Kannattaa ottaa yhteys Töölön kirjaston lastenosastoon, jonka kappale se on. Se on laitettu Töölössä korjattavana-tilaan syyskuussa. Siellä voidaan selvittää, mikä kirjan tilanne on. Töölön lastenosaston puhelinnumero on (09) 310 85 825.
Laulu "Voitko nähdä sä tuulen" sisältyy nuottiin Musikantti 3-4 (toim. Ari Hynynen ym., Otava, 1996). Laulun säveltäjäksi on merkitty Alys E. Bentley ja sanoittajaksi Christina Rossetti. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Satu Hynynen. Nuotissa on laulusta kaksiääninen nuotinnos, sointumerkit ja suomenkieliset sanat. Sovituksen on tehnyt Ari Hynynen.
Rekka on tullut suomen yleiskieleen pohjalaismurteista. Alkuaan se on merkinnyt puutavaran kuljettamisessa käytettyä parireen päälle asetettua irtolavaa. Murteisiin sana on lainattu ruotsin kielestä, "telinettä, kaidetta tai käsipuuta" merkitsevistä sanoista räck, räcke ja räcka. Ruotsin sana puolestaan tulee alasaksan tankoa merkitsevästä sanasta Reck, eli rekka on samaa kantaa kuin rekki.
Suomen yleiskielessä rekka on 1900-luvun alkupuolella tullut käyttöön sävyltään arkisena kuorma-autoon kytketyn lavallisen perävaunun nimityksenä, ja myöhemmin se on alkanut tarkoittaa kokonaista (puoli)perävaunullista ajoneuvoyhdistelmää, rekka-autoa.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Jos otetaan lähtökohdaksi Tieteen termipankista löytyvä alkuperäis(kansa)kielen määritelmä, voitaisiin sanoa, että tullakseen luokitelluksi alkuperäiskieleksi, kielen on oltava jonkin alueen ensimmäisiksi asukkaiksi oletetun etnisen ryhmän tai heimon jälkeläisten eli alkuperäiskansan puhumaa ja sen on toimittava tämän yhteisön etnistä identiteettiä luovana keskeisenä tekijänä.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:alkuperäiskansakieli
Marjut Johanssonin ja Riitta Pyykön toimittama kirja Monikielinen Eurooppa : kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Gaudeamus, 2005) määrittelee alkuperäiskielen ytimekkäästi "alkuperäiskansaksi luokitellun kansan kieleksi". Alkuperäiskansalla tässä tarkoitetaan "kansaa, joka polveutuu suoraan tietyllä...
Merja Hurrin toimittamassa laulukirjassa Rauhanlauluja : suomalaisia rauhanaiheisia ja sodanvastaisia lauluja vuosilta 1701-1981 Kuudenikäisen sanoittaja Hector selvittää laulun taustaa seuraavasti:
"Laulut Kuudenikäinen ja Äänesi mä kuulen tein molemmat tilaustöinä Katri-Helenalle joskus 60-luvun lopussa tai 70-luvun alussa. En tiedä, johtuiko ajasta vai miksi myös Katrissa heräsi tietty moraalinen estottomuus: ettei ole poliittisesti leimautuneen ihmisen yksinoikeus laulaa rauhasta.
Kuudenikäistä varten Katri itse kertoi jonkinlaisen käsikirjoituksen: kuvan siitä, miltä maailma ja sota näyttävät lapsen silmin katsottuna. Tein siitä aika rajun, lapsi palaa siinä äitinsä syliin jne. Molemmissa teksteissä oli piirteitä, joita perinteinen...
Etsitty sarja on Ruotsin television tuottama Varjojen talo, joka perustuu tanskalaisen Bjarne Reuterin romaaniin 7.a. Kolmiosainen sarja esitettiin TV 1:n ohjelmistossa lauantai-iltaisin touko-kesäkuussa alkaen 31.5.
"Ruotsin television tuottaman Varjojen talo -sarjan gotlantilaisessa kartanossa kummittelee. Mozart-koulun 7 A -luokka asettuu retkellään taloksi, jossa nurkat ulisevat ja ullakko paukkuu ilman näkyvää syytä. Kartano kuului aikoinaan Zanzibarissa asustaneille veljeksille, jotka hukkuivat merimatkallaan palatessaan takaisin kotikonnuilleen. Lasten ei tarvitse onneksi yksin kummittelua kestää; opettajista ovat mukana Gia (Gunilla Röör) ja Henrik (Stefan Sauk), jotka joutuvat setvimään omien ongelmiensa lisäksi murrosikäisten...
Tässä joitakin pienille lapsille sopivia kirjoja vammaisuudesta ja linkit kirjojen esittelyyn. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
- Nina Bell, Leppäkerttu ilman pilkkuja: https://www.invalidiliitto.fi/ajankohtaista/leppakerttu-ilman-pilkkuja
- Jeanne Willis, Susanna nauraa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_951873979X
- Katariina Romppainen, Leppäkerttu ja huuliharppu: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au25eae56a-9556-4650-9eaa-9a6824ffe788
- Heljä Liukko-Sundström, Olli ja Dolli: tarina ystävyydestä: http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9511204386&qtype=b
Yksi ihmiskunnan vanhimmistä säilyneistä kirjallisista teksteistä on mesopotamialainen Gilgamesh-eepos, "maailman vanhin sankaritaru". Se on suomennettu kahdesti: Armas Salosen tulkinta ilmestyi vuonna 1943, Jaakko Hämeen-Anttilan versio vuonna 2000. Toinen varhaisimpiin kuuluva suomennettu teos on Muinaisegyptiläinen kuolleiden kirja, jonka teksteistä osa saattaa olla Gilgameshiakin vanhempaa perua.
Uskoisin kaikkien kirjastojen toimivan tässä asiassa suunnilleen samalla lailla. Kun todetaan, että jokin aineisto ei kiinnosta lainattavana eikä omaksi saatuna, se kierrätetään materiaalinsa mukaisesti vastuullisesti eli kirjat paperinkeräykseen. Mitä isompi kirjasto on, sitä enemmän tulee myös sillä lailla huonoon kuntoon mennyttä aineistoa, ettei sitä edes yritetä tarjota asiakkaille. Molempien ryhmien aineiston tie kulkee siis materiaalinkierrätykseen tai energiaksi polttamiseen.
Kirjastoilla on kohtalaisen hyvä ammattitaito sen arvioimisessa, mikä ylipäätään kelpaa asiakkaille. Mutta kyllä valtaosaa aineistosta kuitenkin ensin yritetään tarjota käyttökiertoon.
Heikki Poroila
Kyseessä saattaisi olla Juha Raision, Matti Kiviniemen ja Janne Penttisen Puut : laki ja käytännöt (Metsäkustannus, 2018).
"Teos kokoaa käytännönläheisesti taajamapuuston käsittelyä koskevan lakitiedon ja hyvät käytännöt. Kirja selvittää, miten velvollisuudet ja vastuut jakautuvat katujen varsilla, pihoissa ja naapurustossa. Se käsittelee tilanteet, joissa puita suojellaan tai toisaalta vaarallisina tai häiritsevinä poistetaan pihoilta, ulkoilualueilta tai liikenneväyliltä."
Alkusyksystä 1941 alkoi paluuevakuointi Karjalaan. Suurin karjalaisten paluumuutto tapahtui vuoden 1942 maaliskuusta alkaen niin, että 15.3.-31.5.1942 palasi n. 88 000 henkilöä, n. 5 400 hevosta ja n. 18 000 nautaa. Jokaisella palaajalla piti olla palaamislupa. Kuljetuksilla oli kiireellisyysjärjestys väestön ja omaisuusosan mukaan. Maatalousväestö palasi muuta väestöä innokkaammin aloittamaan viljelystöitä ja sitä varten tarvittiin elintarpeita, siemenviljaa sekä hevosia, maatalouskoneita ja lannoitteita. Lisäksi oli välttämätöntä tehostaa rakennustuotantoa ja saada alueelle kirvesmiehiä, sähkömiehiä, muurareita ja vesijohtomiehiä. Vaunuston käytössä pyrittiin suureen tehokkuuteen kuljettamalla täysiä vaunukuormia....
Uusia kotimaisia historiallisia romaaneja ovat mm. nämä:
- Rouva C. / Minna Rytisalo
- Sandra : romaani / Heidi Köngäs
- Tammikuu 18 : kertomus / Antti Tuuri
- Ackte! / Raija Oranen
- Sinun tähtesi / Venla Hiidensalo
Pidempi luettelo löytyy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sivustolta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28historialliset%20romaanit%29%20%28suomenkielinen%20kirjallisuus%29%20f%3A1%20c%3A9%20l%3Afin%20y%3A%5B2016-2018%5D__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Suomenkielisen science fictionin ja fantasian Risingshdow-sivustolta saa listauksen kirjoista, jotka voi järjestää mm. ilmestymisvuoden ja niille annetun arvosanan perusteella järjestykseen. Alla listasta muutama vuosina 2016-2018...
Näyttää siltä, että kyseinen katkelma on Rakel Liehun runosta, joka alkaa sanoin "Portti / on lähtijälle avoin / (--)." Runo on kokoelmasta Valo, läheisyys (1977). Runoteos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja voitte tarkistaa sen saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Muistamasi voisi olla animesarja Hopeanuoli. Luettelo sarjan jaksoista ja tapahtumista löytyy Wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_animesarja_Hopeanuolen_jaksoista
Helsingin kaupunginkirjaston englanninkielinen nimi on Helsinki City Library. Nimi ei ole järin raflaava, mutta tietääkseni muutakaan ei ole suunnitteilla.
Kyseessä saattaisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama Lentävä Lallero, Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja 134 vuodelta 1986. Siinä kuusivuotias Reittu haaveilee lentävästä mustasta koirasta, jonka nimi on Hurja. Reittu tutustuu samanikäiseen Helenaan, joka puolestaan tahtoisi Lallero-nimisen lentävän corgin. Kumpikin lapsista on varma, että jo seuraavana yönä juuri hänen koiransa lentää Reitun huoneeseen. Helena jää Reitun luo yöksi nähdäkseen, mitä tapahtuu. Lopulta kuuluu jysähdys, ja katolla istuu kuin istuukin koira...
Siinä määrin lähelle Lauri Pohjanpään esikoiskokoelmaan Mielialoja sisältyvää Lauantai-ilta-runoa ja sen toiseksiviimeistä säkeistöä kysymyksen tekstikatkelman alku osuu, että tarjoan sitä, vaikkei tässä hymyhuulin luoksesi tullakaan:
Näin minä kerran kuolla tahdon
hiljaa niinkuin tuuli,
katsoen kauas taivaan ruskoon,
onnen hymyssä huuli,
--
Lauantai-illan voi löytää myös esimerkiksi sellaisista Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista kuin Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954.
Etsit varmaankin Aukusti Salon tarinaa Nöh Nasunen jää kylään asumaan. Tarinan voi lukea esimerkiksi Aukusti Salon teoksista Meidän lasten aapinen ja Meidän lasten elämää (1. p. 1935) sekä teoksesta Rudolf Koivun lukukirja (koonnut Marja Kemppinen, 1977).
Edellä mainitut teokset kuuluvat oman alueenne verkkokirjaston kokoelmiin.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Satukortisto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?format=1&temp=9311
Rauno Lehtisen Kukonkiven polkka on äänitetty Yleisradion kantanauhalla vuonna 1967, joten sen on tosiaan voinut Radiosta kuulla. Soitinyhtyeen esityksen kesto on 1'55 minuuttia. Kaupallista levytystä tai nuottia kappaleesta ei ole tehty, joten tuo kantanauha on ainoa mahdollisuus tämä sävellys kuulla. Yleisradion Radio Suomella pyörii edelleen ohjelma Puhelinlangat laulaa, joka täyttää kuulijoiden toiveita. Samaisella Radio Suomella on myös yöradiossa ohjelma Toiveiden yö, jonne voi lähettää toiveita. Myös vuodesta 1935 toiminut Lauantain toivotut levyt on sekin edelleen elossa. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 14, 00024 Yleisradio tai lauantain.toivotut@yle.fi. Tämä Kukonkiven polkka kuulostaa juuri...
