Isotädistäsi on lyhyet elämäkertatiedot teoksessa ”Matrikkeli sairaanhoitajista ja kätilöistä” (1971). Siitä ilmenee mm. että hän on valmistunut Viipurin lääninsairaalasta 1916.
Yksittäisen henkilön tietoja lähdetään tutkimaan yleensä kirkonkirjojen kautta. Sukututkijoille suunnattua aineistoa ja ohjeistusta löytyy paitsi ohjekirjoista myös internetistä esim.:
http://www.genealogia.fi
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sukututkimus
Viipuri- ja Karjala-aiheista tietoa löytyy mm. seuraavilta sivustoilta:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Viipuriin_liittyv%C3%A4t_aineistot
http://www.wiipurinarkistoyhdistys.net/arkisto.htm
http://www.karjalatk.fi/tutkimus.php
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy paljon aineistoa...
Laitoskortit ovat voimassa vuoden kerrallaan ja niitä ei valitettavasti voi uusia verkossa, sillä uusimisen yhteydessä tarkistetaan vastuuhenkilön henkilötiedot.
Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Asiassa on kaksi puolta: tietosuoja ja tekijänoikeus.
Sukututkimusta koskevasta henkilötietojen käytöstä on tietosuojavaltuutettu antanut osoiteesta http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tie… löytyvän ohjeistuksen. Siellä käsitellään tietojen keräämiseen ja lupien pyytämiseen liittyviä asioita. Tietosuojavaltuutettu suosittaa suvun elossa olevilta jäseniltä kerätään heidän omat tietonsa tai ainakin varmistetaan tietojen oikeellisuus sekä ilmoittaa heille kirjan julkaisemisesta. Tosin ilmoittaa ei tarvitse, jos aiheutuisi...
Silpa-nimi esiintyy Raamatussa. Raamatun Silpa oli Lean orjatar, jonka Lea antoi Jaakobille vaimoksi. Näin Silpa oli Raakelin ja Bilhan ohella yksi Jaakobin vaimoista. Hepreankielinen muoto nimestä on Zilpa tai Zilpah.
Kirjallisuudessa nimi Silpa esiintyy ainakin Anita Diamantin teoksessa Punainen teltta (1999). Myös Kaari Utrion romaanissa Kuukiven kevät (1995), joka tosin sijoittuu 1000-luvun Suomeen, on Silpa-niminen henkilö.
Suomessa nimi on ollut käytössä viimeisten reilun sadan vuoden aikana noin 130 henkilöllä.
http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Moos.30.html
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11960#.VouOFU1dPcs
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33087#.Vou07vM8Jok
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakob_(...
Ritva Korhosen kirja Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990) opastaa sanomaan "Asun Sappeessa".
Yksin Antreasta on kirjoitettu useita historiakuvauksia, ja jos mukaan lasketaan myös erilaiset kyläkirjat ja muistelmat, Antrea-aiheista kirjallisuutta löytyy kosolti - kirjastoistakin.
Antrean evakuointikäsky annettiin sunnuntaina 18.6.1944. Sen pohjoisia osia tyhjennettiin vielä seuraavanakin päivänä, mutta jo tiistaina 20. päivänä oli siviililiikenne Antrean teillä kokonaan loppunut.
Kaikille ilmoitettiin, että suuntana ovat pohjoiseen johtavat tiet ja että mitään kuljetuksia ei järjestetä sotatoimialueella. Saman päivän ja seuraavan yön aikana antrealaiset liittyivät maantietä vaeltavaan Kannaksen evakkojen virtaan. Osa kulki koko evakkotien hevosella, jotkut jopa kävellen; suurin osa lastattiin juniin jollain Savon asemalla. Junaa...
Emagz on valitettavasti käytettävissä vain Kymenlaakson kirjastoissa, joissa se toimii sekä kirjastojen että omilla tietokoneilla sekä mobiililaitteilla.
Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnan laatiman Euroopan sammakkoeläinten ja matelijoiden suomalaiset nimet -listan mukaan Hierophis viridiflavus on suomeksi piiskakäärme.
http://www.herpetomania.fi/nimisto/euroherpit.html
Kyllä vain. Kaikki Pirkanmaan yleiset kirjastot kuuluvat samaan PIKI-kirjastojen järjestelmään, joten sama kirjastokortti käy niissä kaikissa.
Luettelo PIKI-kirjastoista löytyy täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kirjastot.
Vaikka omat muistikuvani kappaleesta ovat huomattavasti hatarammat kuin kysyjän, enkä saanut levyäkään käsiini asiasta varmistuakseni, rohkenisin silti väittää, että etsitty kappale on Unohda Eila -yhtyeen Elämäni tarina. Muistiin pesiytyneen aukon syynä ei siis välttämättä ole dementia, vaan yksinkertaisesti muistamattomuuteen yllyttävä esittäjän nimi.
70- ja 80-lukujen taitteessa toiminut tamperelainen Unohda Eila julkaisi uransa aikana kolme singleä - Elämäni tarina (1980), Kolmas maailma (1980), Ronald Reagan (1981) - ja kolme kappaletta paikallisen levy-yhtiön Pistä paremmaksi -kokoelmalla (1979).
Valitettavasti levytystä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Itse asiassa en löytänyt mitään tietoja laulusarjan levytyksistä, vaikka sitä onkin esitetty eri maissa.
Laulusarjassa tenori on Mandelštamin roolissa, kertoja edustaa Anna Ahmatovaa ja käyttää omaa äidinkieltään. Esim. Venäjällä kertojan roolissa esiintyi Alla Demidova, Englannissa Vanessa Redgrave, Ranskassa Marie Barrault ja Marthe Keller. Nämä tiedot löytyivät Stsedrinin 75-vuotishaastattelusta 27.12.2007 Nevskoje vremja -lehden sivuilta. http://nvspb.ru/stories/rodionshedrinluchshevsegorabot/?version=print
Nuotti on olemassa Schottin julkaisemana,tuotenro ED 9625, tosin sitä ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Venäjänkielinen alkuteos on nimeltään Vek moj, zver’...
Laserjuurella ja nykyisellä laser-sanalla ei ole yhteistä etymologiaa eivätkä ne liity toisiinsa.
Useissa erilaisissa sovelluksissa käytetty ”laser” on koostelyhenne (akronyymi), joka muodostuu monisanaisen ilmauksen “Light amplification by stimulated emission of radiation” alkukirjaimista.
Laserjuuri (silphium) oli antiikin kreikkalaisten ja myöhemmin roomalaisten käyttämä mauste- ja lääkekasvi. Kasvi on kuollut sukupuuttoon.
Lähteet:
http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/arkisto/uutuudet0703.htm
http://www.nippelitieto.com/laser-on-lyhenne
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laser
Kyllä, HelMet kirjaston neräpaivämuistutus tulee automaattisesti sähköpostiisi, jos se on kortillasi.
Jos ei tule, niin tarkista/tarkistuta osoitteen oikeinkirjoitus ja postivalinta kortillasi.
Ensimmäinen muistutus tulee pari paivää ennen eräpäivää.
Toinen tulee kaksi viikkoa eräpäivän jälkeen ja seuraavat muistutus + perintäilmoitus tulevat suoraan laatikkopostilla.
Pitänee tarkistaa HelMet-sivuston ohjeistusta.
Kappale on ranskalaista alkuperää. Sen on säveltänyt André Popp ja sanoittanut Eddy Marnay. Alkuperäinen nimi on "Manchester et Liverpool". Ensimmäinen esittäjä oli Marie Laforêt vuonna 1966.
Kappale on hyvin tunnettu Venäjällä, sillä sävelmää käytettiin television säätiedotuksen tunnuksena 1970-luvulla.
Suomen kansallisdiskografia Violaan (https://finna.fi) on luetteloitu myös kappaleiden alkuperäiset tiedot, eli Poppin ja Marnayn nimet löytyvät sieltä, samoin kappaleen alkuperäinen nimi.
Romaanissa seitsemän henkilöä on pelastusveneessä Pohjanmerellä vuonna 1939. Helpottaakseen tukalaa tilannetta, he alkavat kertoa tarinoita, joissa esiintyy henkilö nimeltä Johan Gottlob.
Kansallisbibliografia Fennicasta löytyy tiedot kaikista D.H. Lawrencen suomennetuista teoksista.
Tässä linkki Fennica-tietokantaan: https://finna.fi
Valitse hakutyypiksi "tekijä" ja hakusanaksi "Lawrence, d h". Näin saat esille Lawerencen suomennetut teokset (hakutuloksessa näkyvät myös uusintapainokset, ts. jotkin teokset esiintyvät listassa useamman kerran)
"The Cambridge Companion to D. H. Lawrence" on julkaistu vuonna 2001. Teos ei valitettavasti löydy Vaski-kirjastojen kokoelmasta.
Tuorein Vaski-kirjastojen kokoelmasta löytyvä elämäkerta on vuonna 2005 julkaistu "D. H. Lawrence : the life of an outsider".
Suomenkielistä elämäkertaa ei ole julkaistu.
Vaski-kirjastojen kokoelmasta löytyy kuitenkin suomenkielisiä kirjallisuutta ja...
Kehräämiseen liittyvää materiaalia kannattaa hakea termillä "kehruu". DVD-elokuvia löytyy niukasti. Frank-monihaku osoittaa, että kaukolainaksi maakuntakirjastosta voi kysyä mm. seuraavia:
Elettiin sitä ennenkin: Talomuseo, Tahvonen Aatto, 2011 (Seinäjoki - Seittikirjastot)
Sompion kirjaston videoarkisto [Videotallenne] 77 : Perinnepäivä 26.7.1987, Seita-säätiö, 2009 (Rovaniemi - Lapin kirjasto)
Perinnetaidot talteen, Juuka-seura, 2006 (Joensuu - Vaara-kirjastot)
Frankiin pääsee myös kotikoneelta. Valitse Maakuntakirjastot-välilehti ja Valitse kaikki
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kaukolainpyyntö tehdään omassa kirjastossa tai verkkokirjaston kautta, Keski-Suomessa
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat
Onneansa voi kokeilla...
