Ehdotamme seuraavia kirjoja erilaisuusaiheesta 5-vuotiaalle.
Tyttö ja ihmeelliset korvat (Aakeson, Kim Fupz)
Rauhallinen Erkki (Majaluoma, Markus)
Yökirja (Nousiainen, Inka)
Xing ja superkaverit (Virtanen, Leena)
Sinä et kuulu tänne, Beiron (Härmälä, Anna)
Olen ystäväsi aina: tarina rohkeudesta ja rakkaudesta (Walton, Jessica)
Pieni kuukorppi (Pfister, Marcus)
Pieni valkoinen pöllö (Corderoy, Tracy)
Koirat eivät tanssi balettia (Kemp, Anna)
Ruma ankanpoikanen (Andersen, Hans Christian)
Koira nimeltään kissa (Kontio, Tomi)
Piki (Kirkkopelto, Katri)
Molli (Kirkkopelto, Katri)
12 päivää maailmalla (Marttinen, Tittamari)
Erilaiset ystävät (Schomburg, Andrea)
DIY näyttää olevan vakiintuneempi termi.
MAKER tuo esiin kaikenlaista tekemistä.
DIY-kulttuurista löytyy helposti esimerkkejä jopa Google-haulla ja Wikipediasta.
Hieman pätevämpää määrittelyä voi löytää DOAJ-tietokantapalvelusta, jossa on vapaita kokotekstiartikkeleita tieteellisistä lehdistä.
Myös EBSCO-tietokanta löytää artikkeleita molemmista, mutta sen käyttö on rajoitettua. Löytyy tosin esim. Helmet-haun liitteenä pääkaupunkiseudun kirjastokorteilla toimivana.
Espoon kaupunginkirjaston Pajat ja Helsingin kirjaston Kaupunkiverstaat ovat myös osa tätä kulttuuria.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
En tiedä, mitä sukulaissetäsi on tarkoittanut. Yksi mahdollisuus on se, että hän on tarkoittanut toriumia, jota käytetään kameran linsseissä vähäisinä määrinä. Aine vaikuttaa (ilmeisesti positiivisesti) linssien optisiin ominaisuuksiin. Ainetta käytetään myös linssien sävyttämiseen. Torium on luonnostaan radioaktiivinen aine.
http://www.stuk.fi/aiheet/kodin-ja-toimiston-sateilevat-laitteet/radioa…
Osoitteesta http://www.helsinki.fi/sup/suomenkieli/ohjeet.pdf löytyvä ”Tutkiva suomen kielen opiskelija: ohjeita seminaarityöskentelyyn ja tutkielmantekoon” (Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2008; s 39) sanoo asiasta näin:
”Periaatteena on, että lähdekirjallisuutena käytetään aina ensipainosta, jolloin
painosta ei tarvitse lähdeluettelossa mainita. Mikäli teoksesta on kuitenkin ilmestynyt
uudistettu tai korjattu laitos, on suositeltavaa käyttää sitä ja merkitä tiedot lähdeluetteloon
(esim. "3., uudistettu p."), heti teoksen nimen jälkeen. Jos kirjan uusintapainos
on muuttamaton, merkintää painoksesta ei tarvita.”
Ensisijaisesti pitäisi siis käyttää ensimmäistä painosta. Ymmärtäisin tuon kuitenkin niin...
Valitettavasti emme ole tunnistaneet tätä kirjaa. Kysymys on lähetetty kirjastojen yhteiselle sähköpostilistalle. Jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän tiedon.
Kyseessä on ensimmäinen Craig Russellin kahdesta suomennetusta Lennox-sarjan romaanista, Yksityisetsivä Lennox, joka ilmestyi 2015. Toinen osa, Glasgowilainen suudelma julkaistiin tänä vuonna. Kaikkiaan sarjasta on tähän mennessä ilmestynyt viisi osaa vuosina 2009-2016. Sarjan päähenkilö Lennox on entinen kanadalainen sotilas.
Kokoelmista Täyttä päätä ja Pää tallella voisi löytyä hyvinkin muistiin ja muistamiseen liittyviä runoja. Samoin Runorumpu -nimisestä teoksesta.
Googlettamallakin voi löytää mukavia juttuja vanhenemisesta (vaikka muistamattomuushan ei aina liity ikääntymiseen) esim. https://ilopisara.wordpress.com/tag/vanhuus/
Finlandersin levyttämässä versiossa esiintyvät instrumentit ovat alttosaksofonin lisäksi rummut, bassokitara, sähkökitara ja akustinen piano.
Finlanders on esittänyt kappaletta myös keikoillaan. Finlandersin 30v.-juhlakonsertin perusteella live-esiintymisten kokoonpano näyttäisi ja kuulostaisi olevan alttosaksofonin lisäksi baritonisaksofoni, trumpetti, cajon-rumpu, rummut, tamburiini, sähköpiano, bassokitara sekä banjo.
Suomen kansalaisuuden voi säilyttää ulkomailla asuessaan. Jos ulkomailla asuva Suomen kansalainen kuitenkin hakee asuinvaltionsa kansalaisuutta, kansalaisuuden myöntämisen ehdoksi voidaan asettaa Suomen kansalaisuudesta vapautuminen.
Suomen kansalainen, joka on myös vieraan valtion kansalainen tai joka haluaa tulla vieraan valtion kansalaiseksi, voidaan hakemuksesta vapauttaa Suomen kansalaisuudesta. Entinen Suomen kansalainen saa ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden.
Lähteet:
Kansalaisuuslaki 16.5.2003/359
Kuosma, Tapio, Uusi kansalaisuuslaki. Lainvoima, 2003
Apoptoosi ja autofagia ovat eri asioita.
Apoptoosi eli ohjelmoitunut solukuolema on sekä kudosten normaaliin kehitykseen että moniin sairauksiin liittyvä, geenien ohjaama solujen kuolema. Siinä solu ja tuma hajoavat pieniksi solukalvon ympäröimiksi rakenteiksi. Koska solukalvo säilyy ehjänä koko tapahtumaketjun ajan eikä solun sisältöä vapaudu solulimaan, apoptoosi ei aiheuta tulehdusta.
Autofagia on prosessi, jossa solu ympäröi solulimassa olevia proteiineja tai soluelimiä solukalvolla. Lysosomeiksi kutsuttujen soluelinten avulla näin syntyneen rakkulan eli autofagosomin sisältö hajotetaan ja kierrätetään takaisin solun käyttöön (nimitys tulee kreikan sanoista autos = itse ja phagein = syödä). Solu voi hyödyntyää autofagiaa esimerkiksi...
Arvo Pärt ei kovin monta varsinaista yksinlaulua ole säveltänyt ja niissäkin, jotka on sävelletty jollekin lauluäänelle, säestyssoittimena on yleensä jokin muu kuin piano tai muu kosketinsoitin. Heikki Poroila on tehnyt luettelon Yhtenäistetty Arvo Pärt : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (2012, http://urly.fi/H0h), josta voit tarkistaa myös teosten esityskokoonpanot. Kaikkien teosten osalta alkuperäinen esityskokoonpano ei ole selvinnyt. Arvo Pärt Centren (http://www.arvopart.ee/en/arvo-part-centre/centre-information) sivuilla on myös Pärtin teosluettelo (otsikon Arvo Pärt alla > Works > Chronological). Sen mukaan hän ei ole säveltänyt yksinlauluja vuosina 2012-2015. Sivu on päivitetty viimeksi marraskuussa 2015....
Helmet-kirjastojen järjestelmästä selviää jokaisen niteen eli kunkin erillisen kirjan kohdalta sen kokonaislainamäärä sekä lisäksi edellisen ja kuluvan vuoden lainamäärät vielä erikseen.
Et mainitse kysymyksessäsi, minkä runon suomennosta etsit.
Lahden runotietokannan mukaan Maya Angeloulta on suomennettu kaksi runoa antologiaan Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, WSOY, 1998). Runot ovat Minä nousen aina (Stil I Rise)ja Tule. Ja tule syliin (Come. And Be My Baby).
Valitettavasti muita suomennoksia Maya Angeloulta ei löydy minkään tietokantojen avulla. Syytä hänen suomennettujen runojensa vähyyteen lienee mahdotonta selvittää.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://mayaangelou.com/
Kappale on nimeltään Yömatka ja se löytyy neljän kappaleen samannimiseltä EP:ltä. Levy on ilmestynyt vuonna 1992. Alla linkki YouTube-videoon.
https://youtu.be/ojsOiigdeKA?list=PLl2Yi-hnSLNWMbgD3rSj8hhGPhwdbNJDt
Yhdysvalloissa vala on katsottu uskonnolliseksi toimitukseksi, jonka kukin saa tehdä oman uskontonsa mukaisia muotoja sekä menoja noudattaen. Ne, jotka uskonnollisista tai uskonnottomista syistä eivät tahdo tehdä valaa, voivat antaa valanveroisen vakuutuksen. (Uskonnonvapaus ja valapakko, katsaus valakysymyksen vaiheisiin uusimmalla ajalla. K.K Aro, Helsinki 1914.)Näin ollen ateistien ei siis tarvitsisi vannoa valaa, vaan he voisivat antaa vakuutuksen, jota ei katsota uskonnolliseksi.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjoissa on kirjan takana numerotarra, joka kertoo kirjaston numeron. Jos kirja on lastenosaston aineistoa, numeron perässä on N-kirjain. Aikuistenosastolla taas mitään kirjainta ei ole, vain pelkkä numero.
Helmetissä kirjan kohdalla näkyy myös osasto. Kirjaston nimi ja lyhenne ”aik” tarkoittaa, että kirja on sijoitettu aikuistenosastolle. Vastaavasti ”las” tarkoittaa lastenosastoa ja ”nuo” nuortenosastoa.
Sama kirja on saatettu sijoittaa eri kirjastoissa eri osastoille, koska tosiaan osa kirjoista sopii hyvin sekä lapsille että aikuisille. Etenkin sarjakuvissa on varmasti paljon tällaisia tapauksia. Kirjastoissa koetetaan sijoituspaikan suhteen miettiä, miltä osastolta potentiaalinen asiakas sen parhaiten...
Ennen kirjastojärjestelmämme päivitystä tämän vuoden alussa, ei todellakaan voinut varata kuin yhden kappaleen per kortti.
Nyt voimme helposti tehdä useampia varauksia samasta kirjasta, mutta edelleenkään emme voi taata, että kirjat saapuvat samaan aikaan.
Esim. luokalle varattavat kirjat saattavat tulla jopa kuukauden välein. (Toki näin käy joskus kirja per kortti varailussa)
Mukavaa olisi myös muistaa perua turhat varaukset, kun tarpeellinen määrä kirjoja on saatu.
Hoidan asianne järjestelmään.
Satakirjastojen sivuilta löytyy erittäin kattava aihelista kirjallisuudesta, joka käsittelee ajanjaksoa vuodesta 1900 toiseen maailmansotaan saakka: https://www.satakirjastot.fi/web/arena/vuodesta-1900-toiseen-maailmanso…
Listalta voisin poimia vaikkapa seuraavat kymmenen teosta:
F.E. Sillanpää: Ihmiset suviyössä
Asko Sahlberg: Tammilehto (1918)
Toivo Pekkanen: Tehtaan varjossa (1918-1930)
Elisabet Aho: Sisar (1918-1924)
Anni Kytömäki: Kultarinta (1920-1930 -luvut)
Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet (1920-luku)
Mikko Porvali: Sinisen kuoleman kuva (1920-luku)
Aki Ollikainen: Musta satu (1931)
Inka Nousiainen: Kirkkaat päivät ja ilta (1938)
Kjell Westö: Kangastus 38 (1938)
Lisäksi mm. Laila Hietamiehen, Enni Mustosen ja Pirjo Tuomisen...
