Yleensä nimikirjoissa kerrotaan nimien alkuperä. HelMet-haun "nimikirjat" antaa tulokseksi suuren joukon saatavilla olevia kirjoja. Perusteellisia ovat esimerkiksi: Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toimittanut Pirjo Mikkonen, 2005 sekä Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen ; [toimitus: Raisa Vuohelainen, Tanja Soikkeli],
1999. Näissä ei kuitenkaan ole eroteltu nimiä alkuperämaan mukaan vaan mukana ovat niin suomalaista kuin ulkomaistakin alkuperää olevat nimet.
Verkkosivulta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaisnimet löytyy lista nimistä, joiden voi olettaa olevan alkujaan suomalaisia.
Teoksessa Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet annetaan seuraavat suomennokset: Harengula thrissina = EI käännöstä (muut harengulat ovat sillejä), lutjanus mahogoni = mahonkinapsija, salvelinus leucomaenis = läikkänieriä , sarda chiliensis lineolata = EI käännöstä (sardat kuuluvat makrillien heimoon) ja salmo dentex = EI käännöstä (kuuluu heimoon lohet)
Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström ovat tehneet luettelon Maailman kalojen nimet, jossa kerrotaan suomenkielinen nimi yli 8 000 tavallisimmalle kalalajille. Menticirrhus undulatus on suomeksi käännettynä Hietarummuttaja.
Monestakin maasta on kirjoitettu tapakulttuuria käsitteleviä oppaita, mutta Liechtensteinista ei sellaista löydy. Siksi täytyykin turvautua nettisivustoihin. Joillakin matkailusivustoilla luonnehditaan, että Liechtensteinin tapakulttuuri on hyvin sveitsiläinen/keskieurooppalainen, mutta erityislaatuista maalle on suhteellisen vahva, samalla kuitenkin realistinen kansallistunne:
http://www.pallontallaajat.net/maat/liechtenstein
Suomenkielisiä nettisivustoja Liechtensteinin tapakulttuurista ei juuri löydy, mutta englanninkielisiä löytyy jotakin (Googleen hakusanat 'Liechtenstein' ja 'etiquette'):
http://www.safaritheglobe.com/food_liechtenstein.aspx
http://www.foreigntranslations.com/languages/german-translation/german-…
Koska...
Kirjasto 10:n sivuilla on tosiaan tieto tästä palvelusta eli että C-kasetteja ja vinyylejä voi digitoida koneilla 43 ja 44.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut
Koneet ovat varattavissa kahdeksi tunniksi kerrallaan. Varauksen voi tehdä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneiden ajanvarausohjelmassa: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Valitse kirjastolistauksesta Kirjasto 10 ja klikkaa Näytä vapaat ajat. Kyseiset koneet eivät näy oletuksena avautuvassa listauksessa, vaan saat ne näkyviin klikkaamalla avautuvassa näytössä täpin kohtaan Työtilat. Saat näin näkyviin myös koneet 43 ja 44. Jos koneet ovat varattuja, ne näkyvät harmaana. Vaihda kalenterista sopiva päivä ja etsi ajankohta, jossa...
Nykysuomen sanakirja, osa 4 ( WSOY,1996) selittää sanan rauhan hieroja tarkoittavan rauhanneuvottelijaa,- tunnustelijaa. Valitettavasti muuta selitystä en löytänyt. Kotimaisten kielten keskus Kotus tuntee suomen kielen, heiltä voisi sanojen alkuperää kysellä.
http://www.kotus.fi/
Yleisradiossa selviteltiin asiaa ja sieltä kerrottiin, että Äänilevystön superetsivä sai biisin paikannetuksi. Kyseessä on Matterhorn Projectin kappale nimeltään "Muh!". Ja tästä Muh!:sta on sitten Maatalousradion vekkuleiden toimesta askarreltu tunnusmusiikki.
Netissä näkyy olevan biisikin saatavilla, ja julkaisuvuodeksi mainitaan 1985.
http://www.youtube.com/watch?v=57MOf8IkH7Y
http://www.discogs.com/Matterhorn-Project-Muh-Moophonia/master/153666
Tässä vaiheessa vuotta, kun vielä ei pääse puutarhatöihin, kirjoja löytyy hyvin lähes kaikissa kirjastoissa. Parhaiten isoimmista, kuten Töölö, Kallio, Rikhardinkatu ja Pasila, jossa ilmeisesti kaikki eniten. Seuraavalla HelMet- haulla pystyy tarkistamaan kirjojen saatavuuden.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spuutarha__Ff%3Afacetcollect…
Digilehtien kotikäyttäjä: Kirjaudu ensin CS Library verkkokirjastoon ja mene tietokantasivulle, klikkaa sen jälkeen lehti auki ja käytön pitäisi toimia, jos lehteä on oikeus käyttää etänä.
Kirjastossa oleva käyttäjä: Asia on vielä vaiheessa. Nyt voi lukea vain Pressdisplaytä kotikäyttäjän kanssa samalla tavalla, mutta tulevaisuudessa käyttäminen tulee muuttumaan niin, että kirjautumista ei tarvita.
Hei!
Toinen kirja kuvaksesi perusteella tuntuisi viittaavan Marjatta Kurenniemen Anneli, Onneli ja orpolapset -teokseen.
Edellinen kirja, jonka nimen muistit, eli Neljätoista nallekarhua on ongelmallisempi. En löytänyt mistään luetteloista sen nimistä kirjaa, joten sen nimi oli ehkä joku muu.
Netistä löytyy sivusto http://lyriikat.org/, jonka kautta löytää laulunsanoja yhdellä haulla eri sivustoilta. Kirjastot.fi:n Makupalat-linkkisivustolta löytyy Musiikin alta alaotsikko Laulut.Sanoitukset, johon on listattu monta lyriikkasivustoam https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=114696&sort=tit…
Kaivattu kirja saattaisi olla Annie Hawesin Extra virgin : elämää Ligurian oliivilehdoissa. Sisarusten myöhempiä vaiheita käsitellään sen jatko-osissa Kypsä poimittavaksi ja Calabrian perintö.
En onnistunut löytämään tietoja Ingmar Nylundin purhehtijaurasta. Ilmeisesti hänellä ei ole ainakaan ollut varsinaisia edustustehtäviä. Urheilukirjastosta vinkattiin, että koska Nylund on ollut Nyländska Jaktklubbenin jäsen, tietoja saattaisi löytyä seuran arkistosta. Samoin Suomen purjehtijaliiton arkistosta. Molemmat arkistot kuuluvatn Suomen Urheiluarkiston kokoelmiin. Arkiston ovat vapaasti käyttävissä.
Urheiluarkiston yhteystiedot ja aukioloajat :
http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2982
Tiedot Helmet-kirjastojen kirjailijailloista ja muista tapahtumista on koottu Helmet-palvelusivulle. Löydät ne, kun rullaan Helmet-sivua vähän alaspäin, kunnes löydät Tapahtuma-osion. Tapahtumat-otsikkoa klikkaamaalla löydät tapahtumahaun. Kun valitsee tapahtuman tyypiksi "Kirjallisuus" ja kaupungiksi Helsinki, hae-komennolla saa hakutulokseksi helsinkiläisten kirjastojen kirjallisuuteen liittyvät tapahtumat, joista suurin osa on kirjailijavierailuja.
Daily Star -lehteä voi lukea kirjastossa PressDisplay-palvelun kautta. PressDisplay sisältää digitoituja sanomalehtiä heti tuoreeltaan eri puolilta maailmaa. Palvelua voi käyttää Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla. Tervetuloa kirjastoon!
Antoine de Saint-Exupéryn teos "Le petit prince" on luettu äänikirjaksi. HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy kaksi ranskankielistä äänikirjaa "Pikku prinssistä". Toisen niistä on julkaissut Gallimard jeunesse vuonna 2008; vanhemi äänikirjoista on vuodelta 1985 ja sen julkaisijaa ei mainita. Kumpikin äänikirjoista on tallennettu CD-levyille.
Alla olevasta linkistä pääset HelMet-verkkokirjastoon, josta voit tarkistaa äänikirjojen saatavuuden.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Etsimäsi Tomas Tranströmerin runo on osa yhdeksän haikun sikermästä nimeltä "Vankila". Runo sisältyy Tammen julkaisemaan Tranströmerin Koottuihin teoksiin 1954 - 2004. Teoksen kaikki tekstit on suomentanut Caj Westerberg.
Saat runon suomennoksen sähköpostiisi.
Lähde:
Tranströmer, Tomas: Kootut teokset 1954 - 2004. (Suom. Caj Westerberg, Tammi 2011)
Sortovuosista on Suomessa kirjoitettu paljon sekä historiallisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ja monissa teoksissa varmasti viitataan myös aikalaisten kirjoittamiin teksteihin ja ilmauksiin.
Tässä on listaa sortovuosia käsittelevistä tietokirjoista ja tutkimuksista:
Ala, Juha - Suomi-neito ja suojelusikä : sortovuosien psykohistoriaa (Gaudeamus, 1999)
Jussila, Osmo - Suomen suuriruhtinaskunta : 1809-1917 (WSOY, 2004)
Kansa kaikkivaltias : suurlakko Suomessa 1905 (Teos, 2008)
Klinge, Matti - Keisarin Suomi (Schildt, 1997)
Kolu, Ere - Aktivisti : salaista sotaa Venäjän varjossa (Tammi, 2005)
Kuriton kansa : poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa (Vastapaino, 2009)
Laine, Jermu - Mistä on vaiettava... siitä...
