Ainakaan toistaiseksi Twilight-sarjan jatkumisesta missään muodossa ei ole Stephenie Meyerin virallisilla kotisivuillakaan tietoa. Meyerin suunnitelmissa oli kirjoittaa Midnight sun -nimellä kirja, joka olisi kertonut ensimmäisen osan eli Twilightin tapahtumat Edwardin näkökulmasta, mutta projekti keskeytyi, kun romaanin luonnos vuoti vastoin kirjailijan tahtoa Internetiin. Se on kuitenkin englanniksi luettavissa Meyerin sivuilla osoitteessa http://www.stepheniemeyer.com/midnightsun.html.
Stephenie Meyeriltä on suomennettu myös scifi-romaani Vieras, oletko jo lukenut sen? Lukuvinkkejä löytyy myös Sivupiiri-sivustolta, http://www.sivupiiri.fi/. Miten olisi vaikkapa Melissa Marrin fantasiaromaani Ilki ihana, jossa tyttö nimeltä Aislinn...
Levy ei ole vielä ilmestynyt virallisesti. Levyä tilataan kyllä kirjaston kokoelmiin kunhan se ilmestyy. Levystä voi käydä kuuntelemassa ennakkomaistiaisia osoitteessa:
http://www.villeleinonen.com/
Sana muistuttaa latinan kielen sanaa 'stella', joka merkitsee tähteä. Sanan eri kielisiä johdannaisia löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.myetymology.com/latin/stella.html
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta http://www.mol.fi/avo/avo.htm löytyy seuraavat tiedot parturi-kampaajien palkkauksesta:
"Suurin osa parturi-kampaajista on itsenäisiä yrittäjiä, joten ansiotaso määräytyy asiakasmäärästä ja muista liikkeenhoidon seikoista.
Toisen palveluksessa olevien palkka määräytyy alan oman työehtosopimuksen mukaisesti. Palkka maksetaan yleensä provisiopalkkana tai kiinteänä kuukausipalkkana.
Nk. vuokratuolikäytännössä itsenäinen ammatinharjoittaja vuokraa jostakin liikkeestä tuolipaikan itselleen, eikä varsinaista työsuhdetta liikkeen kanssa synny."
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannan http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp mukaan
yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten kampaajien ja...
Otavan Uusi Suomalainen Nimikirja (1988) kertoo Ruha-sukunimestä näin:
"Sukunimeä tapaa Ähtärin, Sodankylän ja Kärsämäen tienoilta. Hirvensalmen Vihkolaan kerrotaan tulleen Joutsan Ruhalahdelta Ruha-nimisen miehen, josta "on levinnyt koko Ruhasten suku" (Anders Ruhain 1822). Mikkelin maalaiskunnassa mainitaan Ruhan pellin selckä 1561, Ruhan Kangas maa 1664, Kärsämäellä Olavi Paavonpoika Ruhalainen 1642 ja Olof Ruha 1775; Pyhäjärvellä Henr. Ruha 1736, Iin Karjalan kylässä Matz Ruha 1678. Orimattilassa on Ruha vanhan kylän ja kartanon nimi (1571 Ruha, 1573 Rugha, 1577 Ruhka, 1598 Rucha). Ruhasia on lähinnä Savossa. Mikkelin maalaiskunnasta on nimeä tavattu 1690-luvulla, Pieksämäellä 1500-luvulla, Joutsassa Nuutti Ruhanen 1704. Nakkilan...
Varaamalla halutun teoksen. Kirjaudu ensin sisään omiin tietoihin osoitteessa http://www.helmet.fi, etsi sitten haluamasi teos HAE/VARAA -toiminnolla ja kun teoksen tiedot ovat esillä valitse VARAA vasemmalta ylhäältä. Silloin aukavalla sivulla pitää valita noutokirjasto Valitse noutokirjasto -valikosta (saat eri kirjastot esiin napsauttamalla hiirellä valikon oikeassa laidassa olevaa alaspäin osoittavaa V -merkkiä).Valitse vielä alhaalta keltaisesta kentästä JATKA saadaksesi varauksen valmiiksi.
Sähköasentajien palkkaus ei perustu ikälisiin, vaan tehtävien ja työn vaativuuteen.
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannan http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp mukaan automaatioasentajan peruspalkan keskiarvo vuonna 2008 oli kuntasektorilla 2004 € ja kokonaisansion keskiarvo 2781 €. Yksityisellä sektorilla kuukausipalkkaisten automaatiosentajien säännöllisen työajan keskiansio oli 2531 €.
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta http://www.mol.fi/avo/avo.htm löytyy seuraavat tiedot automaatioasentajan palkkauksesta:
"Palkkauksen pohjana on perustuntipalkka. Työntekijä sijoitetaan hänen ammattiosaamisensa mukaiseen palkkaryhmään. Perustuntipalkan lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, joka...
Suomalainen paikannimikirja vuodelta 2007 kertoo Ylläs-nimestä seuraavaa. Nimi on ilmeisesti saamelaisperäinen ja liittyy korkeaa tarkoittavaan adjektiiviin. Tämä on sijainnin kannalta loogista, koska kyseessä on seudun korkein tunturinhuippu. Lopun -lläs äänneasuun on saattanut vaikuttaa pohjoisempana olevan Pallas-tunturin nimi.
Kotkan kirjastossa on pari kirjaa, joista löytyy tietoa mm. rottinkihuonekalujen punonnasta:
- Tunberg Britta, Huonekaluja kunnostamaan (2002)
- Fredlund Jane, Kunnosta itse huonekalusi (2000)
Sähköasentajien palkkaus ei perustu ikälisiin, vaan tehtävien ja työn vaativuuteen.
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannan http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp mukaan sähköasentajan peruspalkan keskiarvo vuonna 2008 oli kuntasektorilla 1851 € ja kokonaisansion keskiarvo 2512 €. Yksityisellä sektorilla kuukausipalkkaisten sähkösentajien säännöllisen työajan keskiansio oli 2760 €. Valtiolla säännöllisen työajan ansion keskiarvo v. 2008 oli 2597 €.
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta http://www.mol.fi/avo/avo.htm löytyy seuraavat tiedot sähköasentajan palkkauksesta:
"Sähköasentajan palkkaus määräytyy kullakin toimialalla solmitun työehtosopimuksen mukaan. Käytössä on sekä tunti- että urakkapalkkaus. Noin puolet työstä...
Suomalaista kansanperinnettä käsitteleviä kirjoja ovat esim. Matti Sarmelan Suomen perinneatlas (Suomalaisen kirjallisuuden seura 1994), Suomalaiset uskomustarinat, tekijänä Elina Ranta (WSOY 1996) ja Lauri Simonsuuren toimittamat Kansa tarinoi: tutkielmia kansantarinoiden salaperäisestä maailmasta (Gummerus 2006) sekä Myytillisiä tarinoita (Suomalaisen kirjallisuuden seura (1999).
Tarinoita kummituksista löytyy Pienestä kummituskirjasta, toimittanut Kati Lampela (SKS 2006) ja kirjoista Kuollut kulkee, toimittanut Anneli Kanto (Gummerus 2008), Kuu paistaa, kuollut ajaa: aavetarinoita, toimittanut Eija Timonen (SKS 1984) ja Aaveriekkoja: lappilaisia tarinoita ja kummituksia, koonnut Pentti Harjumaa (Lapin yliopistokustannus 2008) ....
Käytettävissä olevista lähteistä ei tietoa löytynyt.
Caselius-suku - Caselius-släkten on kuitenkin perustettu 1988. Sukuneuvoston tuolloisia jäseniä löytyy sivulta
http://www.genealogia.fi/genos/29/29_54b.htm
Helsingin yliopiston kirjastot Helka tietokannasta löytyy seuraava teos:
Kirjavia kertomuksia Caselius- ja Lagermarck-suvuista / Aarno Tertti, saatavuus Museoviraston kirjasto, ei kotilainaan.
https://finna.fi
On mahdollista. Voit varata ajan asiakastietokoneelle (http://www.helmet.fi/search*fin/9), skannata ja lähettää dokumentin sähköpostiisi. Pasilan kirjaston koneilla 32-37 on skanneri. Koneiden käyttö on maksutonta.
Millenium-tietojärjestelmämme löysi nidetiedot, mutta yhtään nidettä ei toistaiseksi löydy HelMet-kirjastojen valikoimista.Nidettä on mahdollisesti tulossa HelMet-kirjastoihin, mutta tässä vaiheesa emme tiedä milloin.
Voitte myös tiedustella kirjakaupoista nidettä.Tässä niteen tarkat tiedot:
TEKIJÄ Sorri, Teo
TEOS Kappisaappaat / Teo Sorri
JULKTIEDOT [Oulu] : [Teo Sorri], 2008
ULKOASU 204 s. ; 22 cm
STAND NRO 978-951-97954-5-4 (sid.)
Kuvauksen perusteella kyseessä on varmaankin Kaari Utrion Rakas Henrietta, joka sijoittuu 1840-luvun Helsinkiin. Kirja ilmestyi Tammen kustantamana 1977, ja äänikirjana 1996.
Kun varattu kirja saapuu haluamaanne kirjastoon on 10 aukiolopäivää aikaa noutaa kirja. Varausilmoituksen tulo postitse asiakkaalle vie päivän tai kaksi, joten aikaa jää 8-9 päivää. Sähköpostin kautta ilmoitus lähtee seuraavana yönä kirjan saavuttua kirjastoon. Kotiin tulevassa varausilmoituksessa kerrotaan tarkka päivä, mihin asti varattua kirjaa pidetään kirjastossa.
Talvisodan pikkujättiläinen kirjan mukaan suomalaiset tähystäjät totesivat 26.11.1939 klo 15:n aikaan useita räjähdyksiä rajan toisella puolella inkeriläisessä Mainilan kylässä Kannaksella.
Talvisodan pikkujättiläinen, toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Jutilainen (WSOY 1999)
Kartan mukaan Mainila sijaitsi Rajajoen varrella ja oli yksi Valkeasaaren kylistä http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkeasaari
Apu-lehdessä on ollut 30.11.2009 artikkeli Tästä se alkoi ,mikä käsitteli talvisodan alkua Kannaksella. Kirjoituksen mukaan kylä sijaitsee Siestarjoen rannalla, mutta kylän nykyinen nimi ei artikkelista selvinnyt.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta ei valitettavasti löydy Helsingin Sanomia vuodelta 1934, mutta kehottaisin teitä kääntymään Jyväskylän yliopiston kirjaston puoleen, heiltä se löytyy mikrofilmattuna ja siitä voi tilata myös artikkelikopion.
