Vaasasta löytyy Suomen kirjastomuseo sekä Suomen kirjastomuseoyhdistys, joka ylläpitää museota: http://www.suomenkirjastomuseo.fi/yhteystiedot/. Tietääkseni ei muita kirjastoautoja ole museoitu tai olla museoimassa kuin Vanha Ykkönen. Lisätietoja saa varmasti Suomen kirjastomuseosta.
Mooli : lukion kemia 5 (Reaktiot ja tasapaino) on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 2007 ja siitä on otettu uusi painos vuonna 2008. Kirjaa löytyy muun muassa Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolta luokasta 54.07.
Mooli-sarjassa ei ole ilmestynyt osaa 6, vaan sarja on 5-osainen.
Mikkelin Ravirata Oy:sta vastattiin kysymykseenne näin:
Eugen Pylvänäinen oli Mikkelin Ravirata Oy:n ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1973 alkaen kuolemaansa v. 1976 asti. Hän oli myös yksi Ravirata Oy:n perustajista ja Mikkelin raviradan toiminnan voimallinen kehittäjä.
Pylvänäinen oli myös raviurheilun keskusjärjestön Suomen Hippoksen hallituksen jäsen.
Eugen Pylvänäisellä oli itsellään ravihevosia Kalevan tallin nimissä. Kalevan talli sijaitsi Kalevankankaalla raviradan läheisyydessä. Tallin tähti oli LORD PILATUS-niminen ravuri, josta taiteilija Herman Joutsenen tekemä pronssinen muotokuvapatsas on Eugen Pylvänäisen muistoajon kiertopalkintona.
Pylvänäisen oma ala oli autojen myynti. Hänen firmansa oli MIKKELIN AUTO.
Pienen mutkan kautta tuollainen toiminta on jo HelMet-verkkokirjastossa. Esimerkiksi Hakunilassa olevia äänikirjoja voit hakea seuraavalla tavalla: Valitse hakutavoista ”Muut hakutavat” ja pudotusvalikosta ”Asiasana”. Kirjoita asiasanaksi ”äänikirjat” ja paina ”Hae”. Klikkaa sitten yläreunasta kohtaa ”Rajaa/Järjestä hakua” ja valitse kohdasta ”Kirjasto” haluamasi kirjasto, esimerkiksi ”Hakunila”. Useampia kirjastoja voit valita, kun klikkaat nimiä Ctrl-nappi pohjassa. Paina sitten alhaalla olevaa nappia ”Jatka”, niin saat listan Hakunilan äänikirjoista. Tosin hyllyssä olevia ei pysty vielä toistaiseksi erikseen rajaamaan.
Edellä kerrottu onnistuu myös uudella HelMet-haulla eli ensimmäisellä hakukentällä, joka tulee esiin, kun siirtyy...
HelMet kirjaston verkkohausta löydät teoksia www.helmet.fi mm. sanan lapsitutkimus avulla. Kokeile.
Linda -tietokannasta löydät sanalla lapsikuva. Lindaan löydät linkin tietokantoja -sivultamme http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17335;66680
Tässä on linkkejä netissä oleviin lapsikuvaa käsitteleviin opinnäytetöihin:
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10086
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10394
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/12198
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10406
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10270
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10248
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/9873
Wikipedian artikkelissa http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Ulkomaalaiskirjasto antoi seuraavan tiedon:
Aineiston minimimäärää ei ole määritelty. Opetusministeriön ohjeistus ulkomaalaisten asiakkaiden lukumäärästä kirjaston toiminta-alueella oli Monikielisien kirjaston aloittaessa toimintansa 100 henkilöä, mutta kuten Monikielisen kirjaston sivuilla nykyään lukee ” Kuntien kirjastot hankkivat vieraskielistä aineistoa asukkaidensa tarpeisiin, myös meillä harvinaisilla kielillä, asukaspohjan mukaan. Erityisesti sanoma- ja aikakauslehdet ovat paikallista aineistoa. Monikielisen kirjaston kokoelmalla tuetaan kuntien kirjastojen asiakaspalvelua”. Eli aineiston minimimäärää ei ole olemassa ja muutenkin kehotamme kirjastoja, etenkin pieniä kirjastoja, käyttämään kaukopalvelu hyväkseen.
http://www.lib.hel....
Uusia painoksia tosiaan taidetaan julkaista klassikkoteoksista enemmän kuin aivan uusia suomennoksia. Syy on epäilemättä suureksi osaksi taloudellinen: uusi suomennos maksaa, kun taas vanhasta suomennoksesta voidaan ottaa uusia painoksia halvemmalla tai jopa ilman maksuja, jos kustantamolla on siihen oikeudet. Välillä toki vanha suomennoskin voi olla vain niin hyvä, ettei uudelle suomennokselle ole tarvetta.
Toisinaan taas kieli saattaa vanhentua. Esimerkiksi Pentti Saarikosken suomennos . D. Salingerin romaanista ”Sieppari ruispellossa” (1961) oli aikanaan varsin ansiokas, mutta sen puhekieli ei enää aukene yhtä hyvin nykyajan lukijalle. Siksi Tammi käännätti sen uudestaan Arto Schroderuksella, jonka kääntämänä ”Sieppari ruispellossa” (...
Helsingissä pianoja on ainakin Kirjasto 10:ssä sekä Itäkeskuksen ja Töölön kirjastoissa. Kirjasto 10:ssä digitaalipiano sijaitsee erillisessä huoneessa, jota voi varata numerosta 09 3108 5000. Töölön sähköpianoa voi varata numerosta 09 3108 5725. Itäkeskuksessa ei ilmeisesti erillistä ajanvarausta tarvita.
Kirjan saatavuuden Suomen kirjastoista voi tarkistaa kätevästi Frank-monihaulla osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Kaikki%20kirjastot. Laita nimikkeeksi ”Menneisyyden varjot” ja tekijäksi ”Kokkola-Beck”. Klikkaa kirjastoista ”Valitse kaikki” ja paina sitten vain ”Hae”-nappia, niin Frank alkaa hakea teosta Suomen kirjastoista. Hakuun saattaa tosin mennä tovi, koska kirjastoja on sen verran paljon. Mukana ovat melkein kaikki Suomen kirjastot. Saattaa tosin olla, että kirjaa tulee myöhemmin useampiin kirjastoihin, sillä osassa se näyttää olevan vasta tilauksessa.
Hämähäkki on saanut aikojen saatossa moninaisia ja keskenään hyvin ristiriitaisiakin merkityksiä. Selitystä piirretylle hämähäkkisymbolille ei valitettavasti löytynyt, mutta jotain voinee päätellä alla kuvatuista hämähäkin yleisesti symboloimista asioista.
Varsinkin Euroopassa hämähäkkiin liitetään usein kielteisiä mielikuvia kuten epäonnea, pahuutta ja kuolemaa, sillä aikoinaan niiden kuviteltiin levittävän sairauksia, kuten ruttoa. Muualla maailmalla hämähäkki nähdään useammin myös hyvänä, sillä se saalistaa kärpäsiä, jotka usein yhdistetään sairauteen, mädänneisyyteen ja pahaan. Islamilaisessa kulttuurissa valkoisia hämähäkkejä pidetään hyvinä, mustia pahoina (tämä onkin ainut löytämäni viittaus valkoiseen väriin). Vanhassa...
ISBN-tunnus annetaan kaikille julkaisuille ISBN-keskuksesta, joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/ju...la/isbn/ . Sinun kannattaa tiedustella asiaa suoraan sieltä. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
Maaliskuussa 1984 Kirjastonhoitajaliiton hallitus suunnitteli lakkoa pidettäväksi 16.4. sekä 24.-25.4.1984. Lakon oli määrä koskea vain suurimpia paikkakuntia. Turusta lakkoon osallistui 53 kirjastonhoitajaa. Mukana oli 34 paikkakuntaa ja yhteensä yli 600 kirjastonhoitajaa. Huhtikuussa 1984 Kirjastonhoitajaliitto suunnitteli jatkavansa työtaistelua, jos sopimukseen ei päästäisi. 3.5. 84 lakko jatkuisi Espoossa, Porissa, Kauniaisissa ja Jyväskylässä ja laajenisi 10.5.84 Joensuuhun, Seinäjoelle, Helsinkiin ja Vantaalle. (Kirjastouutiset 1984.) Kirjastonhoitajalehden mukaan taistelua kesti kaksi ja puoli viikkoa. Lakko oli onnistunut, mutta lopputulos ei. Valtakunnansovittelija antoi kaikille lakossa oleville akavalaisille ryhmille...
Suoraa vastausta arveluusi ei etymologisista sanakirjoista löydy. Suomen sanojen alkuperä: etymologisen sanakirjan (1995) mukaan leväperäinen kuuluu sanan levä yhteyteen (levä merkityksessä levällään) ja tarkoittaa huolimatonta, välinpitämätöntä (henkilöä, jolta asiat jäävät levälleen).
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2004) määrittely sanasta levä on: "Alkuaan vedessä tai veden pinnalla kasvavaa sammalta tai muuta kasvillisuutta sekä kosteaa maastoa merkitsevällä levä-sanalla ei ole vastineita sukukielissa. Sanaa on aiemmin epäilty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, joka kuuluisi yhteen muinaisnorjan limaista vesikasvia merkitsevän slý-sanan kanssa, mutta todennäköisemmin sana on samaa juurta kuin levällään tai leveänä...
Metsän reunassa lumisena iltana sisältyy Tähtien väri -antologiaan. Ville Repo on kääntänyt kysymyksessä siteeratut säkeet näin:
"on vastattava sanoistaan,
saa uni jäädä vartomaan"
”Keelesild: viron kielen oppikirja” (Otava, 1999) on viron alkeisoppikirja, joka tuntui ainakin itse viroa opiskellessani varsin hyvältä. Muita kohtuullisen tuoreita viron kielen oppikirjoja ovat ”Kohtume Eestis!: eestin kielen alkeisoppikirja” (Finn Lectura, 2003) ja ”Saame tuttavaks!: viron kielen alkeet” (TEA, 2009).
Edellä mainittujen saatavuustiedot HelMet-kirjastossa:
http://www.helmet.fi/record=b1046648~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1641071~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1939086~S9*fin
Lappeenrannan kirjaston asiakkaalla voi olla lainassa kerrallaan korkeintaan 70 lainaa.
Masashi Kishimoton Naruto-mangaa on pääkirjastoon hankittu 35 osaa, Suomalaisen kirjakaupan mukaan sarjaa on suomeksi saatavilla osaan 41 saakka (tilanne 22.7.2011).
Laitan hankintatoivomuksesi sarjan jo ilmestyneistä osista kirjaston hankintaosastolle. Laitan myös eteenpäin toivomuksesi Naruto-animesarjan dvd-bokseista lasten- ja nuortenosaston dvd-hankinnoista vastaavalle.
Vantaan kaupunginkirjaston kirjastokortti käy myös Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa on käytössä yhteinen HelMet-kirjastokortti, ja myös niiden aineistoa voi palauttaa toistensa toimipisteisiin.
Kadonneen kortin tilalle hankittu kirjastokortti maksaa 3 euroa, ja sen voi hankkia missä tahansa HelMet-kirjastossa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. On myös mahdollista, että asiakastietosi ovat jo poistuneet rekisteristä kolmen vuoden aikana. Jos näin on tapahtunut, uusi kirjastokortti on ilmainen. Internetin kautta uutta kirjastokorttia ei voi tilata,...
