Helmet-kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Lahjoituksia voidaan tarvittaessa sijoittaa myös kierrätyskärryyn, josta muut asiakkaat voivat niitä ottaa itselleen.
Kysy tarkemmin lähikirjastostasi heidän tilanteestaan.
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen tunnusluku (pin-koodi), voit muuttaa sähköpostiosoitteesi kirjautumalla omiin tietoihisi Helmet-palvelusivustolla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, poikkea missä tahansa Helmet-kirjastossa ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilöllisyystodistus, niin virkailija tekee sähköpostiosoitteen muutoksen puolestasi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info
Seuraavissa teoksissa on lyhyesti perustietoja fennomaniasta ja kielikiistasta:
- Suomen kulttuurihistoria 2 : tunne ja tieto (s. 255 alkaen Fennomania)
- Suomen kulttuurihistoria 3 : oma maa ja maailma (s. 144-152 Kansa ja sen kaksi kieltä)
- Suomi : outo pohjoinen maa : näkökulmia Euroopan äären historiaan ja kulttuuriin. s. 118-137 Tuija Pulkkinen: Kielen ja mielen ykseys
- Uudet ja vanhat liikkeet, s. 59 alkaen Ilkka Liikanen: Fennomania pohjoisena liikkeenä
Vanhempi teos kulttuurihistoriasta
- Suomen kulttuurihistoria 2 : autonomian aika (s. 86- Fennomaanit, Snellmannin kansallinen uudistusohjelma, Kysymys Suomen kielen virallisesta asemasta jne)
Fennomaniasta ja kielikiistasta Oulussa on kirjoitettu esimerkiksi:
- Saarenheimo, Eino:...
Tutkimistani sanakirjoista ja etymologioista ei rotjaamista löytynyt. Voisikohan kyseessä olla jonkinlainen johdannainen savolaismurteissa tavattavasta sanasta rutja, jonka yksi merkitys on "repaleinen, märkä vaate, rääsy"? Tutuin rutjan johdoksista on epäilemättä rutjake ("repaleinen, repaleissa kulkeva; siivoton, veltto, renttu; märkä olento t. esine").
Toisaalta, sanan kysymyksessä otaksutun merkityksen kautta voisi ajatella sillä olevan yhteyttä myös roju-sanaan ja sen johdannaisiin, kuten roija ("roina, lika, törky") ja roi(h)nata ("roskata, liata, tahrata").
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Valitettavasti Vaasan kirjastosta lainattuja kirjoja ei voi palauttaa Seinäjoelle.
Seinäjoen pääkirjastosta löytyy sarjan ensimmäinen osa Harry Potter och de vises sten. Voit pyytää sarjan muita osia kaukolainaksi Seinäjoen kirjastoon, tällöin voit myös palauttaa kirjat Seinäjoelle.
Täältä löydät lisätietoa kaukolainauksesta:
https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/
Kotimaan kaukolaina maksaa 5 euroa.
Musikaalien suomennettuja sanoituksia löytyy tosiaan esimerkiksi Toivelaulukirjoista, mutta ei kaikkia. Muuallekaan niitä ei valitettavasti ole koottu. Kaikkien musikaalien sanoituksia ei kaiketi ole julkaistukaan.
Sanoituksia kannattanee kysyä teattereilta, jotka ovat musikaalia esittäneet. Näytelmät.fi-sivuston kautta voi etsiä tietoja näytelmistä ja niitä esittäneistä teattereista:
http://näytelmät.fi/
Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastoissa yhtään kappaletta, joten varata sitä ei voi. Sen sijaan voit halutessasi tehdä siitä hankintaehdotuksen tällä lomakkeella: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Toinen vaihtoehto on tehdä kirjasta kaukolainapyyntö. Ohjeet ja kaukopalvelulomake löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kuuntelemasi äänikirjat on varmaan olleet Maijaliisa Dieckmannin "Kaksoset ja kadonnut sisar" ja "Kaksoset ja rahalippaan arvoitus". "Kaksoset ja kadonnut sisar" löytyy vieläkin Helmetin kokoelmista c-kasettina. (Kunto arvoitus.) Dieckmannilta löytyy kirjan muodossa historiallisia lastenromaaneja useitakin esim. Pasilan kirjavarastosta.
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan verkkosivuilla on tähtikartta, josta voi valita sopivan näkymän paikkakunnan ja ajankohdan perusteella. Kartan avulla voi myös Andromedan paikallistaa taivaalta. Ursan sivuilla Andromedaa kuvaillaan syystaivaan kiiintoisimmaksi kohteeksi, ja sen kirkkaimmat ydinosat voi erottaa taivaalta paljain silminkin sopivissa olosuhteissa.
Linkki tähtikarttaan:
https://www.ursa.fi/extra/tahtikartta/
Tietoa syyskuun tähtitaivaasta ja Andromedasta:
https://www.ursa.fi/taivaalla/tahtitaivas-tanaan/2017/syyskuu/tahtitaiv…
Kannattaa olla yhteydessä Helsingissä toimivaan Tietokonemuseoon info@tietokonemuseo.net . http://www.tietokonemuseo.net/vanhat-pelit-ja-ohjelmat-3/. Näillä sivuilla myös luettelo peleistä ja ohjelmista.
Kirjastojen kokoelmissa ei ole Commodore -pelejä eikä ilmaisohjelmia. Jos haluat katsoa, mitä kirjallisuutta on aiheesta, yleisten kirjaston kirjat löytyvät http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ .
Kansalliskirjaston kokoelmista löytyi seuraava: Tietokonepelit, tietokoneohjelmat, sisältää C-kasetteja, levykkeitä, kirjasia. https://finna.fi/Record/fennica.1085884
Juho Kuorikosken kirjassa Sinivalkoinen pelikirja : Suomen pelialan kronikka 1984-2014 on artikkeli Suo, kuokka ja Commodore 64 : harrastajakoodarit julkaisevat ensimmäiset...
Voit hoitaa asian missä tahansa sellaisessa Helmet-kirjastossa, joka ottaa maksuja vastaan. (Nämä kirjastot voit tarkistaa sivulta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut ).
Alla on kopioituna Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen liitteestä ohje aineiston korvaamiseen:
Aineiston korvaaminen ja maksujen maksaminen
Sinun on korvattava kadonnut tai vahingoittunut aineisto maksamalla aineiston omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Mikäli haluat korvata aineiston toisella vastaavalla teoksella, on asiasta sovittava erikseen. Videokasettia, BD-levyä, DVD-levyä, CD-ROMia ja konsolipeliä ei voi korvata vastaavalla teoksella, vaan ne korvataan maksamalla alla olevan listan mukainen korvausmaksu. Kirjasto ei palauta...
Kysyntä Myllykoskella on ollut vähäistä mutta kuulostellaan jos kiinnostuneita olisi enemmänkin. Kirjallisuuspiirit kokoontuvat pääkirjastolla, Kuusankoskella, Korialla ja Valkealassa. Syksyn ohjelma eri pisteissä on tällainen:
Kouvolan pääkirjaston kirjallisuuspiirit
Kouvolan pääkirjastossa toimii kolme kirjallisuuspiirin ryhmää, jotka kokoontuvat kerran kuukaudessa. Kaikissa ryhmissä käsitellään sama teos. Ryhmiin ei ole ennakkoilmoittautumista eikä osallistumismaksua. Parhaiten tilaa uusille osallistujille on keskiviikon iltaryhmässä.
• keskiviikon päiväryhmä klo 13-14.30 ja iltaryhmä klo 18-19.30
• torstain ryhmä klo 13 - 14.30
Kysy kuukauden kirjaa lainaan asiakaspalvelupisteestä. Kysy myös äänikirja- tai e-kirjaversiota. Kouvolan...
Muutama asiakas on ilmoittanut, etteivät he voi kirjautumisen jälkeen siirtyä Omiin tietoihin, koska oma nimi ei näy. Kirjautumisen jälkeen näytön oikeassa yläkulmassa näkyy vain Kori-linkki ja Kirjaudu ulos –linkki. Ongelma näyttää esiintyvän eri selaimilla (esim. IE11 ja Chrome) eikä välimuistin tyhjennys ratkaise sitä. Ongelma on alkanut viime viikolla palvelimien päivityksen jälkeen tai mahdollisesti viime torstaiaamuna esiintyneen ylikuormitustilanteen jälkeen. Ongelmaa tutkitaan.
Kirjautuminen perinteisen Helmet-haun Omiin tietoihin (luettelo.helmet.fi) toimii normaalisti.
Pahoittelen asiasta aiheutuvaa haittaa!
Rosa Liksomin Everstinnaa ei vielä ole fyysisenä kappaleena näkynyt kirjastossa, vaikka se tilattu onkin.
Jo julkaistut arvostelut ja kuvaukset mainitsevat päähenkilön muistuttavan kohtaloltaan kirjailija Annikki Kariniemeä.
Esim. Suvi Ahola Helsingin Sanomissa 10.9."Paljon tästä käy yksiin Annikki Kariniemen elämän kanssa. (--) Vaikka Kariniemi on selvästi Liksomin innoitus, yhtä lähellä päähenkilöä on Kreisland-romaanin (1996) Impi Agafiina".
Kyseessä ei siis ole varsinaisesti Kariniemen elämäkerta, hän on toiminut ainoastaan teoksen innoittajana. Samaa aihetta Liksom käsitteli jo 2014 Topi Mikkoselle kirjoittamassaan esityksessä Lapin punaiset hanget.
Tekstiviestipalvelu on maksullinen. Tässä kopio Helmet-ohjeista sivulta http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#helmettekstiviestipal… :
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voit saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palveluun kuuluvia tiedotteita ei voi tilata erikseen. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Palvelun käyttöönotto
Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että sinulla on oma sähköpostiosoite, Helmet-kirjastojärjestelmän kirjastokortti ja henkilökohtainen tunnusluku. Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen Helmet-kirjastosta esittämällä kirjastokorttisi ja henkilötodistuksesi.
1....
Kyseessä on Tamara Lundin ja Rami Sarmaston vuonna 1965 levyttämä laulu Tyttö kaivolla (sävel: Rami Sarmasto, sanat: Tamara Lund).
Laulu löytyy kyllä joiltakin levyiltä (katso esim. https://finna.fi ).
Se on kuultavissa myös Youtubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=tAJLO0HCUP0
Sen sijaan nuottijulkaisuna en onnistunut sitä löytämään.
Maria Burgundilainen (1457–1482) nousi Burgundin herttuattareksi vuonna 1477. Ennen valtaannousuaan Maria joutui kuitenkin myöntämään Burgundiin kuuluneiden Alankomaiden säädyille (Staten-Generaal) tietyt privilegiot, jotka hänen edeltäjänsä olivat lakkauttaneet. Grand Privilège -niminen asiakirja antoi Alankomaiden säädyille oikeuden kokoontua ilman herttuan kutsua. Lisäksi se rajoitti hallitsijan valtuuksia asettaa veroja ja koota sotajoukkoja ilman provinssien suostumusta.
Vaikuttaisi siltä, että Grand Privilège -asiakirjalle ei ole vakiintunutta suomennosta. Kävin läpi sekä kirjaston kokoelmista että internetistä löytyviä suomenkielisiä lähteitä, mutta löysin maininnan kyseisestä asiakirjasta ainoastaan Johan Huizingan teoksesta "...
Kyseessä on L. Onervan runo Sota. Runo on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Särjetyt jumalat (1910). Runo on sikermästä Erämaa.
Runo sisältyy myös esimerkiksi L. Onervan runojen kokoelmaan Etsin suurta tulta : valitut runot 1904-1952 (toim. Helena Anhava, Otava), joka on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Saatte runon sähköpostiinne.
https://finna.fi/
L. Onerva: Särjetyt jumalat (Otava, 1910)
Kyseinen kohta Marcus Aureliuksen teoksesta Itsetutkiskeluja kuuluu Yrjö Raivion suomennoksessa näin: "Muista tämä aina ja vielä se, että tarvitaan kovin vähän, jotta voisi elää onnellista elämää."
http://classics.mit.edu/Antoninus/meditations.7.seven.html
Marcus Aurelius: Itsetutkiskeluja (kreikasta suom. Yrjö Raivio, WSOY, 1950)
Sähkölaitteen kulutuksen voi laskea, kun laitteen teho on tiedossa. Ennen kulutuksen laskemista on laitteen ilmoitettu teho aina muutettava kilowateiksi (1000 wattia = 1 kilowatti) ja laitteen käyttöaika tunneiksi (30 minuuttia = 0,5 tuntia). Sähkölaitteen energiankulutus (kWh) lasketaan kertomalla laitteen teho (kW) sen käyttöajalla (h).
Lämpöpatterin mallinumerolla saattaa verkosta löytyä tietoa laitteen sähkönkulutuksesta.
Seinäjoen pääkirjastossa on sähkönkulutusmittari lainattavissa, mutta käsittääksemme sitä ei voi liittää asennettuun lämpöpatteriin. Kulutusmittaria voi käyttää kodinkoneiden sähkönkulutuksen mittaamiseen.
