Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole kirjasto, jolla olisi oma kokoelma. Kirjoja ja muita aineistoja kannattaa aina etsiä suoraa kirjastojen tietokannoista. Mitään etsityistä ei löydy ainakaan HelMet-kirjastoista, joten kyse lienee ns. tieteellisestä kirjallisuudesta. Sen etsiminen kannattaa aina aloittaa oman oppilaitoksen kirjastosta, jossa myös osataan neuvoa parhaiten. Usein hyvä aloituspiste on Helsingin yliopiston kirjaston HELKA-tietokanta, joka sisältää yliopiston eri laitosten ja pääkirjaston kokoelmatiedot.
Kirjastosta kannattaa tällaisia kysellä myös siksi, että henkilökunta voi asiakkaan kanssa suoraan miettiä eri vaihtoehtoja, kaukolainausta, mahdollista kiirettä jne. Palvelu voidaan siinä tiskillä räätälöidä asiakkaan...
Selvitimme asiaa Suomalaisen kirjallisuuden seuran tietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/) ja kysyimme asiaa seuran kirjastosta. Sieltä selvisi, että Tuuli ja tähkä- kokoelman runoja ei ole käännetty englanniksi. Seuraavat Uuno Kailaksen runot on käännetty englanniksi:
Runo
Alkusäe
Kokoelma
Vuosi
Teoksessa
Sanat
On olemassa hyvin paljon sanoja.
Purjehtijat
1925
Finnish Odyssey : poetry and folk songs of Finland in translation
Viulu
Koko pitkän päivän istui
Uni ja kuolema
1931
Finland
Valkoinen lintu
Se valkolintu povessain
Runoja
1932
Finland
Talo
Nous taloni yhdessä yössä -
Uni ja kuolema
1931
Modern Scandinavian...
Dioja ja negatiiveja on mahdollista skannata pääkirjasto Metsossa ja Lielahden kirjastossa sekä Hervannan ja Sampolan tietotoreilla.
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet.html
Teoksessa Intian kulttuuri /toimittanut Asko Parpola kerrotaan, että britit kielsivat lesken polttamisen aviomiehen hautajaisroviolla vuonna 1829. Kuitenkin rituaali edelleen jatkuu jossain määrin. Parpolan kirjan mukaan "uskollisesta" leskestä käytettiin nimitystä sati ja häntä saatettiin palvoa jumalattarena kuoleman jälkeen.
https://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/oudot-perinteet-maailmalt…
Oletetaan, että pylväät ovat pyöreitä. Ympyrän piirin laskukaavasta p = d * π voidaan johtaa halkaisijan pituus (p = piiri, d = halkaisija, π = n. 3,14). Ympyrän halkaisija saadaan kun kehä jaetaan piillä eli 3,14:llä. Esimerkiksi jos pylvään ympärysmitta on 100 cm, niin sen halkaisja on 100/3,14 = 31,85 cm.
Kaavat löytyvät geometrian kirjoista.
Alun perin ohjelmassa Spedevisio esitetyssä Yritysavustusvirasto-sketsissä virkamiestä näyttelee Pekka Laiho.
Spedevision varhaisimmilta vuosilta 1965-68 on tallella vain yksittäisiä sketsejä, joista myöhemmin tehtiin kolme kokoomaohjelmaa. Yritysavustusvirasto oli mukana näistä yhdessä, vuosina 1965-66 kuvatuista sketseistä koostuneessa jaksossa, joka esitettiin alun perin 30.4.1967. Sketsi sisältyi myös vuonna 2003 televisioidun Speden parhaat -sarjan ensimmäiseen jaksoon.
Spede show. [1], Pääasia että on kivvaa 1965-1972 -DVD sisältää kaikki arkistossa säilyneet Spede-ohjelmat näiltä vuosilta, Spedevisio 30.4.1967 mukaan luettuna.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/spede-show-paaasia-etta-on-kivvaa-1965-1972/2833022#gs.1mtmr0...
Tällaisissa tapauksissa kyse on todennäköisesti maneerista, joita eri ihmisillä on erilaisia. Maneeri tarkoittaa siis kaavamaista käyttäytymistapaa, joka toistuu usein. Usein henkilö ei aina edes huomaa toistavansa tiettyä maneeria.
https://www.studio55.fi/vapaalla/article/tunnistatko-itsesi-nama-ovat-yleisimmat-maneerit-esiintyessa/137502
https://fi.wiktionary.org/wiki/maneeri
Noitavainoista Suomessa on tehty paljonkin tutkimusta ja kirjoitettu useita kirjoja. Tietoa aiheesta löydät esimerkiksi seuraavista teoksista:
Lappalainen, Mirkka: Pohjoisen noidat: oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (Otava, 2018)
Virtanen, Leena: Tulen morsian: tosikertomus noitavainoista Suomessa 1666-1671 (WSOY, 2016)
Virtanen, Leena: Noitanaisen älä anna elää: tosikertomus noitavainoista Suomessa 1666-1671 (WSOY, 2013)
Lahti, Emmi: Tietäjiä, taikojia, hautausmaita: taikuus Suomessa 1700-luvun jälkipuoliskolla (Jyväskylän yliopisto, 2016)
Nenonen, Marko: Noituus, taikuus ja noitavainot : Ala-Satakunnan, Pohjois-Pohjanmaan ja Viipurin Karjalan maaseudulla vuosina 1620-1700 (Suomen historiallinen seura,...
Suuri hyönteiskirja (Otava 1966) mainitsee, että ludelajin Troilus luridus pistimen kärjessä on ”vahvat, taaksepäiset väkäset, jotka suuresti vaikeuttavat saaliin irtautumista – pikemminkin uhrin kiemurtelu kiinnittää sen entistä paremmin imukärsään” (s. 197).
En löytänyt muista tutkimistani lähteistä tarkempia mainintoja väkäsistä, mutta voisi olettaa niitä olevan muillakin petoluteilla. Luultavasti siis tuossakin videossa juuri väkäset pitävät uhrin tiukasti kiinni. Varsin niukasti tuntui olevan tietoa luteiden imukärsästä, vaikka eri ludelajien erottamisesta on valtavasti tietoa.
Tässä vielä muitakin luteita käsitteleviä lähteitä, joita tutkin:
Koskula, Heini: Petoluteet biologisessa torjunnassa – http://www.tradgard.fi/images/TN_10-...
Huume-, huumausaine- ja huuma-sanojen alkuperää on haettava huumata-verbistä.
Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, ettei tajunnan hämärtämistä merkitsevällä huumata-verbillä ole tarkkoja vastineita suomen sukukielissä. Sen on kuitenkin arveltu kuuluvan yhteen suomen murteissa esiintyvän, humisemista merkitsevän huumata-verbin kanssa. Tässä merkityksessä sille on esitetty vastineiksi virosta huumata ’huokua, uhota; hehkua’ ja liivistä ūm ’(aamu)hämärä’. Sanavartalo on selitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jonka alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan húm ’hämärä’.
Sekä tajunnan hämärtämisen että humisemisen merkityksissä huumata on tullut käyttöön suomen kirjakielessä 1800-luvulla. Verbistä johdettu huumaus löytyy kuitenkin jo...
Lukijan kommentista saimme tällaisen ehdotuksen: Ehdottaisin Kristiina Vuoren romaania Filippa, joka kertoo Flemingin suvusta 1500-luvulla. Klaus Fleming esti Filippa-sisarensa kihlauksen. Kirja antaa ymmärtää, että Klaus itse katseli sisartaan sillä silmällä ja siksi Filippa pelkäsi ja vihasi veljeään.
Taianomaisiin seikkailuihin vievät pyöreät karkit ja kaunis kuvitus (Jaana Aalto) panevat ajattelemaan Ritva Luostarisen kirjaa Lumottu karkkipurkki (Lasten oma kirjakerho, 1982), vaikka tässä päähenkilö onkin poika (Ville).
Tampereen kaupunginkirjaston verkkosivulla Kokoelma ja tiedonhaku -välilehden Lehdet-osiosta löytyvät linkit kirjaston lehtiluetteloihin (Lehtilista aakkosissa, Aiheenmukainen lehtilista, Kielenmukainen lehtilista). Samassa yhteydessä on myös Tietokannat ja e-aineistot -linkki, josta pääsee tarkastelemaan kirjastossa käytettävissä olevia sähköisiä lehti- ja artikkelitietokantoja.
Tilastokeskus tuottaa ja ylläpitää suomalaisia tilastoja. Elävänä syntyneet 1751 2018 sukupuolen mukaan on vapaasti kaikkien tutkittavissa. Tilaston mukaan 1959 Suomessa syntyi 40600 tyttöä.
https://www.tilastokeskus.fi/hae?word=syntyneet&upper_type=tila&functio…
Markkinointi & mainonta -lehden osoitteessa olevassa https://www.marmai.fi/uutiset/salkkari-varkaalle-rotos-kavi-kalliiksi/e8d999db-c44a-35aa-9a52-f185b3ae0910 jutussa mainitaan, että henkilö on tuomittu Salatut elämät -sarjan jaksojen levittämisestä ja MTV3:n oikeuksien loukkaamisesta. Emme pysty kuitenkaan sanomaan, mistä oikeuksista on ollut tarkalleen ottaen kyse. FremantleMedia Finland Oy on tuottanut sarjan, joten luultavasti sillä on oikeuksia myös hallussaan. Lisäksi esimerkiksi sarjaan musiikkia tai muita asioita tehneillä saattaa olla tekijänoikeuksia sarjassa esiintyviin asioihin.
Edellä mainituilla tahoilla on asioista luultavasti sopimuksia, joilla oikeuksia on luovutettu. Emme pysty kuitenkaan ottamaan kantaa niihin....
Tiedot näyttäisivät olevan Geni.com-sukututkimussivustolla:
https://www.geni.com/people/Lars-Petter-Pekka-Br%C3%A4nnes/6000000006762674711
https://www.geni.com/people/Olga-Br%C3%A4nn%C3%A4s/6000000018964744516
Lauri Meren kirjoittama elämäkerta Tauno Palo (Otava, 2008) vahvistaa syntymävuodet (isä 1874 ja äiti 1876) ja äidin kuolinvuoden (1945). Muiden tietojen oikeellisuutta en pystynyt varmistamaan.
Laulu sisältyy Zacharias Topeliuksen näytelmään "Totuuden helmi". Näytelmässä sen esittää Kerjäläispoika. Laulun on säveltänyt Lauri Parviainen, ja hänen toimittamastaan nuotista "Koulun kuorolauluja" laulu löytyy nimellä "Kerjäläispoika" (sanat, kolmiääninen nuotinnos).
Nähdäkseni minulta ei ole yhteinen lauseenjäsen, sillä se ei ole mukana jälkimmäisessä lauseessa. Jälkimmäisessä lauseessa persoonamuoto on predikaattiin sulautuneena subjektina, ensimmäisessä taas sana on adverbiaali, eivätkä ne voi korvata toisiaan vaan ne ovat lauseissa eri rooleissa. Jälkimmäinen lause on myös ihan sellaisenaan kokonainen. Niinpä pilkku tulisi lauseiden väliin.
Asia on helppo testata laittamalla sana näkyviin myös toiseen lauseeseen: ”Yhdyssanojen oikeaoppisen käytön voisin väittää onnistuvan minulta miltei aina ja minulta olen tietoinen yleisistä kirjoitusvirheistä.” Ei kuulosta lainkaan toimivalta. Jos taas persoonamuoto olisi molemmissa lauseissa verbissä, pilkku voitaisiin jättää pois.
Osoitteesta http://www...
