Kirjastossakaan ei tiedetä tunnuslukuasi, joten se joudutaan aina uusimaan kirjastossa. Tässä ei auta kuin lähteä käymään jossain HelMet-kirjastossa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Siellä tiskillä asia hoituu.
Tässä yhteydessä voisi olla hyvä muistuttaa siitä, että nelinumeroinen tunnusluku (PIN-koodi) on tosiaan vain lainaajan itsensä tiedossa. Ehkä on hyvä idea kirjata tämä koodi yhdessä kirjastokortin numeron kanssa jollekin paperille sitä hetkeä varten, jolloin kännykkä hajoaa tai se ei ole ulottuvilla.
Heikki Poroila
Oodi tosiaankin valittiin vuoden parhaaksi uudeksi kirjastoksi maailmassa kirjastoalan suurimmassa konferenssissä (IFLA 2019), mikä on hieno saavutus Oodille, Helsingin kaupunginkirjastolle ja suomalaiselle kirjastolaitokselle ja Suomelle, https://www.oodihelsinki.fi/helsingin-keskustakirjasto-oodi-on-valittu-maailman-parhaaksi-uudeksi-yleiseksi-kirjastoksi/.
Oodin oven remontti ei liity tähän tunnukseen, vaan se johtuu siitä, että eteläinen sisäänkäynti on kovassa käytössä ja sen toimivuutta täytyy parantaa. Varsinaiseksi pääoveksi eteläistä sisäänkäyntiä ei ole rakennettu, vaikka se kyllä onkin suosituin sisäänkäynti. Oodin pohjoinen sisäänkäynti avataan remontin ajaksi, joten kaksi sisäänkäyntiä on käytössä remontin ajankin, https...
Tässä ilmeisesti tarkoitetaan TV-mainosta, jossa auton "vastanäyttelijänä" on pieni musta kilipukki. Mainoksessa soi Lenny Kravitzin kappale Are You Gonna Go My Way.
Vuonna 2004 samaan kysymykseen vastattiin Helsingin kaupunginkirjaston tietopalvelussa. Siihen vastaukseen on vaikea keksiä mitään lisättävää.
Heikki Poroila
Kuvittaja "U. Toivo" näyttää olleen aktiivinen toisen maailmansodan aikaisena piirtäjänä (hänen sotatilannepiirroksiaan on säilynyt ja niissä signeeraus on muodossa U. Toivo, mutta yhden kuvan kohdalle on kirjattu tietona nimi Usko Toivo) ja vuonna 1945 hän kuvitti kaksi lastenkirjaa, Ester Ahokaisen kirjan Tähtisatu (Kirjokansi 1945) ja Aino Pälsin kirjan Kultavuori (Kirjokansi 1945). Näissäkin etunimi on pelkkä U-kirjain. Usko Toivo näyttää olleen sotilasarvoltaan korpraali (aliupseereista alin), joskaan emme voi olla täysin varmoja siitä, että kyseessä on sama henkilö. Vuoden 1945 jälkeisiä tietoja tästä henkilöstä en löytänyt. Etsimistä hankaloittaa se, että sekä hänen etu- että sukunimensä ovat laajasti aivan muussa käytössä.
Heikki...
Monet kasvit ovat päätyneet hankkimaan tarvitsemiaan ravinteita (ei siis energiaa) vangitsemalla eläimiä (lähinnä hyönteisiä) ja sulattamalla näiden kudoksia ja kovia osia. Suomessa tunnettu ja yleinen tällainen lihansyöjäkasvi on kihokki, joita meillä on kolme eri lajia.
Lihansyöjäkasveilla on sekä aktiivisia että passiivisia pyydystystapoja. Aktiivisia ovat loukut, kupla-ansat ja "rapumerta-ansat", passivisia erilaiset kannut ja tahmeat kärpäspaperimaiset liimat. Suomen kihokit ovat loukulla pyydystäviä, hyönteinen jää nopeasti kääntyvien lehden reunojen vangiksi.
Heikki Poroila
Jukka Kuoppamäki esiintyy julkisissa lähteissä vain tällä yhdellä etunimellä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä henkilötietoja, jotka eivät ole muutenkin julkisesti saatavilla. Esimerkiksi kirjastojen asiakastietokannat ovat suljettuja eikä niiden tietoja koskaan käytetä tällaisissa yhteyksissä. Useimmat henkilötietoihin liittyvät kysymykset ovat siksi sellaisia, ettemme pysty niihin vastaamaan kysyjiä paremmin.
Heikki Poroila
Ei pitäisi olla mitään yleistä syytä, ettei yleisluontoiseen kysymykseen annettua vastausta julkaista. Inhimillinen virhe on toki mahdollinen, mutta jos tällaisia tapauksia on ollut useampia, se ei kuulosta uskottavalta. Tällaisesta ongelmasta ei ole laajemmin kyselty, joten mistään yleisestä julkaisuongelmasta ei näyttäisi olevan kysymys. Jotkut kysymykset ovat kyllä niin yksityisluontoisia, että niitä ei julkaista verkkosivuilla, mutta niitä on suhteellisen vähän. Jos saan sähköpostiini jonkun esimerkin vastauksesta, joka ei ole mennyt julkiselle puolelle, voin pyytää toimitusta tutkimaan tarkemmin tapausta. Tarkoitushan on, että kysymykset ja vastaukset hyödyttävät kaikkia kiinnostuneita.
Heikki Poroila
Joulutauluja löytyy kuvina museoiden kokoelmista, helpoiten niitä saa nähdäkseen etsimällä Finna.fi-palvelusta hakusanalla joulutaulut tai pääsiäistaulut. Jälkimmäisiä on paljon vähemmän. Samassa haussa Finnasta saa tulokseksi muuten myös teoksen Lasten joulu-tauluja eli opettavaisia juttuja kuvinensa, Kirja Hoffmann, Heinrich. Holm 1886 eli Jörö-Jukan, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144462/Lasten_joulu-tauluja…
Haulla opetustaulut löytyvät:
Vanhat opetustaulut : näyttely Kuopion museossa, Kirja Tikkanen, Toivo1984.
Kirja kotona ja kylillä : opetustaulut. Valokuva .Suomen Kirjainstituutti 2007.
Koulujen taide Kirja Härme, Jussi ; Nikoskelainen, Jukka ; ...
Elokuvissa äänimaailma on ongelmallinen, koska ne on ensisijaisesti tehty elokuvateattereissa katsottaviksi, jolloin äänentoisto on toisenlainen kuin televisiossa. Elokuvateattereiden äänentoistossa on esimerkiksi paljon matalia taajuuksia, joita tavallinen televisio ei juuri pysty toistamaan. Lisäksi hiljaisten ja kovien äänten erot elokuvassa ovat suurempia kuin televisioon tehdyissä ohjelmissa, joissa taajuudet ja dynamiikka on puristettu pienemmälle alueelle. Äänenlaatuun vaikuttaa myös se, millaisesta lähtömateriaalista TV-versio on toteutettu.
Ongelmat voivat johtua myös äänisuunnittelun puutteista ja esimerkiksi siitä, että musiikki tai äänitehosteet osuvat samalle taajuudelle ihmisäänen kanssa eikä puheesta tällöin saa enää selvää...
Helsingissä on otettu kaikissa kirjastoissa käyttöön varausten nouto varausilmoituksessa olevan numeron mukaan. Tämä liittyy Helsingissä tehtyyn logistiikkauudistukseen, jossa varauksia on siirrytty käsittelemään kokonainen laatikko kerrallaan sen sijaan, että jokainen varaus jouduttaisiin käsittelemään kerrallaan. Ennen aineisto järjestettiin varaushyllyssä tekijän nimen mukaan, mutta uusi numerolla toimiva järjestelmä säästää työtä, kun henkilökunnan ei tarvitse enää aakkostaa.
Espoo, Vantaa ja Kauniainen eivät ole kuitenkaan mukana tässä logistiikkauudistuksessa, eikä niillä ole siksi Helsingin logistiikkajärjestelmää käytössä. Muut kaupungit ovat toki seuranneet Helsingissä tapahtuneita uudistuksia, mutta niissä on ainakin...
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä eli YKL löytyy verkosta osoitteesta https://finto.fi/ykl/fi/index . Sivun vasemmassa reunassa näytetään kaikki järjestelmän pääluokat, kun valitsee kohdan "hierarkia". Alaluokat saa halutessaan näkyviin klikkaamalla pääluokkaa.
Kyseessä oleva sitaatti on Ingebor Bachmannin novellista Kolmaskymmenes vuosi (Das Dreissigste Jahr). Kyllikki Villa on suomentanut lauseen näin: "Kuka minä olen sitten, kun kultainen syysykuu tulee [ja karistan pois itsestäni kaiken sen miksi minut on tehty?]".
Novelli sisältyy Ingebor Bachmannin novellien kokoelmaan Kolmaskymmenes vuosi (WSOY, 1961).
Alla olevasta linkistä voit lukea novellin englanninnoksen.
https://archive.org/stream/in.ernet.dli.2015.149197/2015.149197.The-Thirtieth-Year_djvu.txt
Voisiko etsimäsi kappale olla Lill Lindforsin ”En man i byrån”.
Ragni Malmstén on laulanut sen suomeksi 1970, ”Mies laatikossa”.
https://www.youtube.com/watch?v=GTUPSyUQmHY
Alkuperäisen kappaleen sanat:
https://genius.com/Lill-lindfors-en-man-i-byran-lyrics
Kysymyksesi oli hieman kinkkinen, mitään painettua, virallista tietoa, emme onnistuneet löytämään, joten lähetimme kysymyksesi Suomen Lentopalloliitto ry:lle. Sieltä vastattiin näin:
"Tällainen on ainakin yksi versio satasen historiasta:
Nykyisen naisten maajoukkueen joukkueenjohtajan ja kaikkien aikojen eniten naisten maaotteluita pelanneen Mariliisa Salmen yliopistossa Brigham Youngissa pelattiin 1990-luvulla kuviota "hundred"-nimellä, josta Maikin mukaan termi suomentui helposti sataseksi."
Lehtori Lauri Lounelan mukaan nimi on perua isovihan ajalta. Hänen vuonna 1951 Kainuun sanomissa julkaistussa artikkelissaan Kajaanin kaupungin varhaisvaiheita mainitaan seuraavaa: "Vain Kajaanin linna muureilla liehui enää Ruotsin lippu. Sitä piirittämään saapui tammikuussa 1716 kolmituhantinen joukko venäläistä sotaväkeä kenraali Schekinin johdolla. Tämä väki leiriytyi paikkaan, jota myöhemmin on nimitetty Armeijan laaksoksi." Tämä piiritys johti sittemmin Kajaanin linnan antautumiseen ja linnan räjäyttämiseen. Artikkeli on ilmestynyt Kainuun sanomissa 7.7.1951 Kajaanin 300-vuotisjuhlien yhteydessä.
Rovaniemen kirjastoon tulee Sompio-lehti ja se on luettavissa kirjastossa ilmestymisestään alkaen joko mikfofilminä tai paperilehtenä.
Mikrofilmit ovat lainattavia. Paperiset lehdet säilytetään mikfofilmin tuloon saakka.
Little Drummer Boy löytyy monen laulajan esittämänä, mm. Frank Sinatran, Bing Crosbyn, jopa Boney M.:n. Voisiko ääni, jota kuvailet, olla Johnny Cashin? Esim. tällainen versio Youtubessa, https://www.youtube.com/watch?v=xEk_dy4eX3o
