On mahdotonta sanoa mitään yleispätevää, koska kuluva aika riippuu monesta tekijästä. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa aikaa, joka kestää kirjan julkistamisesta siihen että sen voi varata Sierran/HelMetin kautta, nykyään useimmat uutuudet tulevat vähin tiedoin tietokantaan ja varattavaksi jo ennen kuin uutuus on ilmestynyt. Näitten osalta voidaan sanoa, ettei aikaa kulu ollenkaan. Joskus käy kuitenkin niin, ettei kustantajan lupaama uutuus ilmestykään ilmoitetussa aikataulussa ja tapahtuu sitäkin, että kirja jää kokonaan julkaisematta. Tällöin viive voi olla vaikka kuinka pitkä.
Jos taas oletamme, että kysyjää kiinnostaa, kuinka nopeasti HelMet-luetteloijat saavat kirjatietueen valmiiksi, on siihenkin mahdotonta antaa yleistä...
Opetushallitus luopui oppikirjojen tarkastamisesta vuonna 1992.
”Peruskoulussa, lukiossa tai muissa koulumuodoissa ei ole nykyisin oppimateriaalin ennakkotarkastusta, sillä opetushallituksen suorittama oppikirjojen tarkastus poistui vuonna 1992. Opetuksen järjestäjät päättävät, mitä materiaalia ne käyttävät. Materiaalien tuottajat voivat näin ollen markkinoida tuotteitaan suoraan opetuksen järjestäjille.”
Jean-Michel Kalmbach
Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto, Kieliskooppi verkkolehti, Lokakuu 2012
Mitä tulee toiseen osioon kysymyksiä, vuoteen 1919, niin Titta Hujakan tekemässä pro gradussa Historianopetus politiikan ristiaallokossa lainataan Pirkko Rouhiaisen lisensiaattityötä: Taistelu historian kouluopetuksen sisällöstä...
Valitettavasti en näillä tiedoilla löytänyt tyhjentävää vastausta kysymykseesi. Usein numeroiduissa painoksissa on jotain erikoista, kyseessä voisi olla juhlapainos tai esim. hyvin pieni painos, josta olisi mahdollista tulla keräilyharvinaisuus.
Mainitsemaltasi vuodelta 1990 löysin kolme mainintaa Seitsemästä veljeksestä, romaanin ovat kustantaneet silloin ainakin Karisto, Gummerus ja Weilin+Göös. Kustantajalla olisi varmasti tietoa numeroinnista, tosin Weilin+Göösiä ei enää sellaisenaan ole olemassa, mutta sen viimeksi omistaneelta WSOY:ltä voisi ehkä tiedustella asiasta.
Ainoa painos josta löysin tietoa numeroinnista 2000 kappaleeseen, oli suurikokoinen nahkakantinen juhlalaitos vuodelta 1984. Siitä pyydettiin Antikkanetissä...
Hei!
Kirjastokorttisi numero ei oikein voi olla virheellinen, mutta nelinumeroinen pin-koodisi voi olla. Sen saat vaihdettua unohditko tunnuslukusi -toiminnon avulla, jos olet ilmoittanut kirjastokorttisi tietoihin sähköpostisi. Uuden pin-koodin saat käymällä lähimmässä kirjastossa ja näyttämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Toisaalta kirjastokortissasi voi olla tekijä, joka estää sen käytön. Olet esim. täyttänyt 18 vuotta tai joku kirja on yli neljä viikkoa myöhässä. Nämä asiat selviävät vain käymällä kirjastossa.
Ernest Goldin säveltämän kappaleen Otto Premingerin elokuvasta Exodus (1960) sanoitti ranskaksi Eddy Marnay. Ranskankielinen versio kappaleesta on tullut tunnetuksi erityisesti Édith Piafin tulkitsemana.
http://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k8828556p
https://fr.wikipedia.org/wiki/Eddy_Marnay
http://www.imdb.com/title/tt0053804/
Emme löytäneet tietoa, että kissarodut eroaisivat toisistaan metsästysvietin suhteen, yksilöllisiä eroja kyllä on. Halu metsästää on kaikilla kissoilla synnynnäinen, mutta se vaatii myös oppimista. Lisää tietoa kissan metsästysvietistä Tiede-lehden artikkelista Maailman rakastetuin peto (Helena Telkänranta, 2/2002):
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/maailman_rakastetuin_peto
Valitettavasti Helsingin Sanomien Klassikkoautomaatti ei ole enää käytössä. Voisit kokeilla klassikkojen etsimiseen Kirjasampoa. Kirjasammosta löytyy kirjahyllyjä, joihin on koottu aineistoa erilaisista aiheista ja genreistä. Kirjahyllyt-sivun oikeassa laidassa on hakulaatikko otsikolla Hae kirjahyllyjä ja toimitettua sisältöä. Kirjoita laatikkoon klassikot, niin saa useita klassikkolistoja käyttöösi.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/636
Voit myös hakea teoksia kirjoittamalla Kirjasammon hakuun hakusanan klassikot ja vaikkapa jonkin maan nimen tai vuosisadan. Kirjasammosta voit lukea myös kuvaukset teoksista.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Ainakin kirjastossamme olevassa Lokki Joonatanin 2. painoksessa 1972 on 4 tällaista voipaperilehteä, joissa on kuvia. Tiedustelujeni mukaan myös vuoden 1973 painoksessa on tällaisia sivuja. Jos haluat kirjan omaksi, antikvariaateista löytyy mainittuja painoksia.
Kirjastot valitsevat ja hankkivat aineistoa pääosin kilpailutetuilta sopimustoimittajilta, joita ovat esim. Btj ja Booky, heille voi tarjota aineistoa.
Jos haluaa tarjota aineistoa suoraan kirjastolle, suurissa kirjastoissa on yleensä hankinnasta vastaava osasto. Jyväskylän kaupunginkirjastossa voi ottaa yhteyttä sisältöpalvelujen osastolle hankintaan, puh. 014-2664107 tai kaupunginkirjasto.hankinta@ jkl.fi, sieltä tieto välitetään aineiston valitsijalle. Keski-kirjastojen kunnat ja kaupungit valitsevat kukin oman aineistonsa.
Avaruusluotainten Voyager 1 ja 2 mukana lähetettiin vuonna 1977 avaruuteen kultaiset äänitteet (Voyager Golden Record). Ne sisälsivät Valeri Borzovin kuvan, jossa hän juoksi 200 metrin pikamatkaa Müncenissä. Mitalinsa hän sai kai pitää. https://www.olympic.org/valery-borzov .
Jyväskylän kaupunginkirjastossa PIN-koodin saa vain henkilökohtaisesti käymällä missä tahansa kirjaston toimipisteessä.
PIN-koodi on verkkokirjaston ja muiden etäpalvelujen käyttäjätunnus, PIN-koodi tarvitaan myös omatoimikirjastoihin ja lainausautomaatilla lainaamiseen. https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kirjastokortti
Ylen Rouva Ruudulta on kysytty samaa asiaa http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/… . Vastauksessa sanotaan, että Ruusun ajan (MTV 1990-91) ulkokuvat on otettu sarjan kirjoittajan Raija Orasen entisen kotitalon pihalla Helsingin Toukolassa. Ruususen perheen kodin sisäkuvat tehtiin MTV:n studiolla.
Kyllä, tavallisen CD-äänikirjan pystyy siirtämään MP3-soittimelle. CD-levyn sisältö täytyy vain muuttaa sähköiseen MP3-muotoon esimerkiksi CD-asemalla varustetulla tietokoneella. Sitten MP3-muotoon muunnetut tiedostot ladataan soittimeen.
Suomennoksia ei löydy Suomen kansallisbibliografiasta https://finna.fi
Myöskään englanniksi ei löydy kirjoja Larisa Vitaljevna Aleksandrovskajalta. Ohessa hänen haastattelunsa Primpress -lehteen venäjäksi. Haastattelussa näkyy kuvia hänen venäjänkielisistä teoksistaan http://primpress.ru/article/6126
Lähetin kysymyksesi Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijalle. Sain tällaista tietoa.
Se, että osa ihmisistä kokee joidenkin ruokatuotteiden lisäävään limaisuutta, ei tarkoita vielä allergiaa. Yleensä se ei sitä olekaan. Maitoallergia on lapsilla yleisempää kuin aikuisilla, mutta menee ohi yleensä ensimmäisten elinvuosien aikana.
Osa proteiineista on ns. labiileja, toisin sanoen ne muuttuvat joko kypsennettäessä tai suolistossa. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia proteiineja. Tästä muutoksesta on hyvä esimerkki siitepölyallergisen ristioireilu omenalle. Raaka omena saattaa aiheuttaa siitepölyallergiselle oireita, mutta hän pystyy syömään yleensä omenapiirakkaa. Myös osa kananmunan proteiineista on muuttuvia. Vakavasta kananmuna-...
Rakel Liehun runo Pääsiäiscredo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Ihmisen murhe on yhteinen (WSOY, 1974). Runo sisältyy myös Liehun koottujen runojen valikoimaan Runot 1974-1997 (WSOY, 2002).
Vuoden 2011 Keskisuomalainen-lehdessä on artikkeli, jonka mukaan Linnut-lehden artikkelissa kerrotaan, että auringonkukan siemen painaa melko tarkkaan saman verran kuin siemenen kuori. Tämän mukaan siis 25 kilon säkin paino ilman siemenen kuoria olisi 12,5 kiloa. Roskien määrä ja paino varmasti vaihtelee, joten sitä emme uskalla arvioida.. Alla linkki artikkeliin:
https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Talitintti-sy%C3%B6-pakkasella-120-auringonkukan-siement%C3%A4/599846
Toivakan kunnan kotisivulla on otsikko KOETTAVAA. Sen alla on väliotsikko Suomen suurin havupuu. Siitä kerrotaan: "Toivakassa sijaitsee taivasta kohti kurottava 15 kuution mänty, joka on mitattu Suomen isoimmaksi havupuuksi." Karttaan ei linkki vastaushetkellä toimi.
https://www.toivakka.fi/matkailijalle/nae-koe
Toivakan Huikon kylän paikallishistoriassa "Huikko : Kauneinta Toivakkaa" (Huikon kyläseura, 1995) kerrotaan, että Toivakanlehto-nimisessä paikassa on nähtävyys "iso petäjä", joka on rauhoitettu. Tekstissä sanotaan, että mäntyä on käyty tervehtimässä ja valokuvaamassa toisenkin kerran. Männyn luo pääsi polkua pitkin Riihimäen, Rajalan ja Pihtijoen suunnasta. Googlen karttahaulla termeillä toivakka huikko riihimäki...
Kirjastohakemistosta voi hakea kirjastojen osoitteita, mutta tietokannassa on yli 1000 kirjastoa, joten hakeminen on vähän työlästä https://hakemisto.kirjastot.fi/ Frank-monihaun sivulta oikeasta reunasta löytyy erilaisten kirjastojen listat (ammattikorkeakoulukirjastot, erikoiskirjastot, yliopistokirjastot, kunnnan- ja kaupunginkirjastot, aluekirjastot jne.), joten niistä pystyy hahmottamaan kirjastokenttää ja sen erilaisia kirjastoja http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Suosittelen kirjastohakemiston käytön yhteyteen painetun Kirjastokalenterin käyttöä (Kirjastokalenteri 2018 uusin). Kalenterista selviää erilaisten kirjastojen yhteystiedot, mm. aluekirjastot (entiset maakuntakirjastot) ja kaikki kunnankirjastot/...
