Linnoista ja niiden asukkaista on kirjoitettu kohtuullinen määrä kirjoja lapsillekin. Esimerkiksi seuraavista tietokirjoista voisi löytyä kiinnostavaa tietoa:
Clare, John D.: Ritarit (Kolibri, 1992 )
Dixon, Philip: Ritarit ja linnat (Tammi, 2008)
Gravett, Christopher: Keskiajan ritarit (Otava, 1996)
Gravett, Christopher: Ritarit (Helsinki Media, 2001)
Gravett, Christopher: Ritarit : sotia ja seikkailuja (Gummerus, 2006)
Hetemaa, Anne: Suomen keskiaika (Facto, 2003)
Langh, Tea: Keskiajan tunnelmissa : ideakirja tekevälle (Turun kulttuurikeskus, 2000)
Lidbeck, Lena: Tietoa ritareista (Turun maakuntamuseo, 1995)
Macaulay, David: Linna (WSOY, 1979)
Macdonald, Fiona: Sinustako keskiaikainen ritari? : haarniska, jota mieluummin et kantaisi (Sley...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa Manna-nimi on annettu Suomessa tämän ja viime vuosisadan aikana alle 135 ihmiselle. Kuitenkin vähintään 60. Koska määrä on niin vähäinen, määrää ei tietosuojasyistä kerrota tarkemmin.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Laulun nuotti löytyy monestakin nuottivihosta nimellä Skye Boat Song, mutta niissä laulun sanat ovat todennäköisesti erilaiset kuin tv-sarjassa käytetyssä versiossa. Tv-sarjan (https://en.wikipedia.org/wiki/Outlander_(TV_series)#Music) versiossa sanoituksena on käytetty mukailtuna Robert Louis Stevensonin runoa Sing me a song of a lad that is gone (https://www.youtube.com/watch?v=mUBRbJPJtio). Laulun melodia on skotlantilainen kansansävelmä. Alkuperäiset sanat ("Speed bonnie boat, like a bird on the wing") on kirjoittanut Sir Harold Boulton.
Esim. nuotissa Songs of the British Isles (Mel Bay, sovittanut Jerry Silverman) on laulun melodia, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja Sir Harold Boultonin sanoitus. Suomenkielinen versio löytyy...
Suomenkielistä elämäkertaa Georg Friedrich Händelistä ei löytynyt etsimistäni tietokannoista.
Vaikuttaa siltä, että kokonaista pelkästään Händeliin keskittyvää elämäkertaa ei ole suomenkielellä.
Georg Friedrich Händelin elämästä löytyy kuitenkin tietoja useampia säveltäjiä käsittävistä teoksista.
Esim. tuoreessa v 2015 julkaistussa Jari Sinkkosen kirjoittamassa Nerouden lähteillä: suurten säveltäjien hauras elämä
-kirjassa on noin 4 sivun mittainen kertomus Händelin elämänvaiheista.
Kirjaa voi vilkaista seuraavasta linkistä:
https://books.google.fi/books?id=UUDKBwAAQBAJ&pg=PT34&lpg=PT34&dq=h%C3%…
Toinen kirja, josta Händelistä löytyy tietoja on:
Sävelten mestareita - Säveltäjien elämäkertoja Palestrinasta nykypäivään. Kirja on...
näyttäisi siltä, että kyseinen hyppy ei ole mahdollinen fysiikan lakien mukaan. Eli hyppääjä ei pysty muodostamaan sellaista voimaa, millä hän saisi ponnistettua itsensä ylöspäin.
https://answers.yahoo.com/question/index?qid=20100419130044AATd18q
http://www.quora.com/Can-someone-jump-from-falling-objects-towards-anot…
https://en.wikipedia.org/wiki/Free_fall
Kaupunkiverstaan työtilassa on rintanappikone, jonka voi varata käyttöönsä. Valitettavasti Kaupunkiverstas on tämän kuukauden suljettuna. Se avautuu jälleen syyskuun alussa uudessa tilassa, Postitalossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas
Suomessa hevosia ei juurikaan polttomerkitä. Tapa on yleisempi keskisessä Euroopassa.
Suomenhevosista on pidetty rekisteriä vuodesta 1907 alkaen. Rekisteriä ylläpitää Suomen Hippos ry.
Suomenkielisen Wikipedian artikkeli näyttää olevan erittäin monipuolinen tietopaketti suomenhevosesta ja sisältää myös listan kirjoista, joista saa lisätietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenhevonen
Suomen Hippos ry:n suomenhevosia koskeva sivu, jossa mm. linkki suomenhevosen jalostusohjesääntöön
http://www.hippos.fi/jalostus_ja_nayttelyt/yleista_jalostuksesta/kantak…
Tang-dynastian aikaista runoutta on suomennettu. Sitä lötyy ainakin seuraavista teoksista:
Hanshan: Kylmä vuori (Basam Books, 2010)
Kiinalaisten zen-mestareiden runoja (Basam Books, 1999)
Kukkien keskellä : kiinalaisia runoja vuosituhannen takaa (erityisesti Tang-dynastian aikaa; Otava, 1993)
Li, Po: Taivaanrantaan pitkä matka : Li Pon runoutta (Otava, 1992)
Veden hohde, vuorten värit : Kiinan runoutta (kiinalaista runoutta monilta ajoilta; Otava, 1987)
Lu Yusta ei löydy ainakaan tietokannastamme mitään kirjallisuutta. Englanninkielisessä Wikipediassa osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Lu_Yu on hänestä kuitenkin myös hiukan henkilöhistoriaa ja häneen liittyviä linkkejä. Hänen kuuluisa kirjansa on käännetty englanniksi nimellä ”The...
Turun kaupunginkirjastosta ei voi lainata verenpainemittaria. Vaski-alueella verenpainemittarin voi lainata Ruskon, Vahdon sekä Maskun kirjastoista. Vaskin kirjastohaulla voi hakea myös palveluita. Hakemalla palvelut-kohdasta sanalla verenpainemittari saa tulokseksi nämä 3 kirjastoa https://vaski.finna.fi/Content/kirjastot
Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla kerrotaan, että useimmat rekisteritietoihin tehtävät ilmoitukset ovat maksullisia. Esimerkiksi taloyhtiön yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muutosilmoituksen hinta on 380 euroa.
Lisää tietoa ja käsittelyhinnasto löytyvät maistraattien sivuilta:
http://www.maistraatti.fi/kauppa_ja_yhdistysrekisteri
https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/hinnasto/kasittelymaksut.html
Neuvontaa asunto-osakeyhtiön ilmoituksiin saa myös suoraan maistraatista:
https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut.html
Helsingin pelastuslaitokselta vastattiin kysymykseesi näin:
Helsingin Pelastuskoulu on kouluttanut palomiehet Helsinkiin jo vuodesta 1972. Koulun perustamisesta lähtien palomiesten koulutukseen on kuulunut kiireinen sairaankuljetus. Ensihoitokoulutuksesta on vastannut ensin paikallinen sairaanhoito-oppilaitos sitten AMK Stadia ja viimeksi Metropolia AMK.
Vuonna 2011 voimaan astunut ensihoitoasetus määrittää ambulanssimiehistön kelpoisuusehdot. Tuosta vuodesta lähtien olemme kouluttaneet pelastuskoulun jälkeen oppisopimusmuotoisesti kaikki valmistuvat palomiehemme ensihoitoon suuntautuneiksi lähihoitajiksi eli perustason ensihoitajiksi.
Jokainen laitoksen palomies on siis monitaitopelastaja asemapaikastaan riippumatta.
Lisätiedot:...
Joissakin kirjastoissa on muistikortinlukija, jonka avulla kuvat voi siirtää muistikortilta. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut saa listan niistä kirjastoista valitsemalla pudotusvalikosta kohdan "Muistikortinlukija". Esimerkiksi Pasilan kirjastosta muistikortinlukija löytyy. Asiakastietokoneelta kuvat voi sitten siirtää Internetiin.
Nimeä Vesa (suom. verso, lapsi, jälkeläinen) on ehdotettu ensimmäisen kerran vuonna 1879. Ehdottaja oli H.A. Reinholm. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1929. Almanakan nimipäiväkalenteri on muuttunut vuosina 1890, 1908 ja 1929 (Eero Kivinimi: Suomalaisten etunimet). 1929 suuri joukko "epäsuomalaisia" nimiä korvattiin kotimaisilla.
Kustaa Vilkunan Etunimet -teoksen mukaan ensimmäiset Vesat kastettiin 1800-luvun lopulla, mutta suurin suosio nimellä on ollut 1960- ja 1970-luvuilla. 1990-luvulla nimi putosi 100 yleisimmän joukosta. Vuonna 1975 tehdyssä tutkimuksessa nimi oli 19. sijalla. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimi on ollut 1960-luvulta alkaen suosittu myös yhdysnimenä, esim. Vesa-Matt. Nimellä on useita kutsumanimiä Vesku...
Kettu ja jänis ovat henkilöinä kahdessa suomalaisessa kansansadussa. Toinen on nimeltään Kettu ja jänis. Siinä kettu väittää, että sitä pelkäävät kaikki, mutta jänistä ei pelkää kukaan, ja sitten jänis todistaa olevansa pelottava säikäyttämällä lammaslauman. Toinen tarina on useimmiten nimeltään Kettu ja jänis viisastelevat, jossa kettu katselee taakseen siksi, ettei sillä ole silmiä hännässä ja jänis hyppelee tien yli siksi, ettei pääse ali. Kumpaakaan ei löytynyt näytelmäksi sovitettuna Kuopion kaupunginkirjaston ohjelmisto- tai lukukirjoista, mutta molemmat tarinat toimivat vuoropuheluina sellaisenaan. Ne löytyvät esimerkiksi K. Merikosken toimittamasta satukokoelmasta Suomen kansan eläinsatuja 1. Martti Haavion Iloisessa...
Kyseinen numero on lainattavissa Tikkurilan kirjastossa. Numeron voi vara Helmetin kautta. Lisäksi lehti on luettavissa Pasilan kirjastossa, mutta sieltä sitä ei voi lainata.
Tähdet ja avaruus : Vantaa
http://luettelo.helmet.fi/record=b1601683~S9*fin
Tähdet ja avaruus : Helsinki
http://luettelo.helmet.fi/record=b1108102~S9*fin
Kielitoimiston sanakirjan mukaan heinänteko on heinän korjaamista rehuksi, heinänkorjuuta:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Korjaaminen on siis, niin kuin kirjoitit, paitsi kunnostamista ja parantamista, myös keräämistä, kokoamista, talteen ottoa ja suojaan korjaamista:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa, 1992) mukaan heinänteko on "heinätöiden tekemistä, heinän korjaamista rehuksi", ja kun ollaan heinänteossa ollaan heinää korjaamassa (s. 64). Ehkäpä heinätöiden tekeminen on vain lyhentynyt muotoon heinänteko. Varsinaista selvitystä sanalle ei löytynyt.
Ilta-Sanomien irtonumero maksoi v 1986 maanantaista perjantaihin 3 markkaa ja
lauantaisin 4 markkaa.
Lehtien hintojen muutoksia koskevaa tietoa en löytänyt. Tilastokeskuksen Kuluttajahintaindeksiä varten kerätään tosin sanomalehtien tilaus- ja irtonumerohintoja mutta lehtikohtaisia hintatietoja ei julkaista vaan tiedot julkaistaan ainoastaan indeksimuodossa tietokantaulukoissa. Alla olevasta linkistä pääsee Tilastokeskuksen sanomalehtiä koskevaan hintatietoindeksiin,
jossa voi vertailla hintatietoindeksiä vuodesta 2005 eteenpäin.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__hin__khi/?tableli…
Ilta-Sanomien historiasta kertovasta kirjasta "Uutisia, historiaa ja puheenaiheita,
Ilta-Sanomat 75 v." (2007) löytyi lisäksi sivuilta 13-...
