Tätä kirjaa ei kirjastostamme löytynyt, mutta ilmeisesti oikean mietelmän käännös löytyy kirjasta Riku Rukan almanakka. Se kuuluu näin: Vaatii suurta luottamusta kertoa ystävälle omista vioistaan, vielä suurempaa kertoa hänelle hänen vioistaan (s. 58).
Riku Rukan almanakkaan on koottu Franklinin mietteitä, ja ne ovat Eila T. Öhrmarkin ja Pirkko Lahden kääntämiä. Kirjan on julkaissut Tiennäyttäjä Oy vuonna 1996. Kirjan takakannessa kerrotaan, että alkuperäistä almanakkaa julkaistiin vuosina 1732-58 nimellä Poor Richard's Almanack. Käännöksessä on siis kaiketi vain osa alkuperäisistä mietelmistä.
Wikipediasta löytyy artikkeli marxilaisesta uskontokritiikistä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Marxilainen_uskontokritiikki
Sivun lopussa on myös kirjallisuusluettelo aiheesta.
Hakemalla Googlella sanoilla marxilainen uskontokritiikki löytyy aiheesta lisää, mm. blogitekstejä ja Vesa Oittisen Marxilainen uskontokritiikki -nimisen kirjan kirja-arvosteluita.
Seinäjoen pääkirjastosta löytyy aiheesta kaksi teosta:
Oittinen, Vesa. Marxilainen uskontokritiikki. 1979.
Gollwitzer, Helmut. Marxilainen uskontokritiikki ja kristillinen usko. 1966.
Muita teoksia, joita voi tilata kaukolainaksi:
Marx, Karl. ja Raines, John C. Marx on religion. Toimittanut John Raines. 2002.
Thrower, James. Marxist-Leninist "scientific atheism" and the study of religion...
Sitaatti löytyy suomennettuna Seneca, Tutkielmia ja kirjeitä -käännöksestä, suomentaja on J. A. Hollo, WSOY 1964. Lause löytyy tutkielmasta Onnellisesta elämästä, sivulta 101 ja kuuluu seuraavasti: Missä ikinä on ihminen, siinä on tilaisuutta tehdä hyvää. Alkuperäinen latinankielinen lause kuuluu: ubicumque homo est, ibi benefici locus est.
Kyseessä on varmaankin Veikko Lavin sanoittama ja säveltämä kappale ”Tunnen kuuluvani tähän maahan”. Isänmaasta siinä ei suoraan puhuta mutta kappaleen nimessäkin mainitusta tästä maasta eli Suomesta mainitaan isänmaahan viittaavassa sävyssä. Siispä tätä kappaletta ystäväsi varmaan muistelee.
Lavin laulu löytyy seuraavilta CD-levyiltä:
”Elämää suurempaa” (Edel Records Finland, 2001)
Käkikosken koulu: ”Olipa kerran laulu” (Käkikosken koulu, 2001)
Lavi, Veikko: ”Parhaat” (Audiovox Records, 1998)
Lavi, Veikko: ”Tunnen kuuluvani tähän maahan” (Audiovox Records, 1992)
”Veikko Lavi ja tähdet” (Audiovox Records, 1992)
Levy ”Tunnen kuuluvani tähän maahan” sisältää myös esiteliitteessään laulujen sanat, joten jos ystäväsi haluaa ne myös...
Kuopion kaupunginkirjastosta ei ikävä kyllä löydy enää noin vanhoja Suosikkeja. Mikäli Sinulta sujuu verkko-opiskelu, ohessa kuitenkin muutama hyvä linkki 'Travolta-tanssin' saloihin.
http://www.youtube.com/watch?v=HsdUyZTX1lY&feature=related
http://www.disco-disco.com/disco/steps.shtml
http://www.youtube.com/watch?v=f705E3_WSEk&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=-fp1WGoZO4A (paritanssiversio)
Kylpyläkulttuuri Roomassa oli hyvin laaja ja Rooman kylpylät oivat kaikkien käytössä ja aikamme vastaava laitos olisi yhdistelmä kirjastosta, spaasta, ravintolasta, kauppakeskuksestä ja taidegalleriasta.
Katso lisää:
http://www.pbs.org/wgbh/nova/lostempires/roman/day.html
http://www.cyberbohemia.com/Pages/massbathing.htm
Jos haluat tietoa suomeksi Jerome Carcopinon teoksessa Sellaista oli elämä keisarien Roomassa on oma lukunsa kylpylöistä. Siellä viitataan Juvenaliksen ja Martialiksen kylpylämainintoihin, mutta näitä tekstejä ei ole suomennettu. Sen sijaan Petroniuksen Trimalkion pidot on suomennettu useampaankin kertaan ja niissäkin on lyhyt kuvaus Trimalkion kylpyhetkestä. Trimalkion pidot on tosin hyvin liioiteltu, joten suorana...
HelMet-kirjastoissa on persian kielen kursseja, joissa opetuskielenä on englanti. Laita hakuun sanat "persian kieli kielikurssit" niin löydät ne.
Helsingin yliopiston kielikeskuksessa on itseopiskelumahdollisuutena opiskella persiaa, mateeriaalia on kaksi kielikurssia.
Netissä näyttäisi olevan mm. sivusto http://www.studypersian.com/
World Wide Link Swedenin hakukone saattaa olla hyödyksi, kokeilkaa toki. Palvelun nettiosoite on alla. Alimmaisena on palvelun yhteystiedot.
http://www.wwlink.se/gateway/svenska/
World Wide Link Sweden AB
Tel: (46)-(0)8-540 885 00
E-mail: info@wwlink.se
Turun kaupunginkirjastosta löytyy teräksen valmistuksesta lähinnä historiikkeja kuten huomasitkin. Kannattaisikin kääntyä korkeakoulukirjastojen puoleen. Voit tarkastella heidän kokoelmiaan Linda -tietokannan (Yliopistokirjastojen yhteistietokanta) kautta http://finna.fi
Valitse Lindasta tarkennettu haku. Voit käyttää asiasanana esim. "terästeollisuus" tai voit yhdistellä asiasanoja: "terästeollisuus", "ruostumaton", "teräs", "valmistus". Voit myös hakea asiasanoilla "terästeollisuus" ja "Eurooppa" tai "terästeollisuus" ja "Kiina", jolla löytyy esim. teos
Is China a risk or an opportunity for Europe? : an assessment of the automobile, steel, and ship, 2008. Tätä teosta on esim. Turun kauppakorkeakoulun kirjastossa.
Myöhästymismaksut vanhenevat kolmessa vuodessa, mikäli ne eivät ole menneet perintään. Kirjastokortti ei vanhene ja uuden kortin kadonneen tilalle saa kahdella eurolla.
Erilaisia ammatteja ja ihmisten arkielämää kuvaavia romaaneja löytyy runsaasti. Esim. norjalaisen Anne B. Ragden romaanitrilogiassa (Berliininpoppelit, 2007; Erakkoravut, 2008 ja Vihreät niityt, 2009) kuvataan viehättävällä tavalla Neshovin perheen kolmen hyvin erilaisen veljeksen, sikalanomistajan, hautausurakoitsijan ja somistajan työtä ja arkielämää. Maahanmuuttajien arkielämää Ruotsissa kuvaa hauskasti Marjaneh Bakhtiari romaanissaan Mistään kotosin (2007). Hanne-Vibeke Holstin kirjoissa on esillä puolestaan tanskalaisten naisten urakehitys ja työelämä.
Historiallisia romaaneja, jotka kuvaavat työelämää ovat mm. Christine Fraserin Rhanna-romaanisarjan kirjat, jotka sijoittuvat 1900-luvun alun Skotlantiin ja kertovat maaseutuväestön...
Jos kirja on matkalla Helsingin sisällä takaisin omistajakirjastoon eikä siinä ole varauksia, kirjan palautumiseen menee luultavasti muutama päivä. Mikäli kirja on tulossa takaisin Helsinkiin Espoosta, Vantaalta tai Kauniaisista, matkassa kestää luultavasti jokunen päivä enemmän kuin Helsingin kirjastosta toiseen palautuvalla kirjalla. Matkan kesto riippuu toki siitäkin, kuinka kauan kirja on jo ehtinyt olla matkalla, kun sen huomaa olevan matkalla-tilassa. Useimmat kirjat lienevät perillä 2–5 päivän kuluessa.
Täysin varmasti kirjojen siirtymiseen liittyvää aikaa ei pysty sanomaan, koska kirjat saattavat toisinaan mennä vääriin kirjastoihin, jolloin aikaa tuhrautuu enemmän. Myös suuret kirjakuormamäärät voivat hidastaa kirjojen liikettä,...
Sarla on hyvin harvinainen etunimi Suomessa, joten siitä ei löytynyt tietoja tutkimistani nimikirjoista. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Suomessa on vain seitsemän Sarla-nimistä naista. He kaikki ovat syntyneet vuoden 1980 jälkeen. Koska noiden Sarlojen taustasta ei ole tietoja, tarkkaa alkuperää on mahdotonta sanoa varmasti. Tyydyn siksi esittämään kaksi teoriaa siitä, mistä nimi olisi voinut tulla ja mitä merkityksiä sen taustalla voisi olla.
Etunimi Sarla näyttäisi olevan jonkin verran käytössä ainakin Intian suunnassa. Baby Names -sivusto osoitteessa http://www.babynames.com/name/SARLA kertoisi sen olevan sanskritin kieltä ja merkitsevän ’sincere,...
Asiakkaan tiedoista eivät näy jo palautetut lainat. Kirjan tiedoista näemme muutamia viimeisiä lainaajia, kuitenkin korkeintaan kuuden kuukauden ajalta. Sijoittamista käsitteleviä kirjoja on kirjastossa useita, monet tosin hyvin suosittuja, eli koko ajan lainassa. Kirjastossa käydessäsi voit tietopalvelusta kysyä niitä, ja voimme yhdessä katsoa, onko jokin löytyneistä haluamasi.
Fruktoosi-intoleranssista löytyy niukasti painettua tietoa. Ilmeisesti kyseessä on varsin harvinainen sairaus.
Arto-artikkeliviitetietokannasta löysin viitteet seuraaviin lehtiartikkeleihin:
Paganus, Aila: Fruktoosi-intoleranssi ja ruokavalio. Kotitalous 9/1990.
Ypyä, Reija: Voittamaton makeaninho. Kauneus ja terveys 2/1991.
Verkkotiedonhaussa apuna kannattaa käyttää englanninkielistä termiä fructose intolerance. Esimerkiksi englanninkielisen Wikipedian fruktoosi-intoleranssia koskevasta artikkelista saa yleiskuvan sairaudesta, samoin www.foodreactions.org-sivustoa kannattaa vilkaista.
Kirjoissa, joissa kuvataan Molieren näytelmiä, on jonkin verran tietoa myös Luulosairaasta:
- Railo, Eino: Yleisen kirjallisuuden historia 4, 1936
- Dantensta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja, kirj. Vappu Roos, 1962.
- Schück: Yleinen kirjallisuuden historia, 1961.
Muita:
- Guide to French literature : beginnings to 1789, 1994.
- Mihail Bulgakov: Herra Moliere, 1980.
Netissäkin oli muutamia tekstejä:
http://www.bookrags.com/studyguide-imaginaryinvalid/chapanal001.html
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/euroopankult…
http://www.jstor.org/pss/3720399
http://www.jstor.org/pss/1562274
http://www.librarything.com/work/140767/reviews
Kun olet teoksen tietueessa...
http://helmet.fi/search~S9*fin?/Xv{232}ats{232}ari&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D/Xv{232}ats{232}ari&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D&SUBKEY=v%C3%A4ts%C3%A4ri/1%2C2%2C2%2CB/frameset&FF=Xv{232}ats{232}ari&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D&1%2C1%2C
...pääset kyllä tekemään varauksen ihan tavalliseen tapaan ylhäältä vasemmalta kohdasta "varaa". Sitä kohtaa painamalla järjestelmä pyytää sinua sitten kirjoittamaan kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen tunnusluvun. Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta näyttämällä kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen. Sen jälkeen valitaan vielä "...
