Risto Suikkarin lisensiaatintyössä 2007 ,PALOTURVALLISUUS JA KAUPUNKIPALOT SUOMEN PUUKAUPUNGEISSA – HISTORIASTA NYKYPÄIVÄÄN,
on sivulta 78 lähtien hyvin kattava luettelo Suomen kaupunkipaloista 1300-luvulta alkaen. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514286995.pdf
Sivulla 41 hän kertoo palojen leviämisestä ja ainakin esimerkkeinä olevat Turku ja Viipuri ovat palaneet useita kertoja. Listassakin Turku näyttäisi palaneen useimmin.
Internet Movie Databasessa kerrotaan, että Niko Saarelan äiti on näyttelijä-käsikirjoittaja Tiina Harpf. Niko on hänen ja Erkki Saarelan ainoa lapsi ainakin IMDbn Erkki Saarelan tietojen mukaan.
https://m.imdb.com/name/nm0754327/?ref_=m_nmbio_bio_nm
https://www.imdb.com/name/nm0754325/bio?ref_=nm_dyk_trv_sm#trivia
Äitiysavustuksen alkuaikoina, 1937-1949 välisenä aikana, avustus oli tarkoitettu vain vähävaraisille äideille. Silloin puolison tulot ovat vaikuttaneet summaan. https://www.kela.fi/aitiysavustus-historia
Nykyään äitiysraha määräytyy äidin palkkatulojen, raskauden keston ja suomalaisen sosiaaliturvan piiriin kuulumisen mukaan. "Sinulla on oikeus äitiysrahaan, kun raskautesi on kestänyt 154 päivää. Ehtona on, että olet ollut oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan vähintään 180 päivää juuri ennen laskettua aikaa. Mukaan voidaan laskea myös vakuutusaikaa toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Israelissa. " https://www.kela.fi/aitiysraha
Äitiys- ja vanhempainrahan määrän voit laskea Kelan sivuilla olevalla laskurilla. https://...
Tapa varmaan liittyy keittosuolaliuoksen eli fysiologisen suolaliuoksen valmistamiseen. Liuoksen lääketieteellisen käyttö aloitettiin jo 1831 tienoilla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiologinen_suolaliuos
Tampereen yliopistollisen sairaalan sivuilla neuvotaan, miten sitä voi valmistaa itse. https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Potilasohjeet/Syopataudit/Keittosuolataitosten_kaytto_artyneella_s(13649)
Hei
Mikäli kyseessä on Kuopion kaupunginteatterin esitys, niin
naishahmojen esittäjät olivat Lina Patrikainen ja Lotta Vaattovaara, joista Patrikainen näyttäisi vaaleammalta.
Tämän tiedon löysin amman kirjablogista: https://ammankirjablogi.blogspot.com/2020/02/kuopion-kaupunginteatteri-kaksoiselamaa.html
Tässä suora lainaus ko. sivustolta: "Einarin avovaimoa, Mollaa, esittää Lotta Vaattovaara. Ihastuin hänen kirkkaaseen olemukseensa jo Äidinmaassa ja sama pätee tälläkin kertaa. Mikä ääni! Mikä hehku! Myös vamppimaista Maria, Marilyniä esittävä Lina Patrikainen on vaikuttava."
Tätä on kysytty aiemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa. Tuote-esittelyiden taustalla soiva kappale on Audio Network -katalogista ja löytyy hakusanalla Opening Night. Kappaleesta on useampi versio ja mielestäni ohjelmassa soiva kappale on nimellä Opening Night 2.
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-klassinen-musiikki-soi-suomen-huutokaup…
https://www.audionetwork.com/track/searchkeyword?keyword=Opening%20Night
Kyseessä voisi olla Charlaine Harrisin kirjasarja, johon kuuluvat teokset Kuiskauksia haudan takaa, Väristyksiä haudan takaa, Yllätyksiä haudan takaa ja Salaisuuksia haudan takaa. Päähenkilö Harper Connelly etsii velipuolensa kanssa kuolleita ihmisiä, sillä hänellä on on kyky aistia näiden sijainti ja viimeisten hetkien tapahtumat. Kirjat ilmestyivät suomeksi vuosina 2014-2016.
Kansikuvat ja juonikuvaukset Kirjasammossa: Haku | Kirjasampo.
Vaahtokylpyyn tarvitaan pinta-aktiivista ainetta (saippuaa, kylpyvaahtoa), vettä, ilmaa ja painetta, jolla ilma pakotataan saippuaveden molekyyleihin. Siksi paras vaahto saadaan kaatamalla vaahtoava aine viitisen senttiä syvään veteen pieninä määrinä ja tähtäämällä aine vesihanan alle. https://bathtubber.com/the-secret-to-a-more-bubbly-bubble-bath/
Muutamat sivustot kehottavat lisäämään veteen esim. sokeria, ruokaöljyä, munaa tai glyseriiniä, jotta vaahtokuplat kestäisivät pidempään. https://askinglot.com/what-is-the-best-way-to-make-bubbles-in-a-bubble-bath, https://www.wikihow.com/Make-a-Longer-Lasting-Bubble-Solution. Jos haluaa vaahdon kestävän pitkään, ei kannata ottaa muuta saippuaa tai shamppoota heti käyttöön. ...
Kuusamon kirjastosta löytyi seuraavaa tietoa:
Suomalaiset sukunimet -teoksessa (Mikkonen & Paikkala 1993) kerrotaan Meskus-sukunimestä, että se on lähtöisin talon nimestä Meskus, joka alun perin on lähtöisin muodosta Meskusvaara. Sukunimi Meskus alkaa esiintyä 1820-luvulla, Meskusvaaran talosta rippikirjoissa löytyy maininta 1700-luvun lopulla. Kirjassa sanotaan Meskusvaaran talon saaneen nimensä luontosanasta, jonka pohjalla voisi olla saamelainen sana. Yritin hakea vahvistusta tuohon arveluun Meskusvaara-luontonimen saamelaisesta alkuperästä, mutta sitä ei löytynyt. Kuusamon paikannimien saamelaisjuuria on tutkittu, mutta Meskuksesta ei ole mainintoja.
https://journal.fi/virittaja/article/view/40417
https://ethesis....
Walled City oli Hongkongissa, Kowloonin kaupunginosassa sijainnut asuinalue. Sen koko oli noin 2,6 hehtaaria ja sillä asui noin 33 000 ihmistä, joskin joidenkin arvioiden mukaan asukkaita oli enemmänkin. Laskennallinen asukastiheys oli joka tapauksessa yli miljoona ihmistä neliökilometrillä, ja aluetta pidetään tiheimmin asuttuna paikkana historiassa. Esimerkiksi erittäin tiheästi asutulla Dharavin slummialueella Mumbaissa asuu nykyään noin 200 000 ihmistä per neliökilometri.
Walled City oli suurelta osin viranomaisten hallinnan ulottumattomissa ollut alue, jolla harjoitettiin monenlaista laitonta toimintaa uhkapelistä ja huumekaupasta luvattomiin lääkäripalveluihin. Se purettiin vuonna 1994, ja sen paikalla sijaitsee nykyään puisto....
Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta Maailman runosydän -teoksesta löytyy kaksi Angeloun suomennettua runoa, nimittäin Minä nousen aina (Still I Rise, suom. Alice Martin) ja Tule. Ja tule syliin (Come. And Be My Baby, suom. Risto Ahti).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1067942?lang=fin
Kyseessä on Jeanna Oterdahlin runo Kantarellit (Kantareller). Runon on suomentanut Kirsi Kunnas ja se sisältyy teoksiin Aarteiden kirja 2 : Kerro äiti (toim. Kirsi Kunnas, s. 126) ja Aikamme lukukirja. 3 (toim. Kirsi Kunnas et al, 1969).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://sv.wikipedia.org/wiki/Har_du_sett_herr_Kantarell
Teoksen saatavuuden kirjastoverkkosi alueella voit tarkistaa täältä https://helle.finna.fi/
https://finna.fi/
Hei
Näyttäisi siltä, että keitot ovat vanhimpia ruokiamme. Satokausi.fi-sivuston mukaan jo 1700-luvulla on keittoja syöty.
Alla olevista linkeistä pääset tutustumaan tarkemmin keittojen historiaan. Jos linkit eivät avaudu suoraan, kopioi osoite hakuriville.
Kirjaa en onnistunut aiheesta löytämään.
https://www.isomitta.fi/vinkit/teemat/keitot/keittojen-historia
https://satokausi.fi/lusikka-soppaan-suomalaisten-keittoruokien-historia
Digitoidut sanomalahdet löytyvät Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta, mutta digitointi ei kata mainitsemiasi vuosia. 1960-luvulla ilmestyneitä Iisalmen sanomia ja Savon sanomia voi lukea mikrofilmattuina tai painettuina Kansalliskirjastossa.
Kirjaston aukioloajat ja neuvonan yhteystideot löytyvät täältä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kansalliskokolema https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelma
Asiaa on selvitelty mediassa useampaankin otteeseen, mutta suoraa vastausta ei tunnu löytyvän. Yleinen käsitys lienee, että vaaleanpunainen väri on vakiintunut tyttöjen väriksi toisen maailmansodan jälkeen. Sitä ennen vaaleanpunainen saattoi olla myös poikien väri, koska punaista väriä yleisesti pidettiin vahvana värinä. Linkkien takaa artikkeleista löytyy lisätietoa asiasta.
https://www.kaleva.fi/miksi-pinkista-tuli-tyttojen-vari-taustalla-kayta…
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_punainen_on_tyttojen_vari
https://www.coloria.net/varit/vaaleanpunainen.htm
Oulun murteessa sana rääpy tarkoittaa tilaisuutta, mahdollisuutta, varaa. Oulun murteessa on paljon vaikutteita ruotsin kielestä.
En löytänyt suoraa etymologista vastinetta rääpy-sanalle, mutta se voisi olla samaa perua kuin rääsy (ruots. träsu, trasa), rääpäle tai rääpys (muikku).
Kansallisarkistosta kannattaa tiedustella historiallisia oikeusasiakirjoja.
Tietoja arkistoidusta materiaalista löytyy Arkistojen portista, Esim. korkein oikeus, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Korkein_oikeus
hovioikeudet, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Hovioikeudet
tuomiokunnat, kihlakunnanoikeudet, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Tuomiokunnat
raastuvanoikeudet, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Raastuvanoikeudet
Arkistoaineistoa löytyy Kansallisarkistosta joko Helsingistä tai maakunnissa sijaitsevista toimipisteistä, https://arkisto.fi/fi/aineistot/kansallisarkiston-aineistot.
Asiakirjoja saa luettavakseen lukusaliin ja osasta materiaalia saa kopioita, tulostehinnasto https://arkisto...
Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna tunnetaan ruotsalainen kansansävelmä Till Österland vill jag fara. Peppi Pitkätossu -elokuvissa sen esittävät poliisikonstaapelit ja kuoro Astrid Lindgrenin sanoilla Till fjärran land ska du fara. (Lähteet: Svensk filmdatabas http://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=music&itemid=546766 ja ruotsinkielinen Wikipedia https://sv.wikipedia.org/wiki/Till_%C3%96sterland_vill_jag_fara)
Laulusta on useita erilaisia versioita, mutta Pepin esittämänä en onnistunut laulua löytämään. Kirjaston kokoelmissa olevalla levyllä Här kommer Pippi Långstrump sen laulaa ryhmä lapsia. Yksinlauluna sen on esittänyt ainakin Sofia Karlsson levyllä Visor från vinden (2007), jonka voi kuunnella...
Ulkomaisten sarjojen jaksoja ei ikävä kyllä löydy Suomesta arkistoista. Yritin etsiä dvd:tä, mutta itse jaksoja ei löydy virallisina julkaisuina, mikäli ymmärsin tekstin tässä oikein, https://boxset.com/the-young-and-the-restless-dvd/. Ainakaan Suomen kirjastoista en löytänyt dvd:nä sarjasta mitään.
Sarjan sivuilla on joitakin tuoreita jaksoja nähtävillä tilaajille, https://www.cbs.com/shows/the_young_and_the_restless/
Ainoa vaihtoehto taitaa olla selata Youtubea.
