Nykyään käytössä oleva alueluokitusjärjestelmä on viisitasoinen hierarkkinen NUTS-aluejako, jota käytetään Euroopan unionin jäsenvaltioissa. NUTS (Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Suomen NUTS-aluejaossa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1 -aluetason ja suuralueet NUTS 2 -tason. Maakunnat muodostavat NUTS 3 - tason. Seutukunnat muodostavat LAU 1- (NUTS 4) ja kunnat LAU 2 -tason (NUTS 5). LAU (Local Administrative Unit).
Lisäietoa NUTS-aluejaosta löytyy tilastokeskuksen kotisivuilta: http://www.stat.fi/meta/kas/nuts_aluejako.html
Tiedot eri NUTS-tasoihin kuuluvista alueista löytyvät niin ikään tilastokeskuksen kotisivuilta: http://www.stat.fi/meta/luokitukset/index_alue.html
Valitettavasti...
Kiinaan sijoittuvia dekkareita ei ole etenkään suomeksi kovin suurta määrää. Xiaolong Qiun koko tuotanto sijoittuu nyky-Kiinaan, ja niissä on päähenkilönä kiinalainen poliisi. Toinen pidemmän sarjan julkaissut on Robert van Gulik, jonka teokset tosin sijoittuvat muinaiseen Kiinaan. Päähenkilönä on tuomari Dee, joka tutkii rikostapauksia apulaisineen.
Tässä vielä pari yksittäistä kriteereihisi sopivaa teosta:
Juha Kuikka: Kuoleman shakkia Shanghaissa (Myllylahti, 2010)
Lisa See: Kiinalainen verkko (Otava, 1999)
1) Munan ja kanan ongelmaa on pohdittu vuosisatojen ajan, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole pystytty keksimään. Wikipediaan on kerätty eri vastausvaihtoehtoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Muna_vai_kana Voidaan esimerkiksi ajatella, että muna oli ensin, koska evoluutioteorian mukaan ensin jonkinlainen esikana muni munan, josta sitten kuoriutui oikea kana.
2) Ei ole tiedossa, mitä ihmisen tietoisuudelle tapahtuu kuoleman jälkeen. Joidenkin näkemysten mukaan ihmisellä ei ole ruumiista erillistä sielua, joten kuolemassa ihmisen tietoisuus vain lakkaa olemasta. Toisaalta jotkut uskovat, että ihmisen sielu jatkaa elämäänsä ihmisen kehon kuoleman jälkeen taivaassa tai muussa tuonpuoleisessa. Suomalaisen Kuolemantutkimuksen...
Mainosta ei löytynyt sanahauilla, kuvahaulla, videohaulla hakukoneella. Katselin Youtubesta Mtv:n vuosikymmenten parhaita mainoksia sarja, mutta niihin tämä ei ollut päässyt. Kuitenkin Youtubesta kannattaa yrittää etsiä, sieltä löytyy paljon materiaalia, https://www.youtube.com/results?search_query=mtv+3+mainoksia.
Ehkä joku lukijamme tunnistaa tämän mainoksen?
Setä tai setäpuoli ovat käyttökelpoisia nimityksiä. Kielikellon artikkeli valaisee sukulaisuussuhteiden nimityksiä https://www.kielikello.fi/-/puoliveli-ja-bonusaiti-uusperheen-nimitysten-kirjoa
Tässä muutamia autoja ja journalismia käsitteleviä kirjoja. Valitettavasti en onnistunut löytämään suomenkielisiä.
- Clarkson Jeremy, Clarkson on cars
- Porter Richard, And on that bombshell
- Dunne Jim, Car spy: secret cars exposed by the industry's most notirious photographer
- Hazleton Lesley, Confessions of a fast woman
- Owen Paul, Test pilot: living the petrolhead's dream
- De Forte, Skelton, Entwistle, A life awheel: the 'auto' biography of W De Forte
Kirjojen tiedot ovat peräisin maailmanlaajuisesta WorldCat-tietokannasta:
https://firstsearch.oclc.org/WebZ/FSPrefs?entityjsdetect=:javascript=true:screensize=large:sessionid=fsapp1-42913-jt8p1edy-6pnc8s:entitypagenum=1:0
Tarkkaa tietoa yhteiskunnan ja kirkon välisistä suhteista Suomessa avioliiton ja vihkimiskäytännön näkökulmasta löytyy Jyrki Knuutilan väitöskirjasta Avioliitto oikeudellisena ja kirkollisena instituutiona Suomessa vuoteen 1629, joka lienee seikkaperäisin oikeus- ja kirkkohistoriallinen selvitys aiheesta. Osana tutkimustaan Knuutila erittelee ja esittelee 25 Ruotsissa ja Suomessa keskiajalla ja reformaatioaikana käytössä ja voimassa ollutta avioestettä. Tärkein este lähisukulaisuus edellytti yhteisiä kantavanhempia, mutta toisaalta kanoninen oikeus omaksui roomalaisesta oikeudesta periaatteen kieltää avioliiton solmiminen adoption (laillisen sukulaisuuden) johdosta. Säännökset olivat kuitenkin roomalaisen oikeuden vastaavia...
Valitettavasti en löytänyt tietoja Arvo Närhestä enkä hänen patenteistaan tai keksinnöistään.
Patentteja ja tavaramerkkejä etsin United States Patent and Trademarks sivustolta. https://www.uspto.gov/ Sieltä löytyvät patentit 1790 alkaen.
Arvoa itseään ja hänen Suomeen tuomia keksintöjään yritin löytää Finna-haulla. Se on Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden tietokanta. https://www.finna.fi/
Sieltäkään en löytänyt tietoja hänestä.
Kenties hänestä löytyisi tietoja Suomen arkistoje perukoilta? https://www.arkisto.fi/
https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/asiakaspalvelu
Onnea metsästykseen.
Etsimäänne julkaisua Helsingin II:n normaalikoulun 125-vuotismatrikkeli : 1869-1994 (toim. Laura Kolbe ja Ritva Raesmaa, 1994) on Helmet-kirjastojen kokoelmissa vain yksi kappale ja se kuuluu Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelman käsikirjastoon. Käsikirjastokappaleita ei lainata, eikä niitä näin ollen voi myöskään varata toiseen kirjastoon. Valitettavasti teidän pitäisi käydä lukemassa teosta Pasilassa.
Helsingin II:n normaalikoulun 125-vuotismatrikkeli : 1869-1994 Helmetissähttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1844818__SHelsingin%20II%…
Mainittakoon, että Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastossa Kaisa-talossa on kyseistä teosta myös lainakappaleena.
https://helka.finna.fi/Record/helka.635886...
Vuosina 1997-98 tehdyn brittiläisen Enid Blyton's enchanted lands -televisiosarjan kaikki 26 jaksoa esitettiin MTV 3:n ohjelmistossa keväällä 1999. Ohjelmaa esitettiin tiistaisin kello 14.00, kussakin puolen tunnin mittaisessa lähetyksessä nähtiin kaksi jaksoa.
"Pidetyn lastenkirjailijan Enid Blytonin kahteen kirjasarjaan perustuva piirrossarja kertoo sisarusten Joen ja Franin seikkailuista uuden, maaseudulla olevan kotinsa ympäristössä. He löytävät lumotun metsän, jonka keskellä kasvaa mahtava taikapuu. Sen oksilla lapset kohtaavat kummallisia hahmoja ja pääsevät ihmeellisiin paikkoihin. Sarja on puhuttu suomeksi." (Katso 9/1999)
2.3. Leikkikalumaa. Talvimaa.
9.3. Kutiavan tädin maa. Ota mitä vain -maa.
16.3. Ajatusten maa....
Juha Vainio on kyllä tehnyt sanat Glenn Millerin kappaleeseen Moonlight Serenade eli Kuutamoserenadi, mutta Vainion sanoittamasta versiosta ei ole julkaistu nuottia. Muutama äänite kappaleesta on saatavana, mutta niissä ei ole tekstiliitettä.
Suomenkieliset sanat Moonlight Serenadeen on tehnyt myös V. Arti (nimimerkin taakse kätkeytyy Kaarlo Valve). Sanat ja nuotti sisältyvät esimerkiksi julkaisuihin Suuri toivelaulukirja 1 (useita painoksia), Pieni toivelaulukirja 3 (F-Kustannus, 2017) ja Suosittuja ikivihreitä : evergreens. 1 (Fazer, 1981)
Suomen kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
Aku Ankka -lehdessä julkaistavien tarinoiden perustuotannosta vastaa tanskalainen Egmont-konserni. Suomalaisen Aku Ankka -lehden toimitus valitsee tarjotusta tuotannosta meillä julkaistavat tarinat. Ylen jutussa vuodelta 2015 todetaan, että Suomen Aku Ankan toimitus hylkää noin neljänneksen Egmontin tarjoamasta tuotannosta. Syynä tälle on suomalaisten lukijoiden tarkka maku. Väkivaltaiset ja oudot tarinat eivät ole suomalaisten lukijoiden mieleen ja virheet tai hahmojen epäluonteenomainen käytös saavat meikäläiseltä lukijakunnalta helposti kritiikkiä. Muissa pohjoismaissa tarinoita ei seulota yhtä tarkasti kuin Suomessa, vaan tanskalaisesta tarjonnasta julkaistaan suurin osa sellaisenaan.
https://yle.fi/uutiset/3-...
On mahdotonta saada tarkkaa tietoa siitä, kuinka monella ihmisellä maailmassa on pesukone tai jääkaappi. Sekä pesukoneita että jääkaappeja on valmistettu suunnattomia määriä ympäri maailmaa 1940-luvulta alkaen. Kodinkoneiden valmistuksen tilastointi on kuitenkin vaihdellut hyvin paljon ajasta, valtiosta ja valmistajasta riippuen. Ei ole olemassa tahoa, joka pitäisi lukua koko maailmassa käytössä olevista jääkaapeista tai pesukoneista.
Saksalainen tilasto- ja markkinatutkimuspalvelu Statista tarjoaa jonkin verran tilastoja erilaisten kodinkoneiden tuotannosta. Statistan tilastoista löytyy esimerkiksi tietoa siitä, montako pesukonetta maailmassa on myyty vuosina 2013 ja 2014. Statistan pesukone-aiheiset tilastot löytyvät täältä: https://www...
Juhani Kakkurin Tulivuoret : matkoja vulkaanien maailmaan yksilöi Seruan purkauksen Bandamerellä vuonna 1693 ja samana vuonna Islannissa sattuneen Heklan purkauksen erityisen kohtalokkaiksi maamme kannalta. Niitä seuranneet vuodet 1694 ja 1695 olivat epätavallisen kylmiä, ja katovuodet tappoivat neljäsosan maamme silloisesta väestöstä.
Vulkaaninen toiminta ei kuitenkaan yksin aiheuttanut 1600-luvun lopun nälkävuosia. Pohjois-Euroopassa vallitsi lähes koko vuosisadan ajan maanviljelykselle sangen epäedullinen kylmän ilmaston kausi halloineen ja toistuvine katovuosineen. Suomessa koettiin 1680-luvulla useita ankaria katoja, "jotka uhkasivat hävittää koko kansakunnan". Syksyllä 1690 saatiin hyvä sato, mutta se jäikin vuosikymmenen...
Kiitokset kirjoista tai äänikirjoista voi lähettää helposti suoraan kustantajalle. Aku Laitisen lukemat kirjat on pääosin kustantanut Karisto.
https://www.karisto.fi/
Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama laulu Tosi kuin vesi sisältyy seuraaviin nuottijulkaisuihin:
Laulukirja (toim. Pentti Airaksinen, Anna-Liisa Haunio, Samu Laaksonen, Jari-Pekka Niskanen, Laura Markkanen, Risto Jii, Espoon tuomikirkkoseurakunta, 2006)
Laulutuuli (toim. Jari Kovalainen, Kirkon nuorisotyön keskus, Suomen poikien ja tyttöjen keskus-PTK ry., Lastenkeskus, 2003)
Ystävyyden talo : Pekka Simojoen parhaat lastenlaulut. Suomen lähetysseura, 1999
Nuottinaru. 1 : 25 lastenlaulua sanoin, soinnuin, sävelin (toim. Heli Ahvenainen, Prisma, 1996)
Viola https://finna.fi
Kyseessä on varmaankin Shaun Bythellin teos Elämäni kirjakauppiaana (The Diary of a Bookseller, suom. Jaana Kapari-Jatta, Kirjapaja, 2019). Teoksen pitäisi ilmestyä toukokuussa 2019.
Elämäni kirjakauppiaana Vaskissa https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3840702
Elämäni kirjakauppiaana kustantajan sivuilla https://lkkp.kauppakv.fi/sivu/tuote/elamani-kirjakauppiaana/2437396
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523540347&q…
Etsitty kirja on Metsäkoulu : iloinen kuvakirja pikkuväelle (WSOY, 1952). Kuvat piirsi Fritz Baumgarten, runot kirjoitti Albert Sixtus ja suomensi Hannes Korpi-Anttila.
Minna Canth suomensi Arne Garborgin Kyläkertomuksia (norjasta, 1886) ja yhdessä Hilda Aspin kanssa Georg Brandesin Päävirtauksia 19:nen vuosisadan kirjallisuudessa (tanskan kielestä, 1887)
Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi
Finna.fi https://finna.fi
Suomalaisten miehittämälle alueelle on arvioitu jääneen runsaat 86 000 neuvostokansalaista, joista noin 36 000 (42%) oli suomensukuisia ja loput venäläisiä tai muiden kansallisuuksien edustajia. Ylipäällikön 8.7.1941 antaman päiväkäskyn mukaan ns. ei-kansallinen väestö oli vangittava. Tämän perusteella suljettiin enimmillään 27% alueen asukkaista keskitysleireille. Suurimmillaan internoitujen määrä oli maaliskuussa 1942, kun 23 984 henkilöä oli leireillä. Kaiken kaikkiaan lienee noin 25 000 saanut leiriläisen väestökortin. Kuolleita Itä-Karjalan siviilileireillä vuosina 1941-44 oli kaikkiaan 4 279.
Ensimmäiset internoitujen vapauttamiset tapahtuivat jo kesällä 1942. Vuoden 1944 alkuun meennessä leiriläisten määrä oli vähentynyt...
