Jaakko Raholan ruokasanaston mukaan vaaleanpunaisella sokerikuorrutuksella varustetun berliininmunkin alkuperä löytyy Berliinistä. Saksaksi ja varsinkin Berliinissä se on berliner Pfannkuchen, 'berliiniläinen pannukakku' eli lyhyesti vain Berliner. Se ei välttämättä ole päällystetty sokerilasitteella, vaan voi myös olla sokeroitu kuten meillä munkit yleensä.
Lähde:
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/m.html#munk
Kysymyksesi on todella laaja. Haetko tietoa pukeutumisesta kautta aikojen vai nykyaikana? Jokaisessa Euroopan maassa on myös omat tapansa ja syynsä pukeutua omalla tavallaan.
Opetushallituksen ja Yleisradion etälukion sivuilta löytyy jonkin verran tietoa läntisen Euroopan pukeutumisen muodeista eri aikoina:
http://www02.oph.fi/etalukio/yhteiskuntaoppi/eurooppa/arvoja-muoti.html
Suomalaisista vanhoista kansanpuvuista saat perustietoa vaikka täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansanpuku
Pohjoisen Euroopan muinaisesta pukeutumisesta tietoa esim. täältä:
http://hopeavirta.greywolves.org/index.php?id=59
Hyviä ja perusteellisia kirjalähteitä ovat vaikkapa nämä:
- Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan...
Arto-tietokannasta löytyy useita artikkeleita aiheesta. Hakukriteereinä voi käyttää kehitysvammaiset ja seksuaalisuus. Kehitysvammaliiton julkaisemassa Ketju-lehdessä on artikkeleita mm. aiheista Ikäihmisen seksuaalisuus haaste työntekijälle (Ketju 1/2001) ja Raskaaksi vai ei (Ketju 2/2002).
Englanninkielisiä artikkeleita aiheesta on julkaistu mm. Journal of Intellectual Disability Research -lehdessä, esim. Sexuality and personal relationships for people with an intellectual disability. Part I: service-user perspectives
Journal of Intellectual Disability Research
Volume 53, Issue 11, Date: November 2009, Pages: 905-912
E. Healy, B. E. McGuire, D. S. Evans, S. N. Carley
Verneri-palveluverkossa on (vammaisten) seksuaalisuuteen liittyvää...
Ainakin Jarkko Laine on runoillut sirkustirehtööristä. Hänen (lasten)runonsa Sirkustirehtööri sanoi löytyy esimerkiksi antologiasta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 1980). Samoin Kirsi Kunnakselta löytyy sirkustirehtööriaiheinen runo Peruutettu ohjelma n:o 20 kokoelmasta Sirkusjuttuja (WSOY, 1985).
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.kotus.fi/?s=2377 on tieto, että kumpaakin sanaa voi käyttää asukkaan nimityksenä tai kansalaisuutena.
Yliopistokirjastojen yhteisestä kokoelmatietokannasta, Lindasta löytyy aiheesta tehtyjä kirjoja ja opinnäytteitä. Lindasta kannattaa hakea esimerkiksi perushakua tai tarkennettua hakua käyttäen hakusanoilla jumalakäsitykset and lapset. Verkkosanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html voit etsiä lisää asiasanoja, joilla voit hakea aiheeseen liittyvää aineistoa. Opinnäytetöitä on tehty esimerkiksi aiheista Kuudesluokkalaisten jumalakuvia (tekijänä Laura Kivijärvi), 4-5-vuotiaiden lasten käsityksiä Jumalasta (tekijöinä Satu Laine ja Hanna Salkinoja), 4-8-vuotiaiden lasten käsityksiä Jumalasta (tekijänä Sari Kurki), Viides- ja kuudesluokkalaisten jumalakuvasta ja siihen vaikuttavista taustatekijöistä (tekijänä Kati Uusi-Hakala). On...
Kirjasto 10:ssä ei ole lastenosastoa eikä sen kokoelmiin kuulu lasten musiikkia tai elokuvia.
Tarkemmin kirjasto 10:n aineistosta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/aineisto/.
Vanhustyön keskusliitton projektien ja ikäMAMU-toiminnan yhteydessä on julkaistu useita ikääntyviä maahanmuuttajia käsitteleviä teoksia, joista osa on luettavissa myös verkossa, ks.
http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/fin/jarjestotoiminta/ikaantyvat_ma…
Muita Vanhustyön keskusliiton julkaisuja aiheesta ovat mm.:
Kuusi, Ulla: Ikääntyvät maahanmuuttajat Suomessa : Mamu-projektin loppuraportti, 2000.
Salokangas, Tuula: Ikääntyvän maahanmuuttajan kotoutuminen, 1999.
Jaakkola, Eila: Vanhuus vieraalla maalla, 2003.
Kärkkäinen, Tanja: Maahanmuuttajavanhukset ja suomen kieli : haastattelututkimus inkerinsuomalaisten, bosnialaisten ja vietnamilaisten vanhusten kielenoppimismotivaatiosta, sosiaalisista verkostoista ja etnolingvistisestä...
Turun kaupunginkirjastosta löytyi kaksi Työväen sivistysliiton julkaisemaa runokirjaa.
Toinen on Viivat ja pisteet ja toinen
Susanna Huikarin ja Tarja Käsmän Surun kosketus. Kirja on
selkokielinen. Runokirjassa puhutaan kuolemasta ja sen aihettamista tuntemuksista. Äitiydestä tai lapsesta ei puhuta.
Työväen sivistysliitto järjestää runokilpailuitansa piirikunnittain. He näyttävät myös julkaisevan runoja piirikunnittain.
Turun piirikunnan postiosoite on http://www.tslturku.fi/
sieltä voisi kysyä.
Kätevimmin Aftonbladetin ja Ilta-Sanomien artikkelit löytyvät tietokannoista. Aftonbladet sisältyy Mediearkivet -tietokantaan ja Ilta-Sanomat Helsingin Sanomien Arkisto-hakuun. Molemmat toimivat hakusanaperiaattella. Rajauksen voi tehdä päivämäärän mukaan. Molemmissa palveluissa on useampia lehtinimikkeitä, mutta haun voi rajata vain haluttuihin nimikkeisiin.
HS:n Arkisto on käytössä Helsingin kaupunginkirjaston virkailijapäätteiltä. Käytöstä lisää sivulla http://www.lib.hel.fi/Page/df5541ef-6ce5-4c78-af65-b5c3e0b982e4.aspx
Mediearkivet on käytössä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta.
Painettu Ilta-Sanomat kuuluu Pasilan kirjaston kokoelmiin, joka paperilehtinä tai vanhemmat numerot mikrofilmijäljenteinä.
Tarkista myös...
Tähtitorninvuoren rinteellä on sijainnut häpeäpaalu ja mestauspaikka. Paikka tunnetaan nykyisin nimellä Tähtitornin mäki. Siellä on Engelin suunnittelema observatorio. Lähde: Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Julk. Helsingin kaupunginmuseo.1999.
Perjantaina oli kirjastoissa poikkeavat aukioloajat, koska oli Pyhäinpäivänaatto. Kirjastot olivat auki kuten lauantaisin.
Lauttasaaren kirjastokin oli näinollen sulkenut ovensa aikaisemmin kuin tavallisena perjantaina.
Ovessa olisi pitänyt olla aukioloaikatiedote.
kts. kirjaston erityisaukioloajat
Piparkakkutaikinan voi toki pakastaa, mutta sitä ei kannata säilyttää liian kauan siellä. Taikina alkaa kuivua, kovettua ja halkeilla muutaman kuukauden jälkeen. Mutta kuukauden, parin verran voit kyllä säilyttää taikinaa pakkasessa.
Useimmissa piparkakkutaikinan ja piparkakkutalon ohjeissa suositellaan, että taikinan annettaisiin muhia ja kovettua jääkaapissa yön yli.
Netistä löytyviä ohjeita:
https://www.valio.fi/joulu/piparkakut/
https://www.yhteishyva.fi/ruoka/piparkakkutalon-teko-ohjeet/0519704
https://kotiliesi.fi/ruoka/ideoita-ruoanlaittoon/piparkakkutalon-ohje-m…
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/piparkakkutalo
Pekka Hakamiehen artikkelissa Ruisleipä ja muut ruokasymbolit sivulla 89 kyseinen sananlasku on muodossa luun lähelt o liha makkeinta. Sananlaskulla on kiusoiteltu laihasta emännästä. Hakamies kertoo, että lihalla on sananparsissa yleensä tarkoitettu joko seksuaalisuutta tai arvostettua ravintoainetta. Luu ja liha liittyvät toisiinsa, mutta "luusta puuttuu se jokin, mikä lihassa on". Artikkeli on ilmestynyt kirjassa Suulla ja kielellä: tulkintoja ruuasta, 2004, s.79-91. Se löytyy myös verkosta osoitteesta http://cc.joensuu.fi/~loristi/2_01/hak201.html
Oletan, että kappaleet ohjelmaan valitsee ohjelman tekijätiimi. Myös katsojat voivat esittää toiveita suosikkiartisteistaan ja -biiseistään. YLEn 'Tartu mikkiin'-ohjelman internet-sivulta voit myös suoraan kysyä asiaa, kohdasta 'Palaute', jossa voit esittää omat musiikkitoivomuksesikin. Internet-sivulta löytyy myös kohta 'Kysy Samilta', jossa voit esittää kysymyksiä ohjelman juontajalle Sami Hintsaselle.
Linkki ohjelman internet-sivulle: http://ohjelmat.yle.fi/tartumikkiin/etusivu
Itse en löytänyt ko. asiasta tarkempaa tietoa, joten ohjaan sinut luontoasiantuntijoiden internet-sivuille. Mm. YLEn Radio-Suomen 'Luontoillassa' asiantuntijat vastaavat kuuntelijoita kiinnostaviin luontoaiheisiin kysymyksiin.
Luontoillan internet-sivu: http://194.252.88.3/ijulkaisu.nsf/sivut/luontoilta
Kysymyksen voi esittää Luontoillan internetsivujen kohdassa 'Yhteystiedot' tai voit laittaa sähköpostia osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi
Kirjassa Suomalaisen arjen historiaa: savupirttien Suomi (2006) on muutaman sivun mittainen selvitys suomalaisen avioliiton historiasta (s. 199-203). Kirjan mukaan "niin esikristillisessä Suomessa kuin Muinais-Skandinaviassa avioliitto oli morsiamen ja sulhasen sukujen tekemä kauppasopimus." (s. 199) Kirjan saa lainaksi monista kirjastoista.
Perusteellisempiakin selvityksiä löytyy. Suomalainen sosiologi Edvard Westermarck on kirjoittanut avioliiton historiasta teokset The history of human marriage 1-2 (julkaistu alunperin 1891). Kirja on julkaistu suomeksi nimellä Avioliiton historia (1932). Sen voi lainata ainakin Helmet-kirjastojen Kirjavarastosta (www.helmet.fi).
Juvan suomennos on ilmestynyt kokoelmassa Sata runoa (1916). Kyseistä teosta löytyy mm. Pasilan kirjavarastosta, josta sen voi Helmetin kautta varata.
Korppi on tallennettu myös Wikiaineistoihin: http://fi.wikisource.org/wiki/Korppi
