Näyttää siltä, että etsimäsi äänikirja Mumin : Mumin till sjöss ; Mumin blir rik (1982) on vielä lainattavissa Kainet-kirjastojen kokoelmissa Kuhmon kaupunginkirjaston lastenosastolla.
Voit tehdä äänikirjasta kaukolainapyynnön tai pyytää lähikirjastosi henkilökuntaa tekemään tilauksen puolestasi.
Tarkemmat tiedot kaukopalvelumaksuista löytyvät alla olevasta linkistä. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä tilauksen itsekin. Linkki kaukopalvelomakkeeseen löytyy myös linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://kainet.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p…
Esine, jota epäillään muinaisesineeksi, toimitetaan Museovirastoon tai lähimpään maakuntamuseoon.
Museoviraston sivuilla on ohjeet kuinka toimia, kun on löytänyt irtaimen muinaisesineen, osoitteessa:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/esinekokoelmat/arkeologiset_esinekok…
Kun lainaat lainausautomaatilla, tarvitset kirjastokortin lisäksi nelinumeroisen tunnusluvun. Tunnusluvun saat kirjastosta. Tämä koskee kaikkia PIKI-kirjastoja eli Pirkanmaan alueen kunnan- ja kaupunginkirjastoja. Samoilla tunnuksilla eli kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla voit myös uusia lainojasi tai tehdä varauksia PIKI-verkkokirjastossa (piki.verkkokirjasto.fi).
Lohjan kaupunginkirjastosta, kuten muistakin Lukki-kirjastoista, voi kaukolainata sellaisia teoksia, joita kirjaston omassa kokoelmassa ei ole. Kaukolainamaksu on 7 euroa/teos.
Kaukolainan voi tehdä joko sähköisesti kirjaston kotisivulta tai käymällä tekemässä kaukolainatilauksen siinä kirjastossa, josta haluaa kaukolainan noutaa.
Tilatun aineiston saapumiseen ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Kaukolainat kulkevat tavallisessa postissa. Jos teos on lähettävän kirjaston hyllyssä, se tulee Lohjalle noin viikossa, joskus nopeammin, joskus hitaammin.
Enkelin ja Mustapään asemesta ehdottaisin keijukaista ja Oiva Paloheimoa: Palaa ne linnut vielä -kokoelman (WSOY, 1962) Keijukainen-runossa keijukainen "tuli yöllä / yläikkunasta / terveysikkunasta".
Lena Stiesselin lastenkirja Poni Pontus hississä ilmestyi vuonna 1979. Kirjaa kannattaa siis kysellä antikvariaateista. Kätevintä on etsiskellä nettiantikvariaateista. Niiden osoitteita löydät helposti googlettamalla esimerkiksi sanalla "antikvariaatti". Mikäli kirjaa ei löydy nettiantikvariaateista, voit jättää kirjan tiedot antikvariaattien puutelistalle.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kari Loimun teoksessa ”Yhdistyksen ABC – opas suomalaiseen yhdistystoimintaan” (2015) kerrotaan seuraavasti yhdistyksen puheenjohtajan tehtävien lainsäädännöstä:
”Puheenjohtajan tehtäväksi on laissa määrätty vain yhdistyksen nimenkirjoitus (ellei säännöissä ole muuta määrätty) sekä yhdistysrekisteriin tehtävän perus- ja muutosilmoituksen allekirjoittaminen. Säännöissä puheenjohtajalle voidaan määrätä muitakin tehtäviä.”
Kunniapuheenjohtajan tehtävistä ja oikeuksista vastattiin aikaisemmin seuraavasti:
”Kunniapuheenjohtajuudessa pääpaino taitaa olla sanassa kunnia. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan nimittää pitkään ja ansiokkaasti yhdistyksen hyväksi toiminut henkilö. Tietoja tehtävistä ei oikein löydy. Laki ei sano asiasta mitään, maininnat...
Hei!
Hämeenlinnan pääkirjaston varastossa on Lauri Kalman kirja Maapallon ympäri lentokoneella: kertomus lentoalus "Suomen" matkasta. Teos on vuodelta 1920 ja lainattavissa. Onkohan kyse tästä kirjasta? Voitte tehdä teoksesta kaukolainatilauksen oman lähikirjaston kautta.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Nyrkkeilyvalmentaja Pekka Mäki sanoo, että pronssiottelun poisjättämiseen on päädytty terveydellisistä syistä.
– Pronssiottelussa kohtaisivat kaksi ottelunsa hävinnyttä nyrkkeilijää. Jos häviää semifinaalin tyrmäyksellä, tulee automaattisesti kilpailukielto, jolloin pronssiottelu jäisi nyrkkeilemättä, Mäki sanoo.
– Voisi tietysti ajatella niinkin, että oteltaisiin pronssista ja tyrmätty ei vain ottelisi. (Ilta-Sanomat 17.8.2016)
Käytäntöhän vaihtelee vähän lajeittain kun taekwondossa, judossa ja painissa kuitenkin otellaan pronssista. Käytännöt voivat vaihdella myös kisoittain kun esim. jalkapalloilun MM-kisoissa pelataan pronssista mutta EM-kisoissa ei.
Regle on huomattavasti yleisempi sukunimenä kuin etunimenä. Sukunimenä sitä tavataan Ranskassa, Yhdysvalloissa, Brasialiassa, Chilessä ja Australiassa.
Etunimenä sitä tavataan lähinnä Yhdysvalloissa. Sen merkitystä ei tunneta.
Variaatioita nimestä ovat: Regla, Regley, Reglo, Regli, Regl, Reglio, Reglai, Reglia, Reglie, Regly.
Etelä-Carolinessa on eniten Regle-etunimen omaavia eli kaksi jokaista kymmentämiljoonaa ihmistä kohden. (Whitepages names & namespedia.com)
Suomalaiset nimikirjat eivät nimeä tunne.
Tämä Saukin sanoittama versio ("On hiljaisuus, vuorilla usva käy) on tosiaan nuottina paljon harvinaisempi kuin Kerttu Mustosen sanoittama versio ("Käy vuorten taa päivä jo uinumaan"). Viola-tietokanta tuntee vain kaksi nuottijulkaisua, jotka löytyvät vain Kansalliskirjaston kokoelmasta, josta ei anneta lainoja, vaan nuottia on tultava paikan päälle katsomaan.
* Mandshurian kummut ; Soittajapoika ; Tiet ; Kaupunki kauaksi jää (Scandia 1962)
* Venäläisiä kansanlauluja (Scandia, 1977) - tämä on sisällöllisesti sama kuin vuoden 1962 kokoelma.
Jos kysyjä tavoittelee vain laulun nuotteja, sanoitusversiolla ei pitäisi olla suurtakaan väliä, sillä molempia tekstejä lauletaan samalla melodialla. Nuotit sävelmään löytyvät esimerkiksi "Suuresta...
Laulun nuotit löytävät vain Souvareiden kokoelmasta "Suosituimmat nuotteina. 2". Se löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta, mutta ainoa nide on juuri nyt lainassa. Sen voi varata tästä http://luettelo.helmet.fi/record=b1523154~S9*fin
Nuotti löytyy myös monista muista yleisistä kirjastoista, joten jos asialla on kiire, kannatta kysellä oman kirjaston kautta, mistä sen nopeimmin saisi käsiinsä.
Heikki Poroila
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on annettu Jonia-nimi alle 20 henkilölle vuosina 1960 - 1999. Nimeä on käytetty sekä naisten että miesten nimenä. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Kuten kysyjä varmaan itsekin arvaa, kysymykseen ei voi olla sellaista vastausta, jonka Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta voisi saada.
Vuonna 2011 kun tämä sama kysymys esitettiin, siihen vastattiin näin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-2?language_conte…
Muutamia vuosia aikaisemmin vastaus oli "Elämän tarkoitus on esittää kysymyksiä ja saada niihin vastaus."
Kysymys on myös tiedekeskus Heurekan järjestämässä kyselyssä valittu "maailman vaikeimmaksi kysymykseksi".
Uskoakseni ainoa oikea vastaus on, että sitä ei kukaan tiedä, mutta jokaisella ihmisellä on oikeus etsiä siihen vastausta.
Tekijänoikeussyistä kirjasto ei voi ottaa kokoelmaansa edes maksutta elokuvaa yksityishenkilöiltä.
Kirjamuotoisia yleisten kielten perussanakirjoja on kaikissa kirjastoissa yleensä hyvät valikoimat, joten niille tuskin on suurempaa tarvetta lahjoituksinakaan. Jos lähikirjastossasi on ns. kierrätyskärry, sinne kannattaa vielä itselle tarpeettomat julkaisut. Sinne voi jättää myös elokuvatallenteita.
Heikki Poroila
Tämä Erkki Melartinin Simo Korpelan tekstiin säveltämä laulu "Kiitos" löytyy kokoelmasta "Nuorten laulukirja I, op. 131", jossa se on numerolla 19 yksinlauluversiona. Tämä kokoelma löytyy mm. HelMet-kirjaston kokoelmasta (http://luettelo.helmet.fi/record=b2039733~S9*fin).
Yksiäänisenä laulu löytyy myös kokoelmasta "Ruusu-Ristin laulukirja" (http://luettelo.helmet.fi/record=b2057805~S9*fin).
Heikki Poroila
Kyseessä on varmaankin Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen teos Suomalaiset fasistit : mustan sarastuksen airuet (WSOY, 2016).
Tietoa kirjasta kustantajan sivuilla: http://www.wsoy.fi/uutiset/tiedote-suomalaiset-fasistit-on-ajankohtaine….
PIKI-verkkokirjastossa: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_auth=kVHjgt25&p_p_id….
