Tässä ehdotuksia, joiden tarkemmat kuvaukset löydät Kirjasammosta.
Kjell Westö: Älä käy yöhön yksin
Torsti Lehtinen: Kun päättyy Pitkäsilta
Pirkko Saisio: Elämänmeno
Myös Leo Laurilan Pako maalta sisältää ajankuvaa 1950-luvun Helsingistä ja nuorten aikuisten ajanvietosta siellä.
Kirjasammosta voi myös löytää lukusuosituksia erilaisilla sanahauilla. Katso ohje täältä: https://www.kirjasampo.fi/kirjasammon-hakuohje
Finna-haussa hakua voi tarkentaa esimerkiksi asiasanoilla "nuoriso" tai "nuoret" sekä "aikakausiromaanit" tai "ajankuva" tai vain "romaanit". Voit yhdistää useita hakuryhmiä: ensimmäiseen voit lisätä JA-operaattorilla hakusanoja, joiden pitää esiintyä sisällönkuvailussa, toiseen hakuryhmään TAI-operaattorilla sellaisia...
Wikipediasta löytyy todennäköisesti hyvin kattava luettelo Juice Leskisen sävellyksistä ja teksteistä. Sivustohaulla (ctrl+f) "suomennos" saa luettelosta poimittua 115 Juicen tekemää suomennosta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Juice_Leskisen_s%C3%A4vellyksist…
Hei,
Kyseessä näyttäisi olevan injektioruisku. Todennäköisesti 1800-luvulta. Hintaa emme voi kuvan perusteella arvioida. Todennäköisesti korkeintaan joitain kymppejä. Tarkemman arvion saat esimerkiksi antiikkiliikkeestä.
Molemmat esineet ovat Humppilan lasitehtaan tuotantoa.
Ruudullisen maljakon nimi on Isäntärenki. Sen suunnittelija on Pertti Santalahti ja se esiintyy tehtaan kuvastossa 1982-1983.
Pyöreä kulho voisi kuulua Kaija Aarikan suunnittelemaan Serenadi-sarjaan vuosilta 1982-1983.
Lisätietoa: Humppila - lasitehdas tien varrella (2002), s. 94 - 95.
Opetusministeriö kerää laajalti tilastotietoa yleisten kirjastojen toiminnasta. Tilastot löytyvät sivulta https://tilastot.kirjastot.fi/
Niiden mukaan vuoden 2022 lopussa Suomessa oli 713 kirjaston toimipistettä, 124 kirjastoautoa ja 10 laitoskirjastoa. Näiden lisäksi muita palvelupaikkoja oli 311.
Kirjastokorttia oli vuoden 2022 aikana käyttänyt 1 724 740 henkilöä. Luvussa voi olla päällekkäisyyttä (eli sama henkilö on käyttänyt sekä koti-, mökki- tai opiskelupaikkakunnan kirjastokorttia).
Ötökkätieto-sivustolta löytyy tunnistuskuvia. Niiden perusteella kyseessä voisi olla jokin ulkona elävä ludelaji, kuten jalavanokkalude tai lehvänokkalude: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4.
Jos Helmet-kirjastokorttia ei käytetä kolmeen vuoteen, asiakastiedot poistetaan kirjastojen rekisteristä. Kortilla ei saa myöskään olla selvittämättömiä lainoja ja maksuja. Kortti ei siis ole "ikuinen".
ekisterissämme, sinun pitäisi käydä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, niin saat uuden kortin. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Voit myös tehdä Helmetissä ennakkorekisteröitymisen alla olevasta linkistä.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Tekijänoikeus.fi-sivustolta löytyy tietoa teosten luvattomasta ja luvallisesta käytöstä (https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/luvallinen-kaytto/).
"Teosten yksityinen kopiointi on sallittua. Vaikka toisten teosten kopiointiin tarvitaan yleensä lupa, pääsäännöstä on tehty merkittävä poikkeus kuluttajan eduksi. Poikkeus koskee kopiointia yksityiseen käyttöön. Yksityistä käyttöä on kopiointi omaan yksityiseen käyttöön tai kopiointi perheen ja läheisen ystäväpiirin välillä. Kopioita ei kuitenkaan saa tehdä rajattomasti. Teoksesta saa lain mukaan tehdä yksityiseen käyttöön muutamia kopioita, mikä tarkoittaa yleensä 2-4 kappaletta.
Lain mukaan kopioitavan teoksen on oltava laillisesti valmistettu, esimerkiksi TV-lähetys tai kirjastosta...
Yleisradio välitti 2.6.1953 kruunajaistunnelmaa Iso-Britanniasta suomenkielisille kuuntelijoilleen reilun tunnin ajan. Ville Zilliacus selosti tapahtumia lähetyksessä Elisabet II:n kruunajaiset 19.15–20.25. Ruotsinkieliset saivat tyytyä 50 minuuttiin (19.30–20.20). Lähetyksen Elisabet II:s kröning selosti ensisijaisesti urheilutoimittajana tunnettu Enzio Sevón, joka radiouransa aikana raportoi Yleisradiossa kaikkiaan kahdettoista olympiakisat.
Tietoa hallitusten kokoonpanoista löytyy täältä Valtioneuvoston sivulta:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v2
Tässä hallitukset, joissa ei ole ollut SDP ja Maalaisliitto/Keskusta mukana:
Ingman enemmistöhallitus 1918-19:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/3
Cajander virkamieshallitus 1922 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/8
Cajander II virkamieshallitus 1924 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/10
Mantere vähemmistöhallitus 1928-29 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-...
Yksinomaan 1950-lukuun keskittyviä kirjoja Neuvostoliitosta on aika vähän, mutta joitain varteenotettavia tarjokkaita kyllä löytyy.
Sally Belfragen Huone Moskovassa on mainio kuvaus neuvostoliittolaisesta yhteiskunnasta ja arkielämästä ulkopuolisin silmin. Belfrage oli nuori amerikkalainen opiskelija, joka vietti 5 kuukautta Neuvostoliitossa vuosina 1957–58.
Poliittis-yhteiskunnallisista teoksista kannattaa nostaa esiin Edward Crankshaw'n Hrushtshevin Venäjä ja Wolfgang Leonhardin Kreml Stalinin jälkeen, jotka kumpainenkin – omista, toisistaan poikkeavista näkökulmistaan – tarkastelevat Neuvostoliiton poliittista ja ideologista kehitystä vuodesta 1953 vuosikymmenen loppuun.
Kaunokirjallisuudesta voi mainita esimerkiksi ...
Peruna sisältää pieniä määriä niasiinia. Niasiini on yhteisnimi nikotiinihapolle ja sen yhdisteille.
Niasiini on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini, jota elimistö pystyy valmistamaan tryptofaanista B6-vitamiinin eli pyridoksiinin avulla. Luonnossa niasiini esiintyy usein nikotiiniamidin (B3-vitamiini) muodossa. Se toimii koentsyyminä hiilihydraattien ja rasvojen hapetusreaktioissa, ylläpitää ruoansulatuselimistön ja hermoston toimintaa sekä estää ihotulehduksia. Parhaita niasiinin lähteitä ovat maito, liha, sisäelimet, kala, muna, täysjyvävilja, vehnänalkiot, palkokasvit, pähkinät, hiiva, hedelmät ja marjat. Perunan niasiinipitoisuus vaihtelee – lähteestä riippuen – välillä 0,2–0,6 mg/100 g.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Anne...
Suomen kielessä sekä perus- että järjestyslukujen kaikki osat taipuvat. Oikea muoto on kolmannessakymmenennessäensimmäisessä.
Hyödyllistä tietoa muun muassa suomen kielen lukusanojen taivutuksesta voi etsiä Kielitoimiston ohjepankista:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/260
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/260#jarjestyslukujentaivutu…
Tällä hetkellä torjutaan ainakin 17. huhtikuuta havaittua Joutsenon Kemiran lipeätehtaan öljypäästöä Saimaalla.
Jäät hidastavat öljyvuodon siivoamista – lipeätehtaalta pääsi Saimaaseen 2 000 litraa öljyä | Yle Uutiset
Jää petti pelastajien alta – öljypäästön puhdistustyöt jatkuvat Saimaalla | Yle Uutiset
Veneily Kolarinlahden alueella toistaiseksi kielletty – pohjoistuuli vaikeutti öljypäästön puhdistustöitä Saimaalla (yle.fi)
WWF avuksi Joutsenon Kemiran tehtaan öljypäästön torjuntaan | Yle Uutiset
Ympäristöjärjestön vapaaehtoiset saapuivat Saimaalle puhdistamaan öljyvuotoa | Yle Uutiset
Kyseistä Oatesin teosta ei tosiaan Helmet-kirjastojen kokoelmista löydy englanniksi. Ruotsinkielinen käännös Helmet-kokoelmissa on.
Teoksen, jota ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy voi tilata kaukolainana. Yhteisluettelo Finnasta näkee, että sitä on muutamissa kirjastoissa Suomessa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Alkuperäisen tekstin ”For the beauty of the earth” on kirjoittanut Folliott Sandford Pierpoint (1835-1917). Samaan tekstiin on sävelletty useita eri melodioita. Nuotissa “Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon lauluja” (Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko, 1985) laulu on nimellä ”Kauneudesta maailman”. Sen on säveltänyt Conrad Kocher. Alkuperäisen sanoittajan nimi mainitaan, mutta ei suomenkielisen sanoituksen tekijää. Laulu alkaa: ”Kauneudesta maailman, kirkkaudesta taivaitten”. Suomenkielisiä säkeistöjä on kolme. Tämä laulukirja löytyy myös verkosta.
Toivonlinnan yhteiskoulun kuoro on levyttänyt John Rutterin sävellyksen samaan runoon englanniksi. Kuoron cd-levyn ”Nousee laulu taivaaseen” tiedoissa...
Runo Song of the Open Road on Walt Whitmanin kokoelmasta Leaves of Grass (suom. Ruohoa, 1965). Runon nimi on Arvo Turtiaisen suomennoksessa Laulu avoimesta tiestä.
https://finna.fi/Record/kyyti.1197283?sid=2954322819
https://whitmanarchive.org/
Tarkoitatko kenties Katriina Honkasen säveltämää ja sanoittamaa laulua "Matka Charlien kanssa", jossa mainitaan kirjojen nimiä ja henkilöitä? Laulu alkaa: "Sataa. Tuoliin istumaan taas jäin."
