Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan tuupata-verbi tarkoittaa sysäämistä ja tyrkkäämistä. Sanalla on vastineensa myös monissa suomen sukukielissä ja murteissa. Kirjakielessä sanaa on käytetty jo ainakin 1700-luvulta alkaen. Verbiä pidetään deskriptiivisenä, eli äänneasullaan kuvaavana sanana. Samanlaisia ovat myös esim. sanat kipittää ja vilahtaa. Tuuppariin siis kaiketi sysätään tai tyrkätään jotakin lehdenteossa.
Tarkoittanet varausten lukitusta. Kyllä tämä mainio mahdollisuus on edelleen käytössä.
Mene omissa tiedoissasi sivulle, josta näet varauksesi. Lukitusruudut ovat varauslistan oikeassa laidassa. Kun olet lisännyt täpät valitsemiisi varauksiin, muista vielä tallentaa muutos sivun alalaidassa olevasta painikkeesta Tallenna muutokset. Tämän jälkeen muutos on vahvistettava vielä toisenkin kerran.
Lukitusta ei voi tehdä varaukseen, joka on jo lähtenyt matkaan noutokirjastoon eli se on tilassa "matkalla".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Juttu…
Ensimmäisenä ehdokkaana mieleen tulee Riitta Vartin vuosina 1990-93 julkaistu neljän romaanin sarja, vaikka se sijoittuukin Pispalaan vain osittain: Sun lapsuutes (1990), Pispalan enkeli (1991), Nuoruuden yliopistot (1992), Naaraan aika (1993).
Etsitty kirja on Veikko Huovisen Lemmikkieläin : fantasia ihmisistäni (WSOY, 1966).
"A. Johnson on suunnattoman rikas. Hän asuu kukkulalle rakennetussa loistohuvilassa ja antaa työtä kahdellesadalle tuhannelle ihmiselle. Käytännöllisesti katsoen hän omistaa koko kaupungin, johon avautuu vaikuttava näkymä olohuoneen kymmenen metrin levyisestä ikkunasta. Mutta jotakin häneltä vielä puuttuu. Johnson haluaa ilmielävän ihmisen lemmikkieläimekseen katsellakseen häntä - ei pilkkahinnasta, sillä hän arvostaa ihmistä. Valinta osuu rutiköyhään Fr. Jacobiin, tarjous on ainutlaatuinen: 50 000 killinkiä vuoden palveluksesta, mukava lasiasunto ylellisen huoneiston keskellä, hyvä ruoka, viinaakin kolme desilitraa keskiviikkoisin. Jacob tienaisi enemmän...
Leo Tolstoin novellissa Vanha ruuna : Hevosen tarina (1886) "päähenkilö" eli ruuna kertoo itsestään näin: "Sukutaulussa nimenäni on Musikka ensimmäinen, (---) mutta lisänimeni on Holstomer, palttinamittari." Ja juuri Holstomer-nimeä vanhasta ruunasta käytetään muuallakin novellissa.
Itseasiassa novellin alkukielinen nimikin on Holstomer (Холстомер - История лошади).
Novellin suomensi Juhani Konkka vuonna 1963 ja se on kokonaisuudessaan luettavissa Leo Tolstoin Valittujen kertomusten toisesta osasta.
https://finna.fi
http://ilibrary.ru/text/1008/index.html
Tolstoi, Leo: Valitut kertomukset II (WSOY, 1963)
Valitettavasti etsintä ei tuottanut tulosta, tätä juonta ei tunnistettu. Kahlailin tuota Kirjasampoa, mutta sieltäkään en oikein välttämättä sopivaa löytänyt hakusanalla Pariisi. Paljon osumia tuli kuitenkin, joten voisi olla, että itse tunnistaisit sieltä teoksen, jos se siellä on kuvattu, tässä linkki http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/pariisi . Yksi muistelmateos, joka sijoittuu sodanaikaan ja miehityksen aikaan, on Simone de Beauvoir'in Voimat vuodet 1939-1944, voisiko tästä olla kyse? Täällä on hiukan kuvausta teoksesta, https://anitavalikangas.wordpress.com/2010/10/04/kahvilaelamaa-toisen-m…
Kyllä, kirjastoissa on asiakaskäytössä nettikoneita, myös tulosteita on mahdollisuus saada.
Tietokoneiden käyttö on ilmaista, mutta niiden varaamiseen ja käyttöön tarvitaan kirjastokortti ja salasana. Salasanan saat kirjastosta, ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.
Käyttö on mahdollista myös ilman kirjastokorttia. Asiakaspalvelusta on mahdollista saada kertakäyttöiset tunnukset kirjautumiseen. Hollolassa ja Lahdessa käyttäjän tulee tällöin henkilöllisyyden varmistamiseksi esittää kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Kysyin asiaa ensimmäisen kirjan kustanjan Tammen nykyiseltä kustannuspäälliköltä. Hän vastasi näin:
"En usko että näin vanhaa asiaa pystyy enää sen kummemmin selvittämään. Meillä ei ole enää töissä ihmisiä, jotka olisivat olleet läheisesti tekemisissä kirjan kanssa. Veikkaisin että ensimmäinen osa ei menestynyt, joten enempää ei tehty."
Turun pääkirjaston musiikkiosastolla voi digitoida VHS-kasetteja, dioja ja kuvia. LP-levyjen ja C-kasettien digitoiminen ei tällä hetkellä ole mahdollista. VHS-kasetteja voi myös digitoida Runosmäen kirjastossa.
Lisää Turun kaupunginkirjaston digitointipalveluista voi lukea seuraavasta linkistä:
https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/plus-palvelut
Kyyti-kirjastojen sivulta löytyy lahjoituksia koskeva ohje
http://www.kyyti.fi/palvelut/lahjoitukset
Lahjoitukset
Kaikki Kyyti-kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia.
Yksityishenkilöiden lahjoituksina vastaanotetaan kirjoja ja äänitteitä (cd-levyjä, LP-levyjä). Kuvatallenteita (dvd ja blu-ray) ei oteta vastaan tekijänoikeussyistä.
Lahjoittaja toimittaa itse aineiston kirjastoon. Kirjasto ei käy lahjoittajan luona arvioimassa tai valitsemassa aineistoa. Suuremmat lahjoitukset otetaan vastaan vain etukäteen sopimalla.
Lahjoitettu aineisto on lahjoituksen jälkeen kirjaston omaisuutta. Kukin kirjasto päättää itse omien aineistovalinta- ja varastointiperiaatteidensa puitteissa sen, miten saatu materiaali sijoitetaan kirjaston kokoelmiin....
Putkimiehen palkkaus saattaa vaihdella paikkakunnasta ja tehtävästä riippuen.
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/523_ammatti
TES/Rakennusliitto palkkauksessa oli tuntipalkka noin 10-17 euroa.
Rakennusliiton TES:
http://rakennusliitto.fi/document/talotekniikka-alan-lvi-toimialan-tes-…
Oikotieltä löytyi seuraavaa tietoa:
https://tyopaikat.oikotie.fi/palkkavertailu/putkimies?ref=aw-otty_dynam…
Sinun kannattaisi tehdä maksusopimus perintätoimiston kanssa, koska kyllä nuo säilyvät niin sanotussa hiljaisessa perinnässä niin kauan kun ne ovat hoitamatta siitä huolimatta että kadonnut aineisto on poistettu meidän kokoelmista. Sen paljonko sinulla on maksamattomia maksuja kirjastolle kuulet ottamalla meihin yhteyttä.
Listani teoksia löytyy Hämeenlinnan seudun kirjastojen kokoelmista. Suosituksissa on kaunokirjallisuutena ilmestyneitä romaaneja, paitsi listan kaksi ensimmäistä. Asiasanoista saa hiukan kuvaa teoksen painotuksista, esimerkiksi tapahtumapaikoista, hahmojen ammateista, ja niin edelleen. Valitettavasti tapahtuma-aikaa voi asiasanojen perusteella paikantaa 1950-luvun alkuun vain Enni Mustosen teoksen tapauksessa. Lista ei ole missään tärkeys- tai aakkosjärjestyksessä. Mukana on niin tunnettuja kuin vähemmän tunnettuja kirjailijoita.
Haavio, Katarina: 50-luvun tytöt - Päiväkirjat 1951-1956
Asiasanat: nuorisokulttuuri ; päiväkirjat ; elämäntapa : tytöt : 1950-luku
Vainio-Korhonen, Kirsi: Lemmen ilot ja sydämen salat – suomalaisen rakkauden...
Esim. Kylpyvaahto ja kermavaahto koostuvat nesteestä ja kaasusta.
(Hae googlella "heterogeeniset seokset ja tutustu päteviltä tuntuviin hakutuloksiin lähemmin.)
https://matopetus.com/kemian-opetus-lukio/ke1/puhtaat-aineet-ja-seokset/
Suomessa useimmat maanviljelijät lienevät yksityisyrittäjiä, jolloin "palkan" suuruus riippuu kokonaan siitä, miten he yrittäjänä järjestävät yritystoiminnasta tulevan tulonsa. Siinä on varmasti useita eri vaihtoehtoja, jotka tekevät maanviljelijäyrittäjän tulojen vertailun monimutkaiseksi.
Kysyjän kysymykseen sisältyvää väitettä "todella huonosta palkasta" on tietenkin mahdoton osoittaa todeksi tai vääräksi, ellei tiedetä, mihin yrittäjän tuloa verrataan. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2014 vain 5540 maanviljelystä tai metsätyöstä palkkaa saavaa ihmistä (esimerkiksi sotilaitakin oli paljon enemmän) ja heidän keskipalkkansa oli 2370 euroa kuukaudessa. Toisin sanoen ne harvat, jotka saavat maa- ja metsätaloudesta...
Mitään tällaista koottua luetteloa ei varmaankaan ole tehty.
Helsingissä vastuu orpolapsista oli vuonna 1906 ensisijaisesti kaupungin terveydenhoitolautakunnalla, vuonna 1914 vastuuta siirrettiin myös kasvatuslautakunnalle. Kasvatuslautakunnan vastuulle tulivat yli kolmivuotiaat kasvattilapset eli "yksityiset elättiläiset".
Myös köyhäinhoito- ja holhouslautakunnallakin oli joitakin lastensuojelullisia tehtäviä.
Todennäköisesti tietoja isoisää koskevista viranomaispäätöksistä pitäisi etsiä näiden lautakuntien pöytäkirjoista ja asiakirjoista. Asiakirjoja voi kysyä Helsingin kaupunginarkistosta
http://www.hel.fi/www/tieke/fi/kaupunginarkiston-palvelut/
Halila, Aimo
Helsingin kaupungin sosiaalitoimen historia. - Helsingin kaupunki, 1977
Kaupallisten kustantajien julkaisuiden painosmäärät ovat yleensä ns. "liikesalaisuuksia" eli ne ovat normaalisti vain kustantamon ja tekijän tiedossa. Kustantajat avaavat tätä tietoa yleensä vain niissä tapauksissa, joissa julkaisu on myynyt poikkeuksellisen hyvin, jolloin painoslukuja voidaan käyttää mainonnan tukena.
Syy painosmäärien ei-julkisuuteen on kaupallinen. Kustantajat kilpailevat keskenään, eivätkä halua antaa julkisuuteen tietoa, jota muut ehkä voisivat käyttää hyväkseen. Erityisesti tapauksissa, joissa myynti on ollut selvästi odotuksia vähäisempää, kustantaja ei ymmmärrettävästi halua korostaa, että "otettiin 1000 kappaleen painos ja siitä on myyty 150 kappaletta. Kustantajalla ei myöskään ole mitään yleistä velvollisuutta...
Nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja sanat tähän Toivo Kärjen säveltämään ja Tuula Valkaman sanoittamaan kappaleeseen löytyvät nuotista Kärki, Toivo: Täysikuu : unohtumattomat laulut 3 (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Laulun nimi on nuotissa kirjoitettu näin: "Aigeian meren laulu".
Duodecimin julkaisema Lääketieteen termit -kirja on verraton apu lääketiedettä koskevissa terminologisissa ongelmissa. Patellofemoraalinen sdr (syndrooma) löytyy kohdasta patellofemoraalinen kipuoireyhtymä: "tuntemattomasta syystä aiheutuva, etenkin polven koukistuessa tuntuva polvilumpio-reisinivelen pitkäaikainen kipuilu". Patellektomia on polvilumpion poisto(leikkaus). Clavifixatio eli klavifiksaatio, suomeksi ydinnaulaus, on "pitkien luiden murtumien ja valenivelien hoitomenetelmä, jossa ydinnaula ohjataan avarrettuun ydinonteloon murtumaa paljastamatta tai avoimesti".
