Esimerkiksi Avoimessa korkeakoulussa opiskeltaessa on opinnäytetyö yksi opintojen suoritustapa. Katso lisää alla olevan linkin kautta:
http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/Opintosuoritukset/
Teknillisen korkeakoulun avoimesta korkeakouluopetuksesta löytyy lisää tietoa sivulta http://avoin.tkk.fi/
Taideteollisen korkeakoulun avoimesta korkeakouluopetuksesta löytyy täältä: https://www.taik.fi/opiskelu/opiskelu_taikissa/avoin_yliopisto.html
Etsiessäsi tietoa esim. toisen henkilön käyttöön saatat olla kiinnostunut Avoimesta Naisten Korkeakoulusta http://www.naisunioni.fi/index.php?k=13608
Itä-Suomen avoimesta korkeakouluhankkeesta on sivulla http://www.kainuunkesayliopisto.net/index.asp?pid=181
Katso myös avoimesta ammattikorkeakouluopetuksesta...
Yksi mahdollisuus on selvittää muiden maiden kirjastojen tilanne. Kirjastot.fi-sivuilta pääset selaamaan eri maiden kirjastojen aineistotietokantoja:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ulkomaiset/
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääset myös WorldCat-tietokantaan, joka on maailman laajin kirjastojen bibliografinen tietokanta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tietokannat/
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään hakuja.
Helsingin kaupunginkirjastossa kaukolainaus Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta 25 euroa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kysymyksessä lienee Maria Johanna Ålander.
Syntyi 14.2.1858, kuoli 12.2.1900 Oulussa.
Vanhemmat: talonomistaja Jakob Ålander ja Anna Maria Pyhtinen.
Kansakoulu, päästötodistus Jyväskylä 1880.
Opettajana Alahärmän Kirkonkylän kansakoulussa 1880-1882 ja Oulujoella 1882-1900.
LÄHDE:
Jyväskylän seminaari 1863-1937 : muistojulkaisu / toim. J. M. Mikkola, Artturi Leinonen, Sulo Rekola. - Valistus, 1937.
Euroopan valtiot aloittivat Afrikan maiden valloituksen 1880-luvulla. Maiden välille syntyi kiistaa maiden jakamisesta. Kiistan selvittämiseksi järjestettiin 1884-85 Berliinin konferenssi, jossa Afrikan maat jaettiin Euroopan valtioiden kesken. (Lähde: Otavan suuri ensyklopedia)
Ainakin seuraavilla verkkosivuilla on käsitelty Berliinin konferenssia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Berliinin_konferenssi_(1884)
http://en.wikipedia.org/wiki/Berlin_Conference
http://www.uff.fi/kouluprojekti/index.html
Lisäaineistoa löytyy esim. Googlesta hakusanoilla Congress of Berlin 1884 tai Berlin conference 1884. Kannattaa kokeilla hakua samoilla hakusanoilla myös tieteellisen tiedon hakuhakupalvelua Scirusta, jonka osoite on http://www.scirus.com ....
Pekingin olympialaisten avajaissivulla ei mainita mitään kuvaukseesi sopivaa: http://en.beijing2008.cn/ceremonies/headlines/openingceremony/
Kisalevyjä on kyllä ilmestynyt useampiakin, hakemalla yesasia.com -sivustolta hakusanoilla Beijing 2008 olympics löytyy 9 levyä, vähän eri versioita. Tuolta voi vaikka ostaa dvd:llä koko avajaisseremonian, jollei muuten kyseistä musiikkia löydy.
Viron kansallismuseon suomenkieliseltä sivulta löytyy tekstiilityöstä http://www.erm.ee/?lang=FIN&node=403&parent=202
Hyvä lähde on teos Viron perinnekulttuuri, jossa on luvut Elle Vunder: Käsityö sekä Aino Voolmaa:Kansanpuvut ja Elle Vunder: Kansantaide.
Lehtiartikkeleita löytyy:
Almay, Mirja
Eestissä kansanpuku on yhä käytössä
Taito. 85(1992) : 1, s. 24
Almay, Mirja
Neuleperinnettä Eestistä
Taito. 1991 : 6, s. 28-31
Narusk, Evi-Silvia
Punontatyöt eestiläisten suosiossa
Koti. 1990 : 11, s. 10-11.
Vunder, Elle
Viron kansanomainen tekstiilitaide 1900-luvulla
Kotiseutu. 1988 : 1, s. 31-38.
Kärt Summatavetin väitös yhdisti perinteistä virolaista käsityötä ja uutta tekniikkaa. Arttu. - Helsinki : Taideteollisen oppilaitoksen...
Maanmittauslaitos on julkaissut vuodesta 1982 lähtien kauppahintarekisteriä, jossa on mukana myös peltomaan ja metsien hinnan kehitys vuodesta 1982 lähtien maakunnittain graafisena käyränä. Kauppahintarekisteri löytyy internetistä Maanmittauslaitoksen sivuilta: http://www.maanmittauslaitos.fi/default.asp?id=893 .
Tilasto on olemassa myös painettuna nimellä Kiinteistöjen kauppahintatilasto, jota on eri vuosilta. Esim. Joensuun seutukirjastossa olevassa vuoden 2003 tilastossa näkyy hintakehitys vuodesta 1982 asti.
Maanmittauslaitoksen ammattilaisen karttapaikasta on maksua vastaan tilattavissa myös tarkempia hintatietoja rajatulta alueelta, ks. https://www.karttapaikka.fi/karttapaikka/default.asp?id=609 .
Julio Iglesias on syntynyt 23.9.1943 kello 2 iltapäivällä Madridissa.
Vaikutta siltä, että hänellä ei ole muita nimiä ellei oteta lukuun espanjan sukunimikäytäntöä, jolloin hänen koko nimensä kuuluisi Julio Iglesias De la Cueva (isältä Iglesias ja äidiltä De la Cueva).
Iglesias osallistui euroviisuihin vuonna 1970 laululla Gwendolyne. Ei voittanut kilpailua, mutta laulusta tuli hyvin suosittu.
Iglesia on pitkän uransa aikana tehnyt lukuisia hittejä. Täältä voit selailla kulta, platina ja briljanttilevyt:
http://www.julioiglesias.com/en/
Täältä löytyvät levytykset:
http://www.julioiglesias.com/en/
Tässä virallinen kotisivu:
http://www.julioiglesias.com/
Muuta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Julio_Iglesias
http://en.wikipedia.org/wiki/...
Runo on Immi Hellénin Aamukahvin ääressä kokoelmasta Lasten runokirja (1930). Runo löytyy ainakin Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hintikan laatimasta Kultaisesta lukukirjasta 5. painos 1965, kokoelmasta Tämän runon haluaisin kuulla 3, teoksesta Tarujen kultamaat, Suomen lasten runottaresta v.1994, Pikku Pegasoksesta v. 1987, Aukusti Salon Meidän lasten aapisesta v. 1943 ja Immi Hellénin Lapsuuden lauluista v. 1991.
1880-luvun tietoa emme onnistuneet paikallistamaan, mutta
Pentti Laurilan kirjassa Soviet paper money fron csarist empire to our days 1895-1985 eli Neuvostoliiton paperirahat tsaarin ajasta nykypäiviin on sivulla 5 maininta, että Venäjän rupla sidottiin kultaan 19.6.1898 annetun asetuksen perusteella, setelit uusittiin ja annetaan arvo: 1 rupla = 0,774232 g puhdasta kultaa. Kirjan mukaan tähän aikaan 1 rupla vastasi 2,66 Suomen markkaa.
Tilastokeskuksen nettisivuilta löytyy Suomen markan rahanarvon kerroin vuosilta 1860-2001 linkistä http://www.stat.fi/til/khi/2007/khi_2007_2008-01-14_tau_001.html.
Eli sieltä saa kertoimen, jolla saa laskettua esim. vuoden 1898 markan arvon vuoden 2007 euroina.
Hei!
Annika Thorista löytyy tietoja teoksesta Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Tästä ruotsalaisesta kirjailijasta on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Vastauksia voit katsoa osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanoiksi Thor Annika.
Myyrmäen kirjastossa järjestetään satutunteja sopimuksen mukaan. Soittamalla puh. 839 35558 tai lähettämällä sähköpostia marjo.hanninen@vantaa.fi saat tarkempaa tietoa tämänhetkisestä tilanteesta.
Punainen Fiat runo löytyy Paavolaisen (Olavi Lauri -nimellä) yhdessä Mika Waltarin vuonna 1928 julkaisemasta kokoelmasta Valtatiet. Otava otti vuonna 1982 kirjasta näköispainoksen. Teoksen on kuvittanut Sylvi Kunnas.
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=valtatiet&searc…
Teoksessa Runosta runoon : suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan , WSOY, 2004, on analyysi kyseisestä runosta.
http://www.helmet.fi/search*fin?/trunosta+runoon/trunosta+runoon/1%2C2%…-
Uusimmat Italian matkaoppaat näyttävät keskittyvän Roomaan, Venetsiaan ja Firenzeen.
Napolin alueesta löytyi suomeksi vain Anja Kinnusen: Napolinlahti : lomailijan opas : mukana myös Capri, Herculaneum, Ischia, Napoli, Pompeji, Procida, Sorrento, Fenix-kustannus, 2004.
Tuorein koko Italiaa käsittelevä opas: Italia, Tammi, 2005 (Näe ja koe-sarja).
Kirjojen saatavuuden näet HelMet-verkkokirjastosta: http://www.helmet.fi
Napolin lähellä sijaitsevasta Pompejista kertoo seuraava teos:
Domus Pompeiana : talo Pompejissa : näyttelykirja,Otava, 2008.
Oikotie.fi- palvelun kautta löytyy myös alueen matkailutietoa, mutta linkit näyttävät vievän englanninkielisille sivuille. Niistäkin voit, toivottavasti, saada vinkkejä siihen mitä paikanpäällä...
Hei!
Olet varmaankin jo katsonut aiheesta Wikipedian sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Halogeeni
Kirjastosta löytyy myös melko tuore kirja Alkuaineet (ilm. 2007), sen osat on julkaistu Helsingin Sanomien Tiede & Luonto -sivuilla 2006-07.
Jonkin verran tietoja on tietysti myös lukion kemian oppikirjoissa.
Halogeenien valmistuksesta, ominaisuuksista ja käytöstä löytyy tietoja myös osoitteesta http://www.chemistry.hut.fi/eokem/courses/ke351200/mater/halogeenit.pdf
Ununseptiumista löytyy melko vähän tietoja internetistä. Sivulla http://wapedia.mobi/fi/Ununseptium on jotakin
Voit jättää hankintaehdotuksen Helsingin kaupunginkirjastolle: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Espoon kaupunginkirjastolle:
https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Vantaan kaupunginkirjastolle:
https://www.vantaa.fi/i_form.asp?path=1;217;539;10990&voucher=86655085-…
Kauniaisten kaupunginkirjastolle:
http://bibban.net/main.php?lang=FI&p=services/3/5
Kirjastojen lähteistä ei löytynyt tietoa metsätien nimestä. Useinhan teiden nimet liittyvät paikkakunnan historiaan. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä siihen kuntaan, jonka alueella tie on.
Suomen rahat arviohintoineen 2005 -kirjan mukaan kolikon arvo on 5-450 euroa rahan kunnon mukaan. Rahojen kuntoluokitus löytyy Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Tietoa vanhoista rahoista löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliiton ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
http://www.snynumis.fi/
Sanonta on peräisin kalastuksen maailmasta. Nuotan loppupäätä kutsutaan peräksi, ja jos kaloja nuottaa vedettäessä tulee, ne pakkautuvat nuotan perään. Jos saalista ei saada, nuotan perässä on pelkkää vettä - on siis vedetty vesiperä. Tästä sanonta on yleistynyt kuvaannolliseen käyttöön merkitsemaan epäonnistumista.
(Lähde: Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla: 500 sanontaa ja niiden alkuperä, WSOY 2005)
Talviaikaan siirrytään aina lokakuun viimeisenä sunnuntaina, joka on tänä vuonna 26.10. Kellonaikaa siirretään klo 4.00 yöllä tunti taaksepäin. Kesäaikaan siirrytään maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja silloin kellonaikaa siiretään tunnilla eteenpäin kolmelta yöllä. Kesä/talviaikaan siirtyminen löytyvät mm. Yliopiston almanakasta ja yleensä muistakin kalentereista.
