Riihimäen kirjasto tarjoaa lapsille lasten ja nuorten oman kokoelman, jossa on mm. kirjoja, lehtiä ja elokuvia. Lasten käytössä on myös satuhuone, jossa voi leikkiä, piirtää tai vaikkapa tehdä läksyjä. Satuhuoneessa järjestetään myös kaikille avoimia satutunteja. Osastolla on vitriinejä, joihin kootaan näyttelyjä.
Koululuokille kirjasto toimittaa kirjapaketteja ja lukudiplomipaketteja. Myös varhaiskasvatusryhmille kootaan kirjapaketteja. Luokat voivat myös tulla kirjaston vinkkaukseen tai tiedonhaun opastukseen.
Alla lisää tietoa Riihimäen kirjaston palveluista lapsille ja nuorille:
http://www.riihimaki.fi/kirjasto/lapset-ja-nuoret/
http://www.riihimaki.fi/kirjasto/lapset-ja-nuoret/palvelut-kouluille/
http://www....
Vaara-kirjastossa on selkokielisiä kirjoja eri aiheista, myös tietokirjallisuutta. Näitä voimme suositella maahanmuuttajalle, joka opettelee suomen kieltä. Historiaan liittyviä selkokirjoja:
Rajala, Pertti: Suomen historia selkosuomeksi. 2014
Rajala, Pertti: Aikojen alusta nykyaikaan : Euroopan ja maailman historiaa selkokielellä.2008
Österback, Mats: Valta ja vaikuttaminen. 2012
Muita kirjoja, jotka voisivat tulla kyseeseen:
Elo, Tuulikki: Suomi-opas : matka Suomen historiaan ja tämän päivän Suomeen. 2003
1900-luvun atlas : kriittisen historian käsikirja. 2016
Taisto Tammen esittämän kappaleen "Pelko" (Bojus) nuotti löytyy nuottivihosta "Viihdettä venäläisittäin" (Fazer, 1978). Nuotissa on kappaleen suomenkieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Kappaleen on säveltänyt Jan Frenkel (nuotissa nimi on virheellisesti Frenkell). Suomenkieliset sanat on tehnyt Pauli Salonen (tosin Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian ja nuottien kansallisbibliografian yhden viitteen mukaan suomenkieliset sanat olisi tehnyt Reino Helismaa, mutta tämä tieto näyttää olevan virheellinen). Kappale alkaa: "Nyt pelko mielessä mun viivähtää".
Markuksen esittämän kappaleen "Niin kauan kun on aikaa" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Juha Vainio. Nuotin on julkaissut Musiikki Fazer (1970...
Tämä valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on tarkoitettu tietopalvelukysymyksille, ja täältä käsin on valitettavasti mahdotonta sevitellä eri kirjastoissa olevien laitteiden kuntoa. Sinun kannattaisikin ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen kirjastoon. Helpoimmin asia tietysti selviäisi, jos puhuisit asiasta kirjaston henkilökunnalle paikan päällä, mutta jos et tahdo tehdä niin, voit ottaa Selloon yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse. Sellon kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteystiedot
Ainakaan suomalaisista kirjastoista ei löydy nuotteja tämän elokuvan kappaleisiin. Elokuvan musiikin on säveltänyt Klaus Doldinger. Lisäksi sillä kuullaan muitakin musiikkikappaöeita, joita ei ole merkitty lopputeksteihin.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan muutama kappale tästä elokuvasta löytyy äänitteiltä, mutta nuotteja niihin ei löydy. Suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen Finna-palvelun kautta löytyy myös joitakin äänitteitä ja videoita, mutta ei nuotteja:
https://finna.fi
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=doldinger+boot&type=AllFields
Kyseessä on kansanlaulu, joka tunnetaan nimellä Mamma se lähti torille. Lauluun liittyy myös leikki. Laulusta on erilaisia versioita. Se muunnelma, jossa kysytään, että "mitkä sillä on jalassa" ja vastataan, että "vanhat tuohivirsut vaan", löytyy ainakin nuottijulkaisusta Soiva kansanlaulukirja koko perheelle : 35 suomalaista kansanlaulua (2017).
Teos näyttää kuuluvan lähikirjastonne kokoelmiin, mutta on tällä hetkellä lainassa.
Soiva kansanlaulukirja koko perheelle : 35 suomalaista kansanlaulua (2017)
http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/rontynen/leikit
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Suosittelemme Oulun kaupunginkirjaston Kirjastoreitti https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti sivustolla mainittuja teoksia:
https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/ois-reading-diploma olevaa
Proosaruno on lyhyt proosamuotoinen teksti, jossa on runoudelle ominaisia rakenteellisia ja tyylillisiä piirteitä. Se on väliaste proosan ja runon välillä. Proosarunossa ei kuitenkaan ole samanlaisia rytmiin perustuvia toistuvia kuvioita kuin runossa: sointuisuutta, sanajärjestyksen poikkeavuutta, poistoja, toistoja, asyndeettisuutta (sidesanattomuutta), ym.
Tunnettuja proosarunoja ovat esimerkiksi Charles Baudelairen runot kokoelmassa Pariisin ikävä (1869). - Teoksen jälkisanoissa on Väinö Kirstinän kirjoitus Baudelairen proosarunoudesta.
Unto Kupiainen määrittelee suomalaisten klassikkokirjailijoiden teoksista proosarunoiksi esimerkiksi Juhani Ahon lyhyet tunnelmalastut ja Johannes Linnankosken pienet ns. sirpaleet .
Uudemmasta...
Stingin Desert Rose -kappaleella hyödynnetään rai-musiikkia. Sting laulaa kappaleella yhdessä algerialaisen rai-musiikin laulajan Cheb Mamin kanssa. Rai on Algeriassa ja Itä-Marokossa 1900-luvun alkupuolella kehittynyttä kansanmusiikkia, joka on alunperin kehittynyt arabialaisesta perinnemusiikista. Mm. alla olevista linkeistä lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rai_(musiikki)
https://www.thoughtco.com/rai-music-basics-3553100
Suomeksi ja englanniksi musiikkia kutsutaan nimellä rai, arabiaksi راي
Arabialaisesta musiikista yleensä on alla lyhyt Wikipedia-katsaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabialainen_musiikki
Ihmisen karvoitukseen liittyviä asioita on ansiokkaasti pohdiskellut kirjoituksissaan esimerkiksi brittiläinen eläintieteilijä Desmond Morris. Osa niistä on suomeksikin saatavilla ja mitä suurimmassa määrin suositeltavia tutustumiskohteita aiheesta - ja ihmiseläimestä ylipäänsä - kiinnostuneille. Esimerkiksi Alaston apina ja Eläin nimeltä ihminen sisältävät hyvinkin viisaita huomioita karvoituksestamme - ja sen puutteesta.
Karvattomuudellemme Morris etsii perinteisestä evoluutionäkemyksestä poikkeavaa vaihtoehtoista selitystä tarkastelemalla teoriaa meressä alkuperänsä saaneesta ihmisestä, jonka keksi ensimmäisenä meribiologi Alister Hardy. Sen mukaan alkuperäinen maa-apina oli viidakon jätettyään ja ennen muuttumistaan...
Trafin sivuilla vastataan kysymykseen pitääkö hankittavan auton olla uusi:
”Hankittavan auton pitää olla ensirekisteröimätön. Romutuspalkkion voi saada myös varastoautoihin ja esittelyautoihin, jos niitä ei ole ensirekisteröity.”
https://www.trafi.fi/tieliikenne/romutuspalkkio/kysytyimmat_kysymykset/…
"Ei auta itku markkinoilla" on oikeastaan suomalaiskansallinen vastine muinaisten roomalaisten caveat emptor -periaatteelle: tehty kauppa on ostajan vastuulla eikä siitä voi valittaa (kirjaimellisesti "Ostaja varokoon")
"Markkinat olivat aikoinaan määräaikaan määräpaikassa järjestetty tilaisuus, jossa tehtiin vähittäiskauppaa myyjän mukanaan tuomilla tavaroilla. Markkinoiden säälimättömästä luonteesta kertoo tämä vanha totuus, jossa kiteytyy menneiden aikojen puutteellinen kuluttajalainsäädäntö: tehdystä kaupasta ei voinut valittaa." (Pasi Heikura, Samoilla linjoilla : lisää Suomen kansan latteuksia)
Helsingin kaupungin asuntojen ilmanvaihtoa käsittelevällä sivulla kerrotaan asunnon vetoisuuden johtuvan useimmiten "ikkunoiden puutteellisista tiivistyksistä, rakenteiden ilmavuodoista, väärän mallisista tai väärin sijoitetuista tuloilmaventtiileistä tai liian suurista ilmavirroista. Liian alhaiset sisäilman tai rakenteiden lämpötilat saattavat myös aiheuttaa vedon tunnetta." Jos näistä löytyy syy tai syitä vetoisuuteen, kannattaa miettiä ratkaisuvaihtoehtoja.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/terveellinen/sisa/
Lisää tietoa vaikkapa Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) sivuilta:
http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/asumisterveys/fysikaaliset_olosuhteet
Två nya finlandssvenska böcker kan rekommenderas: Jörn Donners "Blod är tunnare än vatten" och Tatjana Brandts "Fängslad". Trevligt att höra att du deltar i Helmets läsutmaning!
Kyllä vain, vanhoihin Aamulehtiin pääsee käsiksi Tampereen kaupunginkirjaston kautta. Tapoja on erilaisia riippuen siitä, miten vanhaa lehteä haet.
Kirjaston asiakaskoneilla ja kirjaston langattomassa verkossa myös omalla laitteella on käytettävissä erilaisia arkistotietokantoja. Näistä Suomen media-arkisto sisältää Aamulehden artikkelit vuodesta 1995 lähtien. Tähän tietokantaan tosin talletetaan vain juttujen teksti, kuvia tai esim. ilmoituksia sieltä ei löydy. ePress-palvelusta löytyvät puolestaan näköisversioina kaikki Aamulehden numerot viimeisen kahden vuoden ajalta. Tietokantojen käyttöön voit kysyä tarvittaessa opastusta henkilökunnalta.
Kirjaston lehtilukusali säilyttää Aamulehden vuosikerrat, joten sen varastosta löytyvät...
Brita-kakun historiasta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Valitettavasti aiheesta löytyy kovin vähän tietoa. Voit lukea vanhan vastauksen alla olevasta linkistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/minkalainen-historia-brita-kakulla-on
Kaivattu satu saattaisi olla Clemens Brentanon Satu Ruusunnupusta, joka ilmestyi suomeksi Lisbeth Zwergerin kuvittamana kirjana vuonna 1985. Tarinan alussa kuvauksen keskipisteenä on Rosmitalin herttuan kaunis sisar Rosaliina, jolla on kaksi intohimoa: kukat, erityisesti ruusut, ja hänen kaunis tukkansa, jota oli alinomaa palmikoitava ja kammattava. Hänen tyttärensä Ruusunnuppu varttuu päivä päivältä yhä suuremmaksi ja viehkeämmäksi ja jonka hiukset kasvavat yhtä ihaniksi ja pitkiksi kuin äidin hiukset. Kateus alkaa versoa Rosaliinan sydämessä, sillä lapsen tukka oli paljon kauniimpi kuin hänen omansa. Taivas rankaisee Rosalinaa: näkymättömien saksien napsutus alkaa kuulua hänen yläpuoleltaan ja keritsevät hänen päästään kaiken tukan...
I would advice you to look at CILIP's (former British Library Association) website. https://www.cilip.org.uk/
There is a whole section on how to start a library career in the UK under the Careers-section. There is also information on qualifications needed in the UK. Good luck with your job search!
Alfred Hitchcock ei itse ole toiminut kirjailijana; lähinnä hän on antanut nimensä käyttöön erilaisiin kokoelmiin. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy suomeksi julkaistut teokset, joissa Hitchcock mainitaan tekijänä https://finna.fi . Valitse pudotusvalikosta hakutyypiksi tekijä ja hakusanaksi Hitchcock Alfred.
Kokoelmista voisi mainita mm. Hitchcock esittää, koonnut Alfred Hitchcock, Tammi 1964; Hirttäjän tusina, Tammi 1964 sekä Mestarin tusina, Viihdeviikarit 1987. Nämä kaikki ovat kertomuskokoelmia, jotka sisältävät eri kirjoittajien tarinoita.
