Samasta asiasta on kysytty Kysy.fi -palvelussa Eduskunnan kirjaston kautta saatu vastaus löytyy alla olevasta linkistä. Kiteytetysti voidaan kuitenkin sanoa, että "käytännössä uusi ministeri ei aina nouse eronneen tilalle samana päivänä, mutta uuden nimittäminen pyritään hoitamaan varmasti mahdollisimman nopeasti."
http://www.kysy.fi/kysymys/alkamispaiva-ja-paattymispaiva
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Karnaattu on peräisin samannimisestä Anjalassa sijainneesta talosta. Vuodelta 1622 on merkintä henkilöstä nimeltä Sihvo Jussinpoika Karnaattu, mutta nimi on kirjoitettu 1600-luvulla myös muodoissa Karnaty, Karnatu, Carnaty ja Carnatus.
Valitettavasti Mikkonen ja Paikkala eivät kerro mitään muuta nimen alkuperästä. Suomen murteiden sanakirjasta (osa 6; Kotus ja Edita, 1999) löytyy kuitenkin joitakin sanoja, joilla voisi olla yhteys nimeen. Erityisesti pomppaa esiin sana karnaatti, jota voidaan käyttää kiukkuisesta tai karskista ihmisestä. Vastaavia ilmauksia ovat myös karnakka ja karnaapeli. Toisaalta kyseeseen voisi tulla verbi karnata (’hangata, raapia...
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että Nurmela ei ole toiminut ainakaan kansanedustajana, joten eduskunnan tietokannoissa ei ole hänestä tietoja. Kansallisbiografian artikkelissa hänestä ei ole mainintaa puolueaktiivisuudesta, eikä myöskään vuoden 1970 Kuka kukin on -kirja mainitse puoluejäsenyyttä.
Valtioneuvoston historia 1917-1966 -teoksessa ei myöskään tule esille muuta kuin ammattiministerin roolissa toimiminen. III-osassa mainitaan Kuuskosken ministeristöstä kertovassa osiossa, että "Mikään puolue ei ollut sitoutunut hallitusta tukemaan, vaikka ministereinä olikin sosiaalidemokraattisen opposition, maalaisliiton ja ruotsalaisen kansanpuolueen jäseninä tunnettuja henkilöitä."
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "hänellä on päreitä kainalossa" tarkoittaa sitä, että kyseinen henkilö ei ole täysjärkinen. Sanonnan alkuperää ei valitettavasti löytynyt käytettävissä olevista lähteistä.
Tässä muutamia kirjoja, joista löytyy tietoa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
- Hiukset : viehkeät, vaikeat, villit ja vapaat / Maria Antas
- Kalju : hiuksettomista hurmureista piinallisiin peittokampauksiin / Kevin Baldwin
- Blondit : vaaleaveriköt Afroditesta Madonnaan / Joanna Pitman
- Encyclopedia of hair : a cultural history / Victoria Sherrow
Valitettavasti asiantuntemuksemme ei riitä tämän asian selvittämiseen. Alla linkit Luonnonvarakeskuksen Suot ja ilmasto -sivustolle ja Ympäristö.fi-sivuston Turvetuotannon kuormitus: kirjallisuuskatsaus ja asiantuntija-arvio turvetuotannon vesistökuormitukseen vaikuttavista tekijöistä -katsaukseen:
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/soiden-erityinen-kasvihuonevaikutus/
file:///C:/Users/valketu/Downloads/Turvetuotannon%20kuormitus.%20Kirjallisuuskatsaus%20ja%20asiantuntija-arvio%20turvetuotannon%20vesist%C3%B6kuormitukseen%20vaikuttavista%20tekij%C3%B6ist%C3%A4%20(1).pdf
Barbapapan synnyinhistoriasta löytyy tieto, että hän on syntynyt puutarhassa, kuin kukka, https://www.barbapapa.com/barbapapa-en/. Muuta valaistusta tähän asiaan ei kirjailijoiden Barbaperheen kotisivulta löydy. Kirjoissakaan ei käsittääkseni tästä ole tietoa. Sivustossa on kuitenkin yhteystiedot, joten voit kirjoittaa ja kysyä asiasta https://www.barbapapa.com/contact-us/
Opetushallinnon tietopalvelu Vipusesta saa tietoa perusopetuksen päättäneistä opetuksen järjestäjän mukaan taulukosta Perusopetuksen suorittaneet. Tietoja voi suodattaa mm. oppilaitoksen omistajatyypin mukaan (yksityinen, valtio, kunta ym.). Koulujen erilaisista painotuksista ei kerätä tietoa.
Ville Pernaan kirjassa Uutisista, hyvää iltaa: Ylen TV-uutiset ja yhteiskunta 1959-2009 (2009) kerrotaan, että uutistenlukijan rooli oli alkuajan uutislähetyksissä suuri. Hän valitsi illan sähkeuutiset uutistoimistojen materiaalin joukosta ja muokkasi tekstin itselleen sopivaan muotoon. Kun kuvallista materiaalia vielä siihen aikaan oli vähän, lukijan rooli korostui.
Ensimmäisiä television uutistenlukijoita oli Kauko Saarentaus. Hän toimi lukijana syksystä 1959 vuoden 1967 lopulle. Hän oli lukijana persoonallinen ja uskalsi vinoilla ja "heittää väliin satiirin suolaa". (s. 28) Saarentaus oli uutistenlukijana vain sivutoimisesti. Päätoimenaan hän työskenteli kansakoulunopettajana.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee uutisankkurin...
Hei!
Kajaanin historiaa käsittelevistä kirjoista ja kirjoituksista löytyy vain maininta Johan Boströmistä ensimmäisenä sulkuvartijana, ne eivät kerro hänen perheestään ja taustastaan mitään. Historiallisten kirkonkirjojen kautta (https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi) löytyy tieto, että arb.k. Johan Boström ja hänen vaimonsa Anna Lilli, tyttäret Lisa, Maria Charlotta ja Britha Stina, sekä poika Johan Isaac ovat muuttaneet Oulusta Kajaaniin 1843. Anna Lilli on ilmeisesti myöhemmin kuollut, sillä vuonna 1858 Johan on mennyt naimisiin Margareta (Greta) Magdalena Henellin kanssa. Tässä yhteydessä Johanin ammatiksi on ilmoitettu Slussvaktmästaren. Pariskunnalle on kirkonkirjojen mukaan syntynyt kolme lasta: Greta Sofia (...
Etsimänne teos Ekblom Uno: Reseskildring av motorbåtsfärden från Åland till New York : med Eckerö, den minsta motorbåt som någonsin krossat Atlantiska oceanen löytyy esimerkiksi Maarianhaminan kirjastoista ja Åbo Akademin kirjastosta. Teos on alunperin ilmestynyt vuonna 1940, mutta siitä on otettu uusi painos vuonna 2018. Maarianhaminassa on teoksesta myös tuo uusi painos.
Teidän kannattaa siis tehdä kaukolainapyyntö oman lähikirjastonne kautta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
Ajantasaista tietoa maahanmuutosta Suomessa löytyy Migrin eli maahanmuuttoviraston verkkosivuilta. Migrin sivuilta löytyy mm. tilastot maahanmuuttoa koskevista hakemuksista ja päätöksistä. Tilastoissa on mukana oleskelulupia, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta, maasta poistamista, oleskeluluvan jatkamista ja EU-kansalaisen oleskelua koskevat hakemukset ja päätökset.
Migrin tilastoista käy ilmi, että vuonna 2017 viisi eniten oleskelulupahakemuksia jättänyttä maahanmuuttajaryhmää olivat venäläiset, kiinalaiset, intialaiset, irakilaiset ja vietnamilaiset.
Kontulan kirjastossa neuvovat Enter ry:n opastajat tietotekniikkaan liittyvissä asioissa. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kontulan kirjastoon, puh (09) 310 85094.
Enter ry:n opastuksia on myös monessa muussa kirjastossa. Samoin digitalkkarit neuvovat tietotekniikkaan liittyvissä pulmissa. Voitte tarkistaa kunkin kirjasto sivuilta, onko niissä opastusta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Näyttäisi siltä, että kirja on ollut aiemmin luettavissa vapaasti eKirjaston kautta, mutta että se olisi nyt tarjolla vain myytävänä Ellibissä. Sen sijaan paperisena teosta on useammassa yleisessä kirjastossa, vaikkakaan ei Pikikirjastoissa. Lähikirjastosi kautta voisit saada sen kaukolainaan.
Laulu on Mel Tormen säveltämä Joululaulu. Sitä ovat esittäneet lukuisat esittäjät, mutta Paula Koivuniemen versioita emme onnistuneet löytämään. Laulu alkaa sanoin "Hiljaa leijaa maahan hiutaleet", ja muistamasi kohta menee tarkalleen näin: "...niin toivon, että suurilla, pienilläkin joulu lämpöinen ois". Suomenkieliset sanat ovat Riikkamaria Paakkunaisen.
Alta löytyvät Suvi Teräsniskan ja Anne Mattilan versiot:
https://www.joululaulu.fi/hiljaa-leijaa-maahan-hiutaleet/
Kysymys koskee erikoisalaa, josta meillä yleisessä kirjastossa ei valitettavasti löydy lähteitä ja tämän alan erikoiskirjastoja ei palvelussamme ole mukana. Ehdottaisin, että kysyisitte asiasta tullista, palautelomake on heidän yhteydenottokanavansa tai Poliisista, Poliisin kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä, https://tulli.fi/tietoa-tullista/palaute ja https://www.polamk.fi/kirjasto
Kirjaston lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä. Dorff-nimeä ei mainita nimistöntutkija Pirjo Mikkosen artikkelissa Suomen ruotusotamiesten lisänimistä, joka tosin käsitteleekin suomalaisia, ei ruotsalaisia sotilasnimiä. Artikkeli löytyy alta:
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm
Nimestä on keskusteltu ruotsalaisella sukututkimusfoorumilla:
https://forum.genealogi.se/index.php?topic=67415.0
Tässä joitakin ehdotuksia.
Gyasi, Yaa: Matkalla kotiin
Toisistaan tietämättömät sisarpuolet päätyvät 1700-luvun Afrikassa samaan eurooppalaisten linnoitukseen: toinen vaimoksi, toinen orjaksi. Effie jää valkoisen kuvernöörin vaimona Ghanaan, kun orjalaiva vie hänen siskopuolensa Esin Yhdysvaltoihin. Tarina seuraa siitä eteenpäin suvun kahden haaran vaiheita nykypäivään asti.
Kankimäki, Mia: Naiset joita ajattelen öisin
Mia Kankimäki pohtii omaa elämäänsä ja tutkii samalla esikuviksi sopivia naisia historian varrelta: naisia, jotka uskalsivat valita oman tiensä ja poiketa siitä, mitä aikakausi heiltä odotti. Tutuksi tulevat tutkimusmatkailijat, taiteilijat ja seikkailijat.
Lahiri, Jhumpa: Kaima
Gogol Ganguli on Intiasta Yhdysvaltoihin...
Visuaaliseen sommitteluun liittyy niin paljon sääntöjä, että niiden luettelemista helpompaa on suositella lukemaan ensimmäiseksi Wikipedian asiaa käsittelevä varsin perusteellinen artikkeli ja jatkaa sitten kirjallisuusluettelossa olevien teosten pariin. Erityisesti valokuvien sommittelusta on paljon uudempaakin kirjallisuutta, varsinkin englanniksi. Hakuja kannattaa kirjaston tietokannassa tehdä ihan tällä hakusanalla "sommittelu".
Heikki Poroila
