Lieksan asemaravintola on rakennettu vuonna 1932 ja purkuun saatu lupa pitkän odottelun jälkeen syksyllä 1980. Sen rakentamista odotettiin pitkään ja myös sen purkua odotettiin pitkään.
Kemin asemaravintola on rakennettu samoilla piirustuksilla. Julkisivun joitakin pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta, esim. ikkunoiden etäisyys. Kemin asemaravintola on paikoillaan edelleen.
Asemaravintola on purettu kannattamattomana.
Sen viimeiset vuodet olivat ongelmallisia. Paikka ei ollut viihtyisä kahvittelupaikka vaan lähinnä rappioalkoholistien paikka. Paljon tappeluja ym.
Tiedot antoi Lieksan historianharrastaja Jouko Martiskainen
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston nimipäiväkalenterin mukaan Bellalla ei ole nimipäivää.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
Unohtuneet-niminen kappale löytyy Veli-Matti Järvenpään levyltä Pitkä hehku (1995). Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut J. Karjalainen.
"Sua muistin jääkukkasin" puolestaan löytyy Mika Sundqvistin levyltä Kuuhulluus (2003). Sävellys on ulkomainen, mutta suomenkielisen tekstin teki J. Karjalainen.
Pitkä hehku: https://outi.finna.fi/Record/outi.302025#componentparts
Kuuhulluus: https://outi.finna.fi/Record/outi.1239392?checkRoute=1
Hei,
Uudenkaupungin kirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin. Se tarkoittaa sitä, että Vaski-kirjastoilla on yhteinen kokoelma. Jos teos löytyy jostakin Vaski-kirjastosta, niin varaamalla voit tilata haluamasi kirjan Uudenkaupungin kirjastoon. Varaaminen ei maksa mitään.
Molemmat kysymäsi kirjat löytyvät Vaski-kirjastoista
Tekniikan kaavasto: matematiikan, fysiikan, kemian ja lujuusopin peruskaavoja sekä SI-järjestelmä (2008) löytyy Vaski-kirjastoista.
Tekninen matematiikka. 1:sta on saatavilla useampiakin painoksia. Myös tämän kirjan saat varaamalla Uuteenkaupunkiin.
Pirjo Mikkosen Sukunimet kirjassa esitetään kaksi alkuperää Hulkko-sukunimelle. Alpo Räisänen (1982) on selittänyt nimen sanan hulkka (joukko) pohjalta. Helposti nimi selittyisi myös saksalaisperäisen henkilönimen pohjalta. Viljo Nissilä (1980) onkin rinnastanut suomalaiset nimet Hulkka, Hulkki, Hulkko ja Hulkkonen saksalaisiin nimiin Fulca, Fulco, Fulka, Fulk ja Hulke. Turusta löytyy asiakirjatieto Fulco dictus Skelgestä 1338. Viipurissa oli 1558 Pouell Hulk, Viipurin pitäjässä 1559 Knuth Hulcoin, parikkalassa 1614 Rijgoi Hulcko ja Pielisjärvellä 1651 Oloff Hulkonen. Sortavalassa Hulkko esiintyi etunimenä: 1645 Hulcko Semenoff ja 1642 Hulcko Ifvanoff. Muoto Hulkko on säilynyt sukunimenä lähinnä kiteellä, Nurmeksessa ja Tuusniemellä....
Skyfall on 007-tarinoissa Bondin suvulle kuuluva kartano Skotlannissa. Se on yksi elokuvan tapahtumapaikoista; sinne on sijoitettu sen dramaattinen huipentuma, kamppailu 007:n ja Raoul Silvan joukkion välillä.
https://www.flixist.com/spoiler-why-skyfall-is-called-skyfall/
Tässä on kyse antiikin Kreikassa hyvin tärkeästä kestiystävyyden käsitteestä (kreikaksi ξενία, ksenía). Kestiystävyys velvoitti sekä isäntää että vierasta. Käsitteen alle kuuluivat esimerkiksi jakamisen, tasa-arvon, vieraanvaraisuuden ja kohtuullisuuden ihanteet. Kestiystävyyden katsottiin olevan jumalten asettama käytäntö.
Kreikkalaisen taruston keskiössä olevan Troijan sodan voidaan esimerkiksi katsoa lähtevän vakavasta vieraanvaraisuuden loukkauksesta. Kun Troijan prinssi Paris oli vieraana Spartan kuninkaan Menelaoksen luona, sieppasi Paris Menelaoksen vaimon Helenan mukaansa Troijaan. Tämä tapahtuma johti kreikkalaisten...
Kansalliskirjastossa Helsingissä on Venäläinen topografinen kartta 1:42000, jonka kartan VI:22 tiedoissa Finnassa mainitaan "vuonna 1899 valmistunut rantarata karttalehdellä". Kartta (VI:22) koskee Pohjaa, Kiskoa ja Tenholaa (ca. 1900).
https://www.finna.fi/Record/fikka.4300942
Ainakin tässä kartassa mainitaan rantarata kuvailussa, mutta muita radan alueen 1900-luvun alkupuolen topografisia karttoja tutkimalla selviää, näkyykö niissäkin rantarata. Kansalliskirjastossa karttoja saa luettavaksi lukusaliin.
Jussi Iltasen teoksessa Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2009) on luku rantaradasta, jossa on muutamia 1880-luvun topografisia karttoja (pieniä), joihin on jälkikäteen lisätty rantaradan linja....
Syitä on lukuisia. Osa periytyy kolonialismin vääristyneestä globalisaatiosta. Euroopan mahtivallat valloittivat luonnonrikkauksia saadakseen suuria aluekokonaisuuksia, jotka eivät noudattaneet paikallisten kulttuuri- ja kielialueiden rajoja. Yhteen joutui ihmisryhmiä, joilla oli hyvin vähän yhteistä keskenään. Myöhempien aikojen toistuvat konfliktit ja sisällissodat ovat osaltaan tätä perua, ja ne ovat estäneet yhteiskunnallista eheytymistä ja kehitystä. Sotia seuraa usein pitkäaikaista taloudellista kurjuutta ja pakolaisuutta.
Vähän kehittyneitä maita on trooppisella vyöhykkeellä, missä viljely on usein vaikeaa ja missä taudit lisäävät kuolleisuutta ja vähentävät tuottavuutta. On myös toistuvaa kuivuutta ja heinäsirkkaparvien kaltaisia...
Pääkirjastossa ei tällä hetkellä ole paikkaa elokuvien katselulle. Asiakaskoneista osassa on tosin dvd-asema, mutta elokuvan katseluun tila on rauhaton. Varattavassa työtilakuutiossa tai ryhmätyöhuoneessa voi toki katsoa elokuvia omalla laitteella.Kirjaston kokoelmaan kuuluvia elokuvia voi katsella pääkirjastolle hankitun elokuvalisenssin antamissa rajoissa.
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?tyot…
Miina ja Manu ovat sisaruksia, mutta en löytänyt viittausta siihen, ovatko samanikäisiä vai eri-ikäisiä. Kissat syntyvät isommissa poikueissa oikeastaan aina, joten en tiedä, voitaisiinko niitä kutsua kaksosiksi, vaikka ne olisivatkin samaan aikaan syntyneet. Selailin vielä lisää kirjoja, kun niitä tulee hyllyyn.
Kotiin takaisin ei perustu kirjaan, vaan on sarjaksi kirjoitettu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/22/kotiin-takaisin-australialaine…. Oheislukemistoa ei ainakaan vielä ole. Muita kartanoromaaneja ja sarjojakin sen sijaan löytyy.
Kartanosarjoja:
Eeva Vuorenpää Kotkansilmän kartano -sarja
Elisabeth Aho Urajärven kartano -sarja
Aulis Piiroinen Kruunun kartano -sarja
Sparre, Birgit Th. Diana-sarja
Cookson, Catherine: Greenwallin kartano-sarja, Tilly Trotter-sarja
Söderholm Margit Hellesta-sarja
Sara Medbergin Kamarineitsyt on tuore kirja, sarjan ensimmäinen osa.
Tässä vastauksessa on Brittein saarille sijoittuvia kartanoromaaneja https://www.kirjastot.fi/kysy/irlannista-skotlannista-ja-englannista-kertovia...
Tähän kysymykseen ei ole valitettavasti löytynyt vastausta käytettävissämme olevista lähteistä. Tauno-nimen arvellaan olevan peräisin Karjalasta. Karjalan murteessa adjektiivi tauno on tarkoittanut sävyisää, hyvätapaista – eli vallan jotakin muuta kuin nykypuhekielen tyhmä, hölmö ja ikävä. Tämä on vain osoitus siitä, kuinka sanojen merkitykset ja niihin liittyvät mielleyhtymät muuttuvat ajan saatossa ja paikasta riippuen. Tauno on jossakin vaiheessa muuttunut vanhahtavaksi nimeksi, mutta siitä ei siis ole tietoa, miksi siitä on tullut synonyymi typerälle, hullullekin.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja (Docendo, 2017)
Kysteiinit ovat aminohappoja. Aminohapot taas ovat orgaanisia yhdisteitä, joista mm. proteiinit muodostuvat. Proteiinit toimivat elimistön entsyymeissä, kudosten rakenteissa, hormoneissa ja vasta-aineissa. Ihmiskeholle välttämättömiä aminohappoja on yhteensä 20, joista yhtätoista elimistö osaa valmistaa itse. Loput yhdeksän on saatava ravinnosta.
Kysteiini esiintyy kahtena enantiomeerinä eli L-kysteiininä ja D-kysteiininä. Kystiini puolestaan on kahdesta kysteiinimolekyylistä muodostunut yhdiste.
Lähteet:
Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr0…, https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt0…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aminohapot, https://fi....
Äänekosken kirjaston paikalliskokoelman kirjoista ei löytynyt muita tietoja kuin että pystyttäjä on "Äänekosken työväenjärjestöt".
Sisä-Suomen Lehdessä todennäköisesti pystytys on aikoinaan uutisoitu, mutta Äänekosken kirjastosta sattuu puuttumaan juuri tuo 1977 vuosikerta kokonaan.
Äänekosken museosta kerrottiin seuraavaa: Kansalaissodassa kaatuneiden työlaisten muistomerkistä löytyy hyvin vähän tietoa. Äänekosken kaupungin karttapalvelun mukaan muistomerkki on vuodelta 1977 ja sen ovat lahjoittaneet Äänekosken työnväenjärjestöt. Muistomerkistä itsestään ei löydy vuosilukua eikä tekijää, joiden perusteella sen paljastamisvuotta tai tekijää voisi selvittää. Museolla ei ole myöskään Sisä-Suomen lehteä vuodelta 1977, josta voisi...
Hei,
Kyseessä on alun perin Ihmisen murhe on yhteinen -teoksessa (WSOY, 1974) ilmestynyt runo. On julkaistu myös ainakin runokokoelmassa Runot 1974-1997 (s. 68). Alkusanat kuuluvat "Ei lintua kivitetä".
Ukko-Pekaksi kutsutun Hr1-veturin hiilen kulutus on linja-ajossa noin 1 200 kiloa sadalla kilometrillä. Höyryveturin kattilassa höyryyntyy noin 7 kg vettä jokaista tulipesässä poltettua kivihiilikiloa kohti, joten matkalla kuluu painoltaan seitsemän kertaa enemmän vettä kuin polttoainetta. Hr1-veturissa oli tilaa polttoaineelle 16,0 m³ ja vesitila oli kooltaan 27,0 m³.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Myytävänä Ukko-Pekka | https://yle.fi/uutiset/3-5508302
Keksintöjen kirja. 2, Tiet ja maakulkuneuvot
Eljas Pölhö & Pekka Honkanen, Höyryveturit valtionrautateillä
Kari Siimes, Suomen höyryveturit
Jos haluat noutaa teoksen kirjastoautosta, valitse pudotusvalikosta kirjastoauto ja kirjoita pysäkin nimi noutopaikka-pudotusvalikon alapuolella olevaan kenttään.
Valitettavasti sähköistä luetteloa Taideteollisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) vuoden 1975 opinnäytetöistä ei ole saatavilla verkossa. Sähköisessä muodossa olevia opinnäytteitä on tallennettu pääsääntöisesti vasta 2000-luvun alusta. Vanhemmat painetut opinnäytteiden arkistokappaleet sijaitsevat Oppimiskeskuksen suljetussa arkistossa, josta niitä voi tilata luettavaksi Oppimiskeskuksen tiloihin. Opinnäytteitä ei lainata.
Mikäli tiedossanne on jokin tietty vuonna 1975 tehty pro gradu -tutkielma, sitä kannattaa kysyä suoraan Aalto-yliopiston oppimiskeskuksesta. Pyynnön voi osoittaa Oppimiskeskuksen sähköpostiin oppimiskeskus@aalto.fi .
