Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvioinnin, esim. taidehuutokaupoista näitä voi kysellä. Tässä muutama osoite:
https://www.bukowskis.com/fi
https://www.hagelstam.fi/
https://www.helander.com/
Yksi teos tähän liittyen löytyi Turun pääkirjaston kokoelmasta: Valli, Juha: Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli vuodelta 1992,
tämä on pieni vihkonen. Jos tämä teos kiinnostaa, sen voi halutessaan varata Vaski-verkkokirjaston kautta.
https://vaski.finna.fi
Kuvataiteilijamatrikkeli-sivuston kautta voi myös hakea taiteilijoita.
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Löydät selkomukautetut klassikot Helmet-hausta laittamalla hakuun "selkokirjat klassikot". Shakespearea ei ole selkomukautettu suomeksi, mutta englanniksi löytyy Three great plays of Shakespeare, jossa on helpotetut englanninkieliset versiot näytelmistä Romeo and Juliet, Macbeth ja King Lear.
Perjantai 13. päivä on mielletty epäonnen päiväksi pitkään ihmiskunnan historiassa. Syitä on sekä uskonnollisissa että pakanallisissa tapahtumissa. Kristinuskossa syitä kyseisen päivän pitämiselle epäonnisena ovat muun muassa, että Jeesuksen viimeiselle aterialle osallistui 13 henkilöä ja Jeesus kuoli perjantaina. Pakanallisista historian tapahtumista puolestaan perjantai 13. päivä vuonna 1307 on ollut epäonninen Ranskan historiassa. Silloin kuningas Philip IV aloitti joukkoineen Temppeliherrain ritarikunnan hävittämisen ja ritarikunnan jäsenet joutuivat vainojen kohteeksi. Myös useita muita epäonnisia tapahtumia on sattunut 13. päivä perjantaille. Voit lukea niistä lisää alla olevista lähteistä.
Lähteet ja lisätietoja...
Kirjaston C-kasettivalikoimat ovat Kuopiossa poistuneet käytöstä mm. vähäisen kysynnän ja huonon kunnon takia. Valitettavasti meidän kokoelmissa ei ole CD- tai vinyyliversiota mistään Marja-Lea Kiviojan äänitteistä.
Tarkastin valtakunnallisen tilanteen, ja Varastokirjastosta löytyy vinyylilevy 'Siionin Sävelaarre 2', jossa tekijänä mainittu Marja-Lea Kivioja - voisiko kyseessä olla etsimäsi levy?
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.2618383
Täältä näät levyn kappalelistauksen:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.2618383#componentparts
Jos haluat tilata tuon levyn kaukolainaksi, niin se onnistuu kirjaston asiakaspalvelussa tai kaukolainalomakkeen kautta. Myös kirjastossa on mahdollista kuunnella vinyylilevyjä, jos et...
Hei!
Ensimmäisenä mieleeni tuli Jean M. Untinen-Auelin kirja Luolakarhun klaani. Siitä on tehty monia painoksia erilaisin kansikuvin, mutta muistelen yhden olleen yksivärinen ja violetti.
Olethan uudelleen yhteydessä, jos tämä ei ole se kirja, mitä etsit.
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=luolakarhun+klaani&type=…
Internetistä löytyy juutalaiseen kulttuuriin, heprean kieleen ja Israeliin erikoistuneita ryhmiä, joiden välityksellä voi lähteä etsimään hepreankielisiä kirjeenvaihtokavereita:
Esim.:
Hebrew Language Pen Pals (Pen Friends)
https://www.mylanguageexchange.com/Pen-pals/Language/Hebrew.asp
Friends of Israel and the Jewish culture
https://www.facebook.com/israeljewishculture/
Israelin ystävät, Lahden seudun paikallisosasto https://www.facebook.com/profile.php?id=100054206424019&sk=followers ...
Tenniksen pistejärjestelmän keksijä ei ole tiedossa. Se tiedetään, että järjestelmä on peräisin lajin alkuajoilta, 1100-1200-luvulta.
Lähde:
Encyclopædia Britannica: https://www.britannica.com/sports/tennis
MTV-teatteri, sittemmin MTV Draama Oy, oli toiminnassa 1965-2000. Vuonna 2000 se myytiin tuotantoyhtiö Jarowskijlle, mikä on voinut vaikuttaa sarjojen esitysoikeuksiin. Asiasta voisi kysyä myös yhtiöiltä itseltään. Yhteystiedot löytyvät näiltä sivuilta: https://jarowskij.fi/yhteys/, https://www.mtvyritys.fi/yhteystiedot.
Lähteet:
MTV:n uutiset: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-oy-myy-draamatuotantonsa/179228…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/MTV-teatteri
Ainoa ruokaan assosioituva väsymystä merkitsevä ruotsinkielinen ilmaus, jonka löysin, oli 'stekt', mutta sen vastaavuutta 'nakit ja muusin' kanssa en valitettavasti pysty arvioimaan. Merkitykseltään vastaavia tavanomaisempia sanoja ovat esimerkiksi 'utmattad', 'utpumpad', 'utschasad', '(ut)sliten' ja 'förbi'.
Uttryck För Trötthet - 23 Uttryck För Att Vara Trött 2022 (svenskaorduttryck.se)
Synonymer till uttröttad - Synonymer.se
Juha Kärkkäisen Suomalaisen Formula 1 -historian mukaan "formula" oli alun perin yksinkertaisesti vain Kansainvälisen autoliiton (FIA) kilpa-autoille antama luokan nimi. Tapani Lehtinen jatkaa omassa Suomalaisessa formulahistoriassaan: "Sana itsessään ei merkitse moottoriurheilun kannalta muuta kuin että on sovittu ajettavan kilpaa samanlaisilla ajokeilla tai ainakin tietyillä säännöillä määritellyillä ja sen takia tasaväkisillä autoilla, moottoriveneillä tai muilla laitteilla. Sovelletaan samaa formulaa."
Niin kuin usein käy, kielenkäytössä "formula" on vähitellen muokkautunut alkuperäistä merkitystään laajemmaksi käsitteeksi – alun perin autoluokkaa tarkoittaneesta sanasta on tullut puhekielessä näillä autoilla käytävää...
Kappaleesta "Kaunis maa" pitäisi olla julkaistu nuotinnos kirjoissa Laulun sanoma. 3 (1985) ja Lauluja Jeesuksesta (2004 ja 2015). Kirjojen saatavuus kirjastoissa näkyy tässä.
Laulun soinnut löytyvät täältä:
https://www.biblecenter.se/rsmp3/0xx/Jukka063_Kaipaan_paasta_rantamille…
Runolle löytyi jatkoa kuolinilmoituksesta:
Maan hiljaiset meistä suurimmat lie,
he taakkansa kantaa
ja lyhteensä vie.
Mutta sellainenkin jatko löytyi kuin:
...he taakkansa kantaa
ja lyhteensä vie,
sen mestarin luokse mi huojentaa.
Tekijää runolle lähteenä ja apuna käytetyt runojen suurkuluttajat eivät löytäneet. Runo on heille tuttu kuolinilmoituksista.
Mustaksi raamatuksi tai Mooseksen kuudenneksi ja seitsemänneksi kirjaksi kutsuttu teos on kokoelma keskieurooppalaisista taikakirjoista peräisin olevia tekstejä. Sen ensimmäinen tunnettu versio on vuodelta 1849. Sisällön vanhimmat osa on ajoitettu 1500-luvulle.
Teoksen voi hävittää kuten muutkin kirjat eli irrottamalla kannet ja laittamalla sivut paperinkeräykseen. Kannet ovat energia- tai sekajätettä. Kirjan voi myös viedä antikvariaattiin.
Lähteet:
Esoteric Archives: http://www.esotericarchives.com/moses/67moses.htm
Salakirjat: https://www.salakirjat.net/product/25/musta-raamattu---korupainos
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_raamattu
Radioteatteri toteutti Stephen Dunstonen kirjoittaman kuunnelman Kuka on Sylvia? (Who is Sylvia?) vuonna 1987. Risto Säämäsen suomentamana ja Rauni Rannan ohjaama kuunnelman ensiesitys Yleisradiossa oli 15.2.1987. Uusintana Kuka on Sylvia? on kuultu ainakin 18.10.1987 ja 23.3.1992.
"Kuunnelmassa rinnastetaan kahden tiedemiehen ja heidän tutkimiensa torakoiden elämäntapahtumat. Kärsimykset mullistavat torakoiden elämän tyystin. Tiedemiehiä järkyttävät perhepiiriin kohdistuvat kohtalon iskut." (Katso 13/1992)
Brittien kruununperimysjärjestyksen säännöt ovat varsin yksiselitteiset: ensisijaisina perillisinä tulevat kyseeseen hallitsijan jälkeläiset, jotka ovat syntyneet hyväksytyn avioliiton aikana. Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset eivät voi periä kruunua.
Jos kävisi ilmi, että toinen kuningas Charlesin pojista ei olisikaan hänen biologinen lapsensa, tämä todennäköisesti poistettaisiin kruununperimysjärjestyksestä kokonaan. Edes australialaisella Simon Dorante-Daylla, joka on väittänyt olevansa Charles III:n ja hänen kuningatarpuolisonsa Camillan 60-luvulla syntynyt lapsi, ei olisi sijaa perimysjärjestyksessä, vaikka hän onnistuisi osoittamaan väitteensä paikkansapitäväksi, koska Charles ja Camilla eivät olleet naimisissa Dorante-...
Kyseessä on Pentti Ilolan Pentti Jones -nimellä vuonna 1987 julkaisema lastenlaulu Kissa ja myyrä. Se on julkaistu myös mm. kokoelmalevyllä Lastenkamari rokkaa (2005).
Ks. esim. Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=kissa+ja+myyr%c3%a4&ID=bcfe3…
Tuntemattoman kirjoittajan runo viidestä pöllöstä puussa sisältyy Eric Carlen teokseen Kaiken maailman eläimiä : Runoja ja riimejä mursusta sarvikuonoon (Animals animals, 1983). Runo löytyy teoksen sivulta 46.
Kaiken maailman eläimiä ilmestyi Jukka Itkosen suomeksi toimittamana vuonna 1991. Suurin osa kirjan runoista ja loruista on suomalaisten kirjailijoiden kynästä, osa on Jukka Itkosen englannista suomentamia.
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden kirjastoverkkosi alueella.
https://finna.fi/Record/vaski.126121
https://finna.fi/Record/vaski.126121#componentparts
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://lki.verkkokirjasto.fi/
Sanoin "Pentinkulman eepos ensimmäistä kertaa yksissä kansissa" takakannessaan itseään mainostanut Täällä Pohjantähden alla -laitos ilmestyi vuonna 1985.
Etsimänne teos on varmaankin Martti Merenmaan Aamu keisarin kaupungissa (1963). Teos pohjautuu kirjailijan nuoruudenkokemuksiin Pietarissa.
Merenmaa opiskeli maalaustaidetta Pietarin taideakatemiassa.
Alla on linkki Kirjasammon esittelyyn teoksesta. Siinä on kuvaus teoksen sisällöstä ja kuva kannesta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_23997
https://finna.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Merenmaa
Tarkoitatko mahdollisesti Lars Sundin kirjaa Kolme sisarta ja yksi kertoja : nelinäytöksinen romaani?(Tre systrar och en berättare : roman i fyra akter). Kirjasta kerrotaan seuravaavasti: "Selluloosankatkuisessa pikkukaupungissa amatööriteatteriseurue päättää uskaliaan uljaasta satsauksesta: näyttämölle sovitetaan Anton Tšehovin Kolme sisarta.Päärooleihin valituilla kolmella naisella ei ole juuri muuta yhteistä kuin nuoruus ja rakkaus teatteria kohtaan. Vastavalmistunut kansakoulunopettajatar Ulla-Maj, näytelmän Olga, on paennut taustaansa ja katkeroitunutta äitiään. Margitin – Mašan! – porvarillinen perhe odottaa häneltä lähinnä avioitumista ja kotirouvan roolia, ja hän osaa uskotella, että ne ovat myös hänen omia haaveitaan. Irinaa...
Jalkaväkirykmentti 23:n osuudesta Vuosalmen taisteluihin löytyy melko hyvin kirjallisuutta. Tietoja tapahtumista ja taustoista löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Ahto, S., & Pirilä, V. (1989). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 2, 1919-1944. Otava.
Isonkyrön sotahistoriatoimikunta. (1980). Isokyröläiset talvi- ja jatkosodassa 1939-1945. Isokyrön kunta.
Määttä, V. (2010). Lakeuksien eversti Matti Laurila. Ajatus.
Sorko, K. (2011). Laurilan verikoirat: Jalkaväkirykmentti 23 Taipaleella ja Vuosalmella 1939-1940.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1978). Talvisodan historia: 2, Sotatoimet Karjalan kannaksella. WSOY.
JR 23:n rykmenttitason sotapäiväkirja sekä I pataljoonan 1. komppanian sotapäiväkirjat maaliskuulta...
