Nostan alle muutamia esimerkkejä, jotka tulivat itselleni mieleen tai joita löysin Kirjasampo.fi -sivuston (https://www.kirjasampo.fi/) hakutoiminnolla. Sieltä voi hakea vielä lisääkin Tampere-hakusanalla. Samoin esimerkiksi omasta verkkokirjastosta voi hakea asiasanalla "kaupungit Tampere", niin löytyy Tampereelle sijoittuvaa kirjallisuutta.Kalle Päätalo kuvaa Iijoki-sarjassaan asettumistaan ja elämäänsä Messukylän ja Tampereen maisemissa Tammerkosken sillalla -kirjasta alkaen. Nämä vaiheet sijoittuvat heti sotien jälkeiseen aikaan ja siitä eteenpäin. Myös yksittäinen romaani Ihmisiä telineillä kertoo jälleenrakennusajan Tampereesta.Väinö Linnan esikoisteos työläisromaani Päämäärä sijoittuu myös Tampereelle. Hannu Salaman Siinä näkijä...
En löytänyt Kemijärveltä baaria, jolla olisi erityisen pitkä nimi, mutta Sallassa on ollut Äteritsiputeritsipuolilautatsi-baari, jonka nimi on tiettävästi Suomen pisin. Se on lopettanut toimintansa vuonna 2006.LähteetUusi Suomi: Päivän kuva: Tämä pitkän nimen baari ei ole enää olemassa | Uusi Suomi
Vanamo-kirjastoista löytyisi Teemu Oinosen novelli Ennen juhannusta (vuodelta 1977), mutta siitä ei varmaankaan ole tässä kyse? Voisiko kyseessä olla novelliantologia jostain aiheesta, jossa yhden novellin tekijänä on Teemu -niminen kirjailija? Tällaisiä ovat esim. Helsinki Noir -jännitysnovellikokoelma, jossa yhtenä tekijänä on Teemu Kaskinen, Juhannusmorsian (Teemu Korpijärvi), Kilkinkuoret ja muita äyriäiskauhukertomuksia (Teemu Korpijärvi), Rikoksia ja rangaistuksia (Teemu Paarlahti) ja Vuosiviisari ja muita aikamatkustustarinoita (Teemu Itkonen). Jos hakua laajentaa tietokirjoihin, löytyy esim. Teemu Laajasalon toimittama kirjoituskokoelma Uusi alku: elämä kulkutaudin muuttamassa maailmassa ja Teemu Keskisarjan Vääpeli T:n...
"Kuuntelija"-kappaletta, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Janne Sivonen, en löydä mistään nuottijulkaisusta. Laulu alkaa: "Sammuu jo tähdet".Lähde:Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Isoeno ei itse asiassa ole ainoastaan murresana. Suomen kielessä on edelleenkin yleisesti käytössä käsite isoeno -- ei vain murteissa. Se ei kuitenkaan tarkoita enosi enoa, vaan isoeno on äitisi tai isäsi eno (eli jommankumman isoäitisi veli). Sana "iso-" sukulaistermin edessä tarkoittaa aina siirtymistä yhden sukupolven ylöspäin vanhempien tasolle.Huomaa myös seuraava: Aiemmin tarkempi erottelu sen suhteen, onko kyseessä isän vai äidin puolen suku, on muuttunut pikkuhiljaa vähemmän tärkeäksi. Ehkäpä tämä kertoo jotain siitä, että suku laajasti ottaen ole enää keskeinen sosiaalisen elämämme perusyksikkö. Tästä syystä nykyään usein sekä isoenosta että isosedästä käytetään helposti yleisnimitystä isovanhemman veli tai pelkästään...
Kaupunkiarkeologiassa vanhojen kaupunkien kerrostumia kutsutaan kulttuurikerroksiksi. Ne koostuvat pääasiassa ihmisen toiminnan tuloksena syntyneistä maakerroksista, rakennelmista ja esinelöydöistä. Maanpinnan nouseminen vanhoissa kaupungeissa on siis ennen kaikkea ihmisen toiminnan seurausta, esimerkiksi kun vanhoja rakennuksia puretaan, katuja korotetaan, kaupunki palaa, joet tulvivat, täyttömaata tuodaan paikalle ja rakennusjätettä sekä muuta jätettä kasaantuu. Vanhat kaupungit eivät siis vain yksinkertaisesti vajoa ajan kuluessa maan alle.Todennäköisesti tätä vanhojen kulttuurikerrosten katoamista uusien alle ei kovin helposti huomata, koska se tapahtuu yleensä erittäin hitaasti ja vähitellen jopa satojen vuosien aikajänteellä. ...
En löytänyt virallista tekijää tai julkaistua teosta antamallesi katkelmalle. Ilmeisesti kyseessä on internetissä suru- ja tsemppikorteissa kiertänyt anonyymi runo. Teema ja tyyli muistuttaa hengellisten runoilijoiden Anna-Mari Kaskisen tai Anni Korpelan tuotantoa. Tutustumalla heidän runoihinsa voit löytää jotain samankaltaista.
Hei,Hyvä kysymys. Kieli ei aina ole looginen vaan siinä on eri aikaan muodostuneita rakenteita ja luonnollista varianssia, joka voi johtua vaikka siitä, miten tietty muoto sopii suuhun lausuttavaksi.Genetiivialkuisen yhdyssanan genetiivi voi viitata mm. kohdetta, tavoitetta tai tekijää. Eli pelastamisen kohde on henki.https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/yhdyssana-alkuosassa-genetiivi-aidinkieli-rauhanneuvottelu-kuvankaunis/Henkivartijassa taas henki on määrite, minkätyyppinen vartija on kyseessä (vrt. yövartija). Kyseessä ei ole vain henkeä vaan henkilöä (ja tietysti myös tämän henkeä) turvaava vartija. Nykyisin syynä voi olla myös muiden kielten, erityisesti englannin vaikutus, jolloin nimike voi olla enemmän tai vähemmän suora...
"Liisankatu" on Jorma Panulan säveltämästä musikaalista "Ruma Elsa". Laulu alkaa: "Miksi tämän teit?... Liisankatu, tuo lapsuutemme satu...". Laulun ovat sanoittaneet Ensio Rislakki ja Saulo Haarla. Laulun sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 12 ja "Suureen musikaalikirjaan" (F-Kustannus, 2009). Laulun ovat levyttäneet Marjatta Kallio ja Lasse Huurre (eli Lars Frestadius) vuonna 1960. Voit tarkistaa äänilevyjen saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fiMarjatta Kallio ja Lasse Huurre: Liisankatu Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=l6mBYb4kG-c
Samannimisiä kappaleita on kaksi. Timo Kososen sävellyksestä, jonka on levyttänyt ensimmäisenä Jamppa Tuominen, ei ole nuottia.Hannelen esittämä "Vain yksi päivä" on Pertsa Reposen suomentama versio Howard Greenfieldin ja Neil Sedakan sävellyksestä "One Day of Your Life". Alkuperäisversiosta on julkaistu nuotti, mutta sitä ei ole saatavilla kirjastoista. Kappaleen sointumerkit löytyvät täältä: ONE DAY OF YOUR LIFE CHORDS by Andy Williams @ Ultimate-Guitar.Com
Timo Forsströmin säveltämästä ja Nina Granrotin sanoittamasta kappaleesta "Kuurasydän" ei valitettavasti ole julkaistu nuottia. Sointumerkit sävellykseen löytyvät esimerkiksi täältä: KUURASYDÄN CHORDS by Saija Tuupanen @ Ultimate-Guitar.Com
Finna.fi:stä voi etsiä kirjastojen aineistoja Kauneimmat käsityöt Virkkaa-numeroita löytyy hajanaisesti eri kirjastoista, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Kauneimmat+k%C3%A4sity%C3%B6t%3A+virkkaa&type=AllFields Valitettavasti en löydä tuota Pehmeä arki -numeroa niiden joukosta.Kysy lähikirjastostasi mahdollisuutta saada kaukolainana näitä aineistoja.
Saimme vinkin kommentissa: Runon nimi on "Kansanlaulu" ja kirjoittaja Heikki Asunta (1904–1959). Tämä parodia kansanlaulusta "Älä itke, äitini" on julkaistu alun perin Asunnan kokoelmassa Viheriä oksa (1930) ja myöhemmin mm. antologiassa Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (1944).
Jukka Rautiaisen säveltämä, sanoittama ja esittämä "Kyllä aikuiset mua naurattaa" sisältyy esimerkiksi cd-levylle "Atsipoppaa : lasten ikioma tuplalevy" (Warner Music Finland, 2006).Jukka Rautiainen: Kyllä aikuiset mua naurattaa Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=WkK0UnWCkqU&list=OLAK5uy_l3jGVn0xaLIiFzPwJCqrGuvhsyZcMCvHw&index=5
"Nyt kristikunta riemuitse ja heitä murhe pois" alkaa Liisa Tenkun sanoitus englantilaiseen joululauluun "God rest you merry, gentlemen". Tämä sanoitus sisältyy nimellä "Vanha joululaulu" Tenkun kokoamaan nuottiin "Seimen äärellä : joulukuvaelmia ja -legendoja" (Fazerin musiikkikauppa, [19-?]).Laulun nuotti löytyy monesta muustakin julkaisusta englanninkielisellä nimellään tai esimerkiksi nimellä "Ah iloitkaatte ystävät" (ks. aiempi vastaus suomenkielisiä sanoituksia koskevaan kysymykseen):https://www.kirjastot.fi/kysy/joululaululle-god-rest-ye-merry?language_content_entity=fi
Vaasan kaupunginkirjastolla on lainattavia kausikortteja tällä hetkellä kahteen eri paikkaan. Vaasan Sportin runkosarjaotteluihin on olemassa kaksi (2 kpl) kausikorttia, jotka ovat voimassa maaliskuuhun 2027 saakka kotiotteluissa. Sama henkilö voi lainata kausikorttia kaksi kertaa kauden aikana. Myös Ritziin on lainattavissa kausikortti, jota voi niin ikään lainata sama henkilö kaksi kertaa kauden aikana. Ritzin kausikortilla voi osallistua viikon laina-aikana niin moneen tapahtumaan, kuin Ritzissä järjestetään.Kesäkausina 2025 ja 2026 Vaasan kaupunginkirjastolla oli myös esimerkiksi Vaasan palloseuran kausikortteja lainattavana. Lisätietoja lainattavista kausikorteista ja muusta aineistosta sekä kirjaston käyttöön...
