Harpunsoittajan laulut ovat Goethen Wilhelm Meisterin oppivuodet -romaanin vuoden 1923 kaksiosaisessa suomennoksessa osassa 1. Numero 1 on sivulla 186 ja numero 2 sivulla 185. Romaanissa niillä ei tosin ole nimiä.
Runot ovat myös Maailman kannel -runoteoksessa (suomennokset Eino Leino), sekä Leena Jäppilän suomentamina Taite-runouslehdessä (2002, nro 3, s. 22). Numero 2 löytyy myös Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi -kirjasta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kaikille kirjaston kirjoille on annettu oma luokkansa ja tuo 84.2 on romaanien luokka. Luokan lisäksi kannattaa tarkistaa netistä, että millä osastolla kirja on. Näitä 84.2-luokan kirjoja voi olla lasten, nuorten tai aikuisten osastolla.
Luokan perässä oleva HER tarkoittaa kohtaa josta kirja hyllystä löytyy. Yleensä kirja on hyllyssä tekijän sukunimen mukaan, mutta jos kirjalla on paljon tekijöitä, niin se voi olla myös kirjan nimen mukaan.
Kannattaa kysyä apua omasta kirjastosta, jos tuntuu, ettei hyllyä löydy.
Sivustolta sukunimi.info löytyy jonkin verran tietoa Jäderholm-nimestä sekä useita hyödyllisiä linkkejä suku- ja väestörekistereihin. Nimi on suojattu ja suhteellisen harvinainen, mikä varmaankin selittää sitä, miksi ette ole löytänyt siitä tietoa.
Suomen sukututkimusseura pitää yllä keskusteluforumia, jonne usein lähetetään juuri tämäntyyppisiä kysymyksiä. Sitä kannattanee kokeilla.
Vaasasta löytyy Suuri suomalainen tulkitsija -niminen kokoomateos (cd). Se sisältää Lauluja ja lausuntaesityksiä vuosilta 1969-1981.
Samoin löytyy Vaasasta LP-levy Sinisalo, Veikko: Suomi 50 - runoja ja lauluja.
Seuraavat teokset löytyvät muista kirjastoista, niitä voi kysyä kaukolainoiksi:
- Veikko Sinisalo ja Suomi (cd-levy). Sisältää runoja ja lauluja.
- Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta (cd-levy). Sisältää runoja,
lausujina Veikko Sinisalo ja Liisamaija Laaksonen.
- Viita, Lauri: Betonimylläri (huom. LP-levy). Lukija Veikko Sinisalo
Vuosi 1966 oli Etelä-Suomessa runsasluminen, ja myöhäinen kevät sai lumet sulamaan nopeasti. Ennätystulvia koettiin erityisesti rannikkoseudulla.
Mainintoja vuoden 1966 tulvasta löytyy valtion ympäristöhallinnon yhteiseen ymparisto.fi -verkkopalveluun kootuista arviointiraporteista. Vantaanjoen tilanteesta löytyy julkaisu:
Tulvariskein alustava arviointi : 21. Vantaanjoen vesistöalue
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BD524B123-99DE-4578-9442-D9B8…
Muiden alueiden arviointiraportit löytyvät ao. osoitteesta Muuta aiheesta -otsikon alta. Niistäkin löytyy mainintoja vuoden 1966 tulvasta.
http://bit.ly/1pknpgX
Vuoden 1966 tulvasta kerrotaan myös julkaisussa:
Ville Suhonen ja Kari rantakokko: Vantaanjoen tulvantorjunnan...
Yleisesti ottaen kirjasto ottaa mielellään lahjoituksena vastaan myös omakustanteita tai muita pienkustanteita, kunhan ne sopivat kokoelmaan. Isot kirjastot ottavat ne todennäköisimmin, sillä pienissä kirjastoissa tilaa on rajoitetummin. Luultavasti Helsingissä Pasilan kirjasto ottaa pääkirjastona isoista kirjoista varmimmin vastaan omakustanteita. Etenkin jos kirjoja ei ole yleisesti ostettavana, niitä ei ehkä saada kirjastoon lainkaan.
Jos lahjoitettuja teoksia lainataan, niistä on mahdollista saada lainausmääriin perustuvaa lainauskorvausta. Asiasta löytyy lisätietoja osoitteesta http://www.lainauskorvaus.fi/lainauskorvaus_fi/.
Olisikohan kyseessä Liisa Komosen: Viisaat sukset. Tarinassa seikkailee Aslak ja lopussa on hieman surullinen. Jyväskylän kirjastosta löytyy tällä hetkellä vuoden 1956 painos. Tämän voi varata seutuvarauksena muihin Keskikirjastoihin. Kirjasto ei myy tätä teosta, mutta esim. Huuto.netissä näyttää olevan tällä hetkellä kaupan muutama kappale.
Varaushyllyn aakkostuksessa noudatetaan pitkälti samaa periaatetta, jota käytetään kirjaston kirjojen aakkostamisessa. Aakkostuksen perusteena on ns. pääsana, joka on yleensä tekijän nimi. Kuitenkin teoksissa, joissa on paljon tekijöitä, pääsana onkin teoksen nimi. Esimerkiksi elokuvissa, konsolipeleissä ja artikkelikokoelmissa tekijöitä on sen verran monta, ettei ketään heistä nosteta pääsanaksi vaan pääsanana käytetään teoksen nimeä.
Elokuvat ja tv-sarjat löytyvät siis varaushyllystä elokuvan tai sarjan nimen kohdalta niissä Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, joissa on itsepalveluvaraushyllyt. Useissa kirjastoissa elokuvat ja levyt on myös laitettu eri kohtaan varaushyllyä kuin kirjat, jotta ne erottuisivat helpommin eivätkä...
Seuraavissa kirjoissa ainakin asioidaan kirjastossa :
-Mika Waltari : Palava nuoruus (ylistyslaulu Rikhardinkadun kirjastolle
-Rauha S. Virtasen kirjoissa käydään usein kirjastossa :
-Ruusunen (kirjastoautossa)
-Joulukuusivarkaus
-Virva Seljan yksitysasia
Märta Tikkasen Miestä ei voi raiskata-romaanin päähenkilö on
töissä kirjastossa
-Anna-Liisa Haakanan Ykä yksinäinen-kirjassa keskustellaan kirjastoauton käytöstä joka on hankalaa invaliiditeetin takia
-Enni Mustosen romaanissa Emännöitsijä päähenkilö Ida käy Rikhardinkadun kirjastossa
Sanontaa on pohdittu mm. Helsingin Sanomissa 15.8.2015.
Sanonnan arvellaan olevan lähtöisin Dag Hammarskjöldiltä.YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöld on palattuaan Afrikasta lausunut jotain sellaista kuin on arpajaisvoitto syntyä pohjoismaihin. Sanojaksi on arveltu myös Gunnar Myrdalia.
Yhden selityksen mukaan Urho Kekkonen on puhunut asiasta uudenvuodenpuheessaan vuonna 1978. Kekkonen on viitannut abiturientti Seppo Suomelan kirjeeseen, jossa Suomela kertoo olevansa kyllästynyt suomalaisten valituksiin.
Sanonnallahan on haluttu kuvata hyvää ja turvallista elämää ja ehkä se yhdistyy tätä kautta Erik Allardtiin.
Koivusalon kamariin on sijoitettu mikrofilmien ja -korttien lukulaitteita sekä kaksi nettikonetta ja suomen kielen opiskeluun tarkoitettu Suomioppi-kone. Tila on nimetty seinäjokelaisen Esko Koivusalon mukaan.
Suomalaisen nimipäiväkalenterin mukaan Annan päivää vietetään 9. joulukuuta ja Liisan päivää 19. marraskuuta.
Anna-Liisa ei ole saanut omaa päiväänsä nimipäiväkalenteriin. Kukka-Maaria taitaa olla ainoa siihen mukaan päässyt yhdysnimi.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
Leino ja Kuusinen asuivat Vuorimiehenkatu 7 A 1:ssä. Huoneistosta ja pariskunnan asuinoloista "kahden yksinään vartioivan, tarkkailevan äidin välissä" - Mandi Leino ja Saima Kuusinen asuivat täällä myös - on mainio kuvaus Olle Leinon kirjassa Vielä yksi kirje : Hertta Kuusisen dramaattinen elämä ja rakkaus Yrjö Leinoon (WSOY, 1990).
Kari Pirilä ja Erkki Kivi ovat kirjoittaneet aiheesta kolmiosaisen kirjasarjan Elävä kuva - elävä ääni. Ensimmäinen osa Otos (2005), toinen osa Leikkaus (2008) ja kolmas osa Teos (2010). Muita aihetta käsitteleviä kirjoja ovat Markku Pölösen Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita(1990),elokuvan suunnitteluprosessia kuvaava Riina Hyytiän Ennen kuin kamera käy(2004, Jukka Hytösen Kamera käy! (elokuvaohjaaja Kari Sohlbergista)ja Erkki Kiven Kuinka kuvat puhuvat, jonka aiheena on elokuvaääni. Lisäksi Jouko Aaltonen on kirjoittanut dokumenttielokuvan teosta. Myös elokuvakäsikirjoituksen teosta on kirjoja.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan eteläafrikkalaiselta kirjailijalta Bessie Headilta (1937 - 2007) on luettavissa suomeksi ainoastaan yksi teos, Maru (suom. Kristiina Drews, Kääntöpiiri, 1988).
Teoksessa Ellen Kuzwayo: Sano minua naiseksi (suom. Kaija Anttonen, Naistenkulttuuriyhdistys, 1987) on Bessie Headin kirjoittama esipuhe.
https://finna.fi
http://thuto.org/bhead/html/
Tätä voisi etsiä myös Jaakko Hämeen-Anttilan suomennoksista Malja ja mennyt maine sekä Ruukku rubiiniviiniä ja muita runoja sekä Toivo KLyyn suomennoksista Teltantekijä ja Viisaan viini.
Vuonna 1872 annettu armollinen koulujärjestys ja armollisella asetuksella 80/1905 muutetut oppikouluun sisäänottamista koskevat pääsyvaatimukset edellyttivät "ylemmän kansakoulun II luokan (maalaiskansakoulun 2 vuosiosaston) oppimäärää" ja sen osoittamista pääsytutkinnossa (kristinopissa, oppilaitoksen opetuskielessä, laskennossa ja maantiedossa, minkä lisäksi vaadittiin välttävää taitoa kaunokirjoituksessa). Jos kouluun ilmoitettu oli käynyt jotakin koulua ja saanut siitä todistuksen, tämä todistus oli esitettävä oppilasta kouluun pääsyä varten ilmoitettaessa.
Vuoden 1928 asetus uusmuotoisista valtion oppikouluista (75/28) vaati vastaavasti kansakoulun koko oppimäärää tai sitä vastaavaa tietomäärää. Kouluun pyrkijältä, joka...
Aineiston varaaminen Tampereen kaupunginkirjastosta maksaa normaalisti yhden euron per varaus. Varausmaksua ei kuitenkaan peritä lasten ja nuorten osastojen aineistosta (kirjoista, dvd-levyistä, peleistä jne.) eikä alle 15-vuotiailta.
Varauksia on mahdollista tehdä myös muiden Pirkanmaan kirjastojen aineistoon. Nämä seutuvaraukset ovat kaikille maksullisia, ja niiden hinta on 2 euroa.
Lisää tietoa lainaamisesta, varaamisesta ja uusimisesta löytyy kaupunginkirjaston sivuilta: http://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/lainaus-ja-pala….
