Löytämistäni ilmastonmuutosaiheisista käännöskirjoista lähimmäs kysymyksessä kuvailtua osunee Jonathan Weinerin Maapallon seuraavat 100 vuotta (Kirjayhtymä, 1992). Kirjassa puhutaan paljon hiilidioksidista ja sen osuudesta ilmaston lämpenemiseen. Se on julkaistu lähes 30 vuotta sitten ja siinä on valkoinen kansi; kohopainatusta sen kannessa ei kuitenkaan ole - kirjan ja kirjoittajan nimi on painettu sinisin kirjaimin. Voisikohan Weinerin teos tästä vakavasta puutteesta huolimatta olla etsitty kirja?
Teknologiasta ja sen kehityksestä on perusteellinen tietopaketti Opetushallituksen etälukion sivuilla. Teknologian kehityksen alkusyistä ja sen kehittymisestä sivusto kertoo näin:
"Jo ihmiskunnan alkuvaiheissa keksittiin monia teknologisia innovaatioita, joiden tarkoituksena oli pääasiassa hengissä selviämisen turvaaminen. Teknologiaa voidaankin pitää ihmisen eloonjäämispyrkimysten välittömänä ilmauksena ja sen kehittymiseen vaikuttavat yleiset käsitykset maailmankuvasta, ihmisestä ja elämästä."
Teknologian kehittäminen perustuu aina aiemmiin kehitettyyn, eikä vaikkapa lääketieteen ja terveydenhoidon teknologioiden kehittymistä haluta pysäyttää tiettyyn pisteeseen, jos uusia, toimivia hoitomuotoja ja niihin liittyviä...
Hyeenat ovat koiramaisesta ulkonäöstään huolimatta sukua sivettieläimille ja niiden arvellaan kehittyneen sivettikissojen tapaisesta eläimestä ennen varhaismioseenikautta 26 miljoonaa vuotta sitten. Hyeenojen käyttäytymisessä ja rakenteessa on koiramaisiakin piirteitä, mutta myös kissaeläimille ominaisia piirteitä. Väite pitää paikkansa, että hyeenat ovat läheisempää sukua kissoille kuin koirille niiden polveutumishistorian perusteella.
Lähteet: Maailman luonto 2: nisäkkäät (1999); https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyeenat
Hei,
kyllä tuo pitää paikkansa. Taisin löytää samat uutislähteet, joista tässä vielä uudempi ABC-uutisyhtiön uutinen: https://abcnews.go.com/blogs/headlines/2013/02/mississippi-officially-abolishes-slavery-ratifies-13th-amendment
Vaikka Wikipediaa ei voida pitää virallisena tiedonlähteenä, on siellä hyvä artikkeli Yhdysvaltojen osavaltioiden orjuuden lakkauttamisesta, josta on säädetty Yhdysvaltojen perustuslain 13. lisäyksessä: https://en.wikipedia.org/wiki/Thirteenth_Amendment_to_the_United_States_Constitution. Artikkelissa on taulukko siitä, milloin eri osavaltiot ovat hyväksyneet tuon perustuslain lisäyksen. Artikkelin lopussa on myös kirjallisuuslähteitä.
Mississippi tunnetaan osavaltiona, jossa rotuerottelu on ollut...
Helle-kirjastoissa on useampi kappale Virityksiä-kirjaa, joten kannattaa mennä esimerkiksi Pornaisten kirjastoon ja tilata sitä kautta. Kimpan kirjoja voi lainata, vaikka ne olisivatkin eri kirjastoissa, https://helle.finna.fi/Search/Results?lookfor=virityksi%C3%A4&type=AllFields
Ylen arkistomyynnistä voivat tilata ohjelmakopioita lainauskäyttöön vain Kopiosto ry:n ja Ylen kanssa sopimuksen tehneet kirjastot. Sopimuksen voivat solmia kunnankirjastojen lisäksi tieteelliset kirjastot ja erikoiskirjastot. Lisätietoja saat Kopioston sivulta https://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten-kayttajille/tv-ohjelmien-kirjasto-%e2%80%a8ja-laitoskaytto/kuva-ja-aanitallenteet-kirjastoissa/
Ota yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon palautit kirjat.
Varaa kirjastokorttisi puhelimen viereen. Kirjasto tarkistaa kortillasi olevien lainojen (jotka on palautettu) viivakoodien numerot ja hakee niiden avulla kirjoja hyllystä.
Saat puhelun aikana varmistettua kirjojen tilanteen ja mahdollisesti lisäohjeita.
Ison Omenan kirjasto https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Ison_Omenan_kirjasto/Yhteystiedot
Kirja kannattaa aina lukea itse. Silloin sen juonesta saa parhaiten poimittua itselleen tärkeät asiat.
Tuntemattoman juonesta ei ole hyviä tiivistelmiä, koska se kuuluu koulujen äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen. Halutaan välttää tahatonta plagiointia.
Koulukinon oppimateriaaleihin kannattaa tutustua, http://www.koulukino.fi/?id=3167. Elokuvan tapahtumat ovat samat kuin kirjan. Elokuvankin voi katsoa Kavin sivulla, https://elokuvapolku.kavi.fi/fi/katso-elokuvia/tuntematon-sotilas.
Kirjojen suomi kertoo ytimekkäästi:"Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa tiivistyy suomalaisuuden ytimenä pidetyt piirteet: sisu, osaaminen, sitkeys ja ylpeys suomalaisuudesta." https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03...
Kirja kannattaa aina lukea itse, koska eri asiat ovat eri ihmisistä huvittavia.
Netistä löytyy muutamia kirjaarvioita ja juttulinkkejä, joilla voi päästä alkuun kirjaesseen teossa.
Esimerkiksi City.fi on listannut Tuntemattoman sotilaan parhaita sitaatteja. https://www.city.fi/blogit/lavas/parhaat+tuntematon+sotilas+sitaatit/125312
Iltasanomat koostaa juttunsa Tuntemattoman mieliinjäävimmistä kohtauksista (osa hauskoja, osa ei niinkään) https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001046501.html
Monet kirjabogit kertovat kirjoittajansa mielipiteen Tuntemattomasta sotilaasta esim. Marjatan kirjat. http://marjatankirjat.blogspot.com/2017/08/vaino-linna-tuntematon-sotilas.html
Vanhan testamentin kertomusten mukainen vaellus on historialliselta kannalta ongelmallinen, eikä sitä tutkimusten valossa ainakaan raamatun tarinoiden mukaisena kyetä todistamaan.
Erämaassa selviytymisen osalta esimerkiksi englanninkielisen wikipedian artikkelissa viitataan William Deverin teokseen Who Were the Early Israelites and Where Did They Come From? (Wm. B. Eerdmans Publishing, 2003). Dever pitää mahdottomana ajatusta, että tällaisen väkijoukon huolto Siinain aavikoilla olisi mitenkään onnistunut.
"Sources and parallels of the Exodus" -wikiartikkelista löytyy lisäpohdintaa eksodus-kertomuksen historiallisesta taustasta.
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Exodus
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/print3.html
https...
Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen kirjoittaa kirjassaan Kielen elämä - suomen kieli eilisestä huomiseen (2016), mm. suomen kielen synnystä (s. 31-47). Pitkään oli niin, että ei ollut olemassa yhtä ja yhtenäistä suomen kieltä, vaan kieli oli erilaista eri puolilla Suomea. Nykyisten päämurrealueiden esimuotojen katsotaan syntyneen Rautakauden ajalla. Tämänkin jälkeen kielimuodot jakautuivat ja sekoittuivat monella tavalla. Oman lisänsä suomen kieleen, ja erityisesti sanastoon, toivat kaupankäynti ja kristinuskon levittäminen.
Artikkeli kirjoitetun suomen alkuvaiheista löytyy Kielikello-lehdestä (Riitta Palkki 1/2000). Siinä kerrotaan mm., että yhtään yhtenäistä suomenkielistä tekstiä ei keskiajaltakaan ole säilynyt:...
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi. Meillä on täällä Varkaudessa kirjallisuusyhdistys Kirja-Varkaus ry, jolla olisi enemmän asiantuntemusta kommentoida sinun kirjaideaasi.
Heillä on helmikuussa itseasiassa Luovan kirjoittamisen kurssikin, josta varmaan saisit vinkkejä itsellesi.
Aina mielellämme kannustamme kaikkia, jotka haluavat edistää kirjoittamalla suomalaista lastenkirjallisuutta. Tsemppiä hankkeellesi!
Kyse on sen verran vanhasta teoksesta että mistään kirjakaupoista sitä ei enää löydy. Kannattaakin kysellä antikvariaateista! Myös verkossa löytyy kootusti antikvariaattien kokoelmia, puutelistalle voi esimerkiksi lähetttää kyselyn, jos ei löydy juuri sitä mitä itse etsii.
https://www.antikka.net/
https://www.antikvaari.fi/
Myös Facebookin erilaisissa kirppis/lastentarvike/kirjaryhmissä voi kysellä, aina voi löytyä joku, jonka hyllystä kirja tarpeettomana löytyy!
Voisikohan kyseessä olla Tuija Lehtisen teos Ihan pihalla? Samaa kirjaa on kyselty meiltä nimittäin aikaisemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-vajaa-kymmenen-vuotta-sitten?languag…
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: https://www.helmet.fi/fi-FI
Otavan Signal-sarjassa on julkaistu seuraavat teokset:
Geoffrey Beattie: Belfastin pojat (The corner boys, suom. Jukka Nyman, 1999)
Christina Nord Wahldén: Liian lyhyt hame? (Kort kjol, suom. Nora Schuurman, 1999)
Melvin Burgess: Hepo (Junk, suom. Jukka Nyman, 1999)
Walter Dean Myers: Peto (Monster, suom. Jukka Nyman, 2000)
Susanne Fülscher: Mustaa kajalia (Schöne Mädchen fallen nicht vom Himmel, suom. Tiina Hakala, 2000)
Peter Pohl: Valonarkaa (Man kan inte säga allt, suom. Nora Schuurman, 2000)
Julia Bell: Ahmatti (Massive, suom. Sirpa Kähkönen, 2003)
Christina Wahldén: Kunnian tähden (Heder, suom. Nora Schuurman, 2003)
Nick McDonell: Vuoden viimeiset bileet (Twelve, suom. Suvi Mikkola, 2004)
Randa Ghazy: Rauhaa! (...
Nuottia Esa Pethmanin säveltämän The Flameen ei näytä olevan saatavissa.
Music Finland -nuotistosta kerrottiin, että Edition Coda -kustantamo julkaisi The Flamen vuonna 1964 yhdessä toisen Pethmanin sävellyksen kanssa. Jälkimmäisen eli Finnish Schnapps -kappalen tiedot löytyvät Kansalliskirjaston Viola-tietokannasta, mutta yhtään fyysistä nuottipainosta ei näytä olevan sen tai muidenkaan kirjastojen kokoelmissa.
Edition Coda myytiin 90-luvun alussa Fazer Musiikki Oy:lle, joka pian sen jälkeen fuusioitiin amerikkalaiseen Warner/Chappell Musiciin. Warner/Chappell on sittemmin luopunut nuottien julkaisutoiminnasta, joten uutta painosta nuotista ei siltä ole saatavissa - ellei sitten jokin toinen taho hanki siltä julkaisulupaa.
https://core...
Aviapoliksen fyysisesti lähin Helmet-kirjasto on Pointin kirjasto osoitteessa Hagelstamintie 1, 01520 Vantaa. Helmet-kirjastokortin saa kaikista pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista kuvallista henkilökorttia vastaan. Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI .
Hei,
Kiitos kysymyksestä. Kollegojen kanssa saimme kasaan seuraavalaisen listauksen: Hunter S. Thompson, John Updike, John Kennedy Toole, E. L. Doctorow, Richard Moore, Roddy Doyle, Roald Dahl, George Saunders, Cormac McCarthy, Haruki Murakami, Philip K. Dick, Don DeLillo.
Osassa vonnegutmaista yhteiskunnallista satiiria ja huumoria, osassa irvingmäistä hieman hyvällä tavalla vinksahtanutta outoutta.
Toivottavasti näiltä kirjailijoilta löytyy sopivaa luettavaa.
Hei,
Vaski-kirjastojen englanninkielisen runouden kokoelma on pääosin keskitetty Turun pääkirjastoon. Kokoelmastamme löytyy runsaasti englanniksi käännettyjä runoantologioita sekä suomenkielisistä kokoelmista koostettuja kokoelmia. Vähemmän löytyy yksittäisiä kokonaan käännettyjä runokokoelmia, mutta niitakin muutama.
Risto Ahti: Narkissos talvella on käännettynä Narcissus in Winter, ja Sirkka Turkka: Tule takaisin pikku Sheba on Not you not the rain, sekä Eeva-Liisa Manner: Runoja 56-77 on Fog Horses. Myös Pentti Saarikosken Hämärän tanssit on käännetty nimellä Dances of the obscure.
Koottuja runoja löytyy esimerkiksi Aleksis Kiveltä, Aila Meriluodolta, Eeva-Liisa Mannerilta, Pentti Saaritsalta, Aki Salmelalta, Paavo Haavikolta, Eira...
Saatana eli paholainen esiintyy monissa uskonnoissa ja myös kansanperinteessä ja mytologioissa, Tietoa historiasta mm. Wikipedia-artikkelista, uskotoivorakkaus-sivulta ja tarkemmin vaikkapa kahdesta kirjasta: Kari Kuula, Paholaisen biografia - pahan olemus, historia ja tulevaisuus (2010) ja Torsti Lehtinen , Saatana (2004). Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saatana
https://uskotoivorakkaus.fi/teemat/saints-and-sinners/pahan-lyhyt-historia/
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789516078376&qtype=b
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9516070841&qtype=b
