Laulu on julkaistu erillisenä nuottina (Fazer, 1974), mutta se sisältyy myös "Suuren toivelaulukirjan" osaan 18 ja nuottiin Fredi: "Avaa sydämesi mulle" (Fazer, 1974). Erillisessä nuotissa ja Fredin nuottijulkaisussa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit (alkaa f-mollissa) ja laulun sanat italiaksi ja suomeksi. "Suuressa toivelaulukirjassa" on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit (alkaa g-mollissa) ja suomenkieliset sanat.
Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Askeleesi yö etäännyttää pois". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson.
Laulun tekijät ovat Daniele Pace, Mario Panzeri, Lorenzo Pilat ja Corrado Conti, mutta jälleen on epäselvää, mikä on kunkin rooli: sanoittaja vai säveltäjä vai molempia. Eri lähteissä...
Kyseessä on luultavasti Jorge Amadon romaani Gabriela, kanelia ja neilikkaa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9a322c85-6c7b-40f5-aa9c-bc3911b7cb44
Aune Tuomikosken suomentama George Eliotin Middemarch ilmestyi vuonna 1966 kahtena niteenä. Teosta on kyllä Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta osaa yksi yksi kappale ja osaa kaksi kolme kappaletta. Ykkösosasta on tällä hetkellä varausjono.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kärpäset parveilevat ihmisen ympärillä ruoan toivossa. Ne pitävät kostealla iholla olevista suoloista, esim. hiestä.
Ks. Ylen artikkeli https://yle.fi/uutiset/3-5389270
Vaikuttaisi siltä, ettei Theravada-buddhalaisuuden Samyutta Nikaya -tekstiä ole käännetty suomeksi. En ainakaan onnistunut löytämään suomennoksia siitä tai sen osista.
Google -kirjoista löytyy englanninkielinen käännös Samyutta Nikayasta: https://books.google.fi/books?id=MEA6AwAAQBAJ&printsec=frontcover&hl=fi…. Mainitsemasi lainaus näyttäisi löytyvän kyseisen julkaisun sivulla 712.
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa paljon rahan kunto. Huonokuntoisen ja hyväkuntoisen rahan hintaero voi olla satoja euroja. Jos olet myymässä vanhaa rahaa, suosittelen pyytämään hinta-arvion alan liikkeestä.
Auringon keskietäisyys maasta on noin 150 miljoonaa kilometriä. Erään laskelman mukaan maan keskilämpötila nousisi noin 42 celsiusasteeseen, jos olisimme 50 gigametriä eli 50 miljoonaa kilometriä eli noin kolmanneksen lähempänä aurinkoa. Viimeistään tässä vaiheessa meret luultavasti kuivuisivat ja elämä kävisi muutenkin mahdottomaksi, mutta luultavasti jo paljon pienemmän kirimisen jälkeen.
Samaa kaavaa voi halutessaan käyttää myös maksimietäisyyden laskemiseen, vaikkapa sillä oletuksella, että maan keskilämpötila olisi 10-15 astetta.
Wikipedian mukaan aurinkoenergiasta vain noin 0,008 prosenttia päätyy ihmiskunnan käyttöön. Se, miten paljon sitä missäkin käytetään, riippuu tekniikasta, reusrsseista ja...
Lahden taidemuseon sivuilta löytyy tietoa Olavi Lanun veistoksista Lahdessa. Näiden tietojen mukaan Lanu-puistossa Kariniemenmäellä on 12 Olavi Lanun veistosta. Viereisessä Pikku-Vesijärven puistossa on kolme Lanun veistosta. Lanun veistos on lisäksi kaupunginteatterin edustalla, Mariankadulla Galleria Nuovon edessä ja Rautatienkadulla Lanun aukiolla.
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/kokoelmat/lahden-kaupun…
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/kokoelmat/lahden-kaupun…
Akong Tulku Rinpochen teoksesta Kuinka tiikeri kesytetään - tiibetiläisiä opetuksia elämänlaadun parantamiseksi (Basam Books 2002, s. 63) löytyy seuraava käännös: "On oikein hyvä, jos voit auttaa muita, mutta ellet voi, älä ainakaan vahingoita heitä".Teoksen on suomentanut Karma Sherab Zangmo (Pirkko Siltaloppi).
Suomen luonto -lehden Kysy luonnosta -palstalla on vastattu hyvin samanlaiseen kysymykseen, jossa kysyjän kesämökille oli ilmaantunut syksyisin vuoteeseen ja muihin paikkoihin kasvien siemeniä pikku kasoihin. Vastaajan mukaan piilottajat ovat hyvin todennäköisesti metsähiiriä, joiden suosikkivarastoja ovat juuri vuoteet. Vastauksen voi lukea alta:
https://suomenluonto.fi/uutiset/17937/
Kysy luonnosta -palsta löytyy täältä:
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
Ainakin jo osittain puhjennut viisaudenhammas voi aiheuttaa tulehduksen, jota kutsutaan perikoroniitiksi. Lisää tietoa Terveyskirjaston sivuilta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00261
Rigveda, intialaisen kirjallisuuden ja Veda-uskonnon klassikko on kokonaisuus, joka koostuu 10 kirjasta ja 1028 hymnistä. Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan on ilmestynyt kaksi suomennosta: Rigveda: valikoima muinaisintialaisia hymnejä (suom. Klaus Karttunen) ja Seitsemän Upanisadia (suom. Marja-Leena Teivonen). Klaus Karttunen on suomentanut 78 hymniä tai niiden osaa, joten suurin osa Rigvedaa on suomentamatta. Kumpikin teos on tällä hetkellä lainassa, mutta niistä voit varmistaa, sattuuko kyseinen säe löytymään suomennoksista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%28%28building%3A0%2FNLF%2F%29+OR+%28building%3A1%2Fhelka%2F339%2F%29%29+NOT+%28building%3A1%2FNLF%2Farto%2F%29&...
Hammaslääkärilehdessä julkaistiin vuonna 2015 kirjoitus ksylitolista:
https://www.lehtiluukku.fi/lehti/hammaslaakarilehti/_read/06-2015/150381.html?p=50
Kysyin tutulta hammaslääkäriltä ksylitolista ja hampaiden hoidosta. Hänen mukaansa ksylitolia ei käytetä hammastahnoissa, suuvesissä, purukumeissa ja makeisissa hampaita puhdistavana elementtinä, vaan ksylitoli estää hampaiden reikiintymistä ehkäisemällä reikiä aiheuttavien bakteerien (esimerkiksi mutans streptokokki) kasvua.
Ksylitolia suun bakteerit eivät pysty hajottamaan ja käyttämään ravintonaan toisin kuin muita sokereita (esim.sakkaroosi, fruktoosi). Ksylitoli suojaa hampaita,mutta ei korvaa hampaiden harjausta fluorihammastahnalla vähintään kaksi kertaa päivässä....
Suomen sanojen alkuperä (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sanan tyyssija (merkitys ’vakituinen olopaikkaa, lähtökohta’) alkuosa perustuu tyvi-sanaan. Samaa kantaa ovat esimerkiksi tykö ja tyynni. Vastine esiintyy useissa sukukielissä, ja sitä lienee pidettävä omaperäisenä. Merkityksenä on yleensä jonkinlainen alaosaa tai pohjaa ilmaiseva merkitys.
Elokuvan nuotit ovat ilmestyneet partituurissa Pelle Svanslös : melodierna ur filmen Pelle Svanslös (Intersong, 1982), mukaan lukien ”Till strömmingens lov”. Nuotit mieskuorolle löytyvät myös teoksesta Karonkkalaulu (Akateeminen Laulu, 2013). Laulun nuotit löytyvät myös seuraavista teoksista, mutta niissä ei ole välttämättä kuorosovitusta:
Da capo: Musik för årskurserna 0-2 (Schildt, 2000)
Sångägget : Sjung, lek och lär om djur (Musikförlaget Lutfisken, 2002)
Pentti Rasinkangas on tehnyt säveltänyt ja sanoittanut suomeksi hiukan sitä mukailevan version ”Silakan ylistys”, joka löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista mutta joka ei sekään ole kuoroversio:
Kultainen lastenlaulukirja (F-Kustannus, 2009)
Lantusta tehtyjä lauluja :...
Ilmausta “äää” käytetään luultavasti jonkinlaisena äännähdyksenä, joka voi merkitä asiayhteydestä riippuen vaikkapa yllättyneisyyttä tai harmistuneisuutta. Jossakin yhteydessä sillä saatettaisiin kuvata vaikkapa vauvan itkua. Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) kertoo, että ilmauksen lyhyempi muoto ”ää” on huudahdus, jonka merkitykseksi sanotaan ’(voi) ei!’. Kenties pidempi muoto voi antaa ilmaukselle enemmän painokkuutta.
Aurinko on ollut tärkeä palvonnan kohde ainakin inkoille, muinaisille egyptiläisille, antiikin kreikkalaisille ja roomalaisille, norjalaisille, syyrialaisille, japanilaisille, zuluille, grönlantilaisille, heeteille, iranilaisille, useille arabiheimoille, monille Amerikan alkuperäiskansoille kuten mustajaloille ja navajoille, etruskeille, maoreille, Australian alkuperäisväestölle, ja niin edelleen.
Sintolaiset palvoivat Amaterasua, "häntä joka loistaa taivaalla". Antiikin Roomassa ja Kreikassa palvottu Apollon (tai Apollo) oli paitsi auringon myös mm. totuuden, jousiammunnan ja sairauksien parantamisen jumala. Toisaalta muinaisessa Roomassa uskottiin myös Sol-jumalan olevan auringon inkarnaatio. Norjalaisesta...
