Asiaa on tutkittu, ja oravien ruokajemmoilla on paljon vaikutusta metsän uudistumiseen. Erityisesti tämä koskee harmaaoravaa (Sciurus carolinensis), joka esiintyy etelämpänä Euroopassa.
Lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Orava
Interactive Centre for Scientific Research about Squirrels (ICSRS): https://i-csrs.com/squirrels-and-forest-regeneration
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin.
Venäjän ja valkovenäjän kielet kuuluvat itä-slaavilaisiin kieliin. Venäläiset ja valkovenäläiset ymmärtävät toisiaan melko vaivatta, samoin ukrainalaiset.
Vastaaja on viitannut Jaakko Anhavan teokseen Maailman kielet ja kielikunnat (s. 79).
https://www.kirjastot.fi/comment/66378?language_content_entity=fi
Moni pääsiäisperinne on sekoitus kristillisiä sekä esikristillisiä kevääseen ja kevään juhlimiseen liittyviä tapoja. Kristillisessä merkityksessä muna on kristuksen ylösnousemuksen vertauskuva, tiput symboloivat haudasta nousevaa Kristusta ja rikkoutunut kuori tyhjää hautaa. Rairuoho sen sijaan symboloi elinvoimaa ja uutta kasvua.Rairuoho kasvattaminen yleistyi suomessa 1960-luvulla, mutta jo sitä ennen löytyy mainintoja rairuohon kasvattamisesta pääsiäiskoriteeksi. Keski-Euroopassa tunnetaan uskomus, jonka mukaan pääsiäisjänis kiertelee pihoissa ja puutarhoissa munakoppa selässään. Munat ja muut pääsiäislahjat se kätkee ruohikkoon tai varta vasten tehtyihin pääsiäispesiin.Monissa maissa pääsiäisperinteisiin kuuluvat pääsiäiskorit....
Kirja on Kansalliskirjastossa ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa, joissa sitä voi käyttää vain lukusalissa. Kirjaa ei voi lainata kotiin. Kirjan tiedot Kansalliskirjaston Finna-palvelussa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.9918276943506253
Yhdistysrekisteristä ei löydy volapük-yhdistyksiä. Tarkistin asian Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistyshausta, jota voi käyttää vapaasti verkossa osoitteessa https://yhdistysrekisteri.prh.fi/advancedSearch .
Juurakoista ei löytynyt tietoa, mutta turpeetonta kasvualustaa tehdään mm. seuraavista kasveista: järviruoko, ruokohelpi ja kookospalmu. Lisäksi mainitaan metsäteollisuuden puukuitu. Em. kasveista ainakin järviruoko kasvaa nopeasti.
Linkkejä myynnissä oleviin turpeettomiin kasvualustoihin:
https://www.humuspehtoori.fi/muut-tuotteet/luomumulta
https://www.biltema.fi/vapaa-aika/puutarha/istuttaminen/viljely/kukkamu…
https://auringontahti.fi/tuote/turpeeton-multa-ruokokasvualusta/
https://www.matojamulta.com/tuoteryhma/1298065
Kyseessä on varmaankin Satu Kivelän toimittaman Havaintoja ihmisestä -ohjelman jakso Toivo ei ole järjen asia. Siinä toimittaja viittaa Panu Pihkalan kirjoittamaan ilmastoahdistusta käsittelevään kirjaan. Haastateltavana ohjelmassa on toivon tutkija Jari Kylmä.
Havaintoja ihmisestä -ohjelman jaksot julkaistaan Yle Areenassa aina torstaisin kello 6.00. Ohjelma kuullaan torstaisin myös Yle Radio 1:ssä ja sunnuntaisin Yle Puheessa.
https://areena.yle.fi/audio/1-50760597
Panu Pihkala on julkaissut kaksi aiheeseen liittyvää teosta, Päin helvettiä? : ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja, 2017) ja Mieli maassa? : ympäristötunteet (Kirjapaja, 2019).
Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla. Teokset ovat...
Ylimäärätappamista (engl. surplus killing) ilmenee myös luonnossa. Sitä esiintyy monilla petoeläimillä. Ylimäärätappamisen syiksi on mainittu mm. tappamisen harjoittelu ja aikomus syödä tapetut eläimet myöhemmin.
Lisätietoa:
https://www.tunturisusi.com/saalistus.htm
https://en.wikipedia.org/wiki/Surplus_killing
Kirjastonhoitajan tai kirjastovirkailijan työ voi olla sisällöltään hyvin vaihtelevaa. Työn sisältöön vaikuttaa mm. se, työskennelläänkö tieteellisessä vai yleisessä kirjastossa, onko kirjasto iso vai pieni, ja mitä työnkuvasta on erikseen määrätty. Esimerkiksi tieteellisen kirjaston tai ison yleisen kirjaston aikuisten tieto-osaston kirjastonhoitaja todennäköisesti ei joudu vetämään satuhetkiä, mutta lastenosastolla tai pienessä yhden tai kahden ihmisen vetämässä kirjastossa todennäköisyys tietysti on aika suuri.
On kuitenkin otettava huomioon, että olipa kirjasto suuri tai pieni, kirjastoissa nykyään järjestetään paljon monenlaisia tapahtumia. Jonkinlaisesta esiintymistaidosta tai -halukkuudesta on kirjastonhoitajalle varmasti etua....
Vuoden 1918 taistelut huhti-toukokuussa Ruotsinpyhtäällä ja Ahvenkoskella on kirjallisuudessa kuvattu sen verran yleistävästi, että tapahtumista Tallinmäellä ei yksityiskohtaista tietoa löydy ilman arkistoihin tutustumista. Kansallisarkiston Vapaussodan arkiston kautta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Vapaussodan_arkisto saa kuvaa, millaisia aineistoja on. Niiden penkomiseen saa apua arkiston henkilökunnalta. Muistitietoa on kerätty esimerkiksi Kansan Arkistoon, Työväenarkistoon, Suomalaisen kirjallisuuden seuraan sekä työväenmuseo Werstaan kokoelmaan. Ahvenkosken taisteluihin osallistuivat myös saksalaiset, joten Saksalaisen kirjaston kokoelma Helsingissä https://www.deutsche-bibliothek.org saattaa tarjota tietoa.
Vuoden 1918 lehtiä...
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään laulun nimeä tai esittäjää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa laulun, niin tiedon voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
Jonni-sanasta on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa.
Sanan alkuperälle on useita selityksiä. On arveltu muun muassa, että jonni voisi olla genetiivimuoto sanasta jonkin. Sen on esitetty olleen konjunktio tai deskriptiivinen sana. Suomen murteiden sanakirjan mukaan jonni on viitannut myös suutarin käyttämään alasimeen.
Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-joku-jonninjoutava-niin-mika-se-jonni
Tarkoittanet Leslie H. Martinsonin vuonna 1966 ohjaamaa elokuvaa Batman.
Elokuva on lainattavissa tallenteena joistakin Suomen kirjastoista. Nämä kirjastot löydät Finna-haulla esimerkiksi hakusanoilla "batman martinson leslie".
https://www.imdb.com/title/tt0060153/?ref_=nm_flmg_dr_58
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_112802
https://finna.fi/
Hei, Suomennos löytyy Maailman runosydän -teoksesta s. 700701 (koonneet Hannu Tarmio ja Janne Tarmio, WSOY, 1988.
Runo on aika pitkä, joten en kirjoita sitä tähän vastaukseen. Teos löytynee kaikista suuremmista kirjastoista.
Hei,
Mikko J. Tolan omakustannekokoelma Minua ei muista tuulikaan : insurrealistisia runoja on ilmestynyt vuonna 1988. Kirjaa on saatavissa ainakin kaukolainaksi Joensuun pääkirjastosta.
Tarkoitatko kenties Satu Pentikäisen esittämää kappaletta "Menolippu" ("One way ticket")? Sen alussa taustakuoro laulaa: "Menolippu...kauas pois mua juna vie". Solisti aloittaa: "Katson taaksepäin ja kiskot sinne jää". Satu Pentikäinen on käyttänyt myös pelkkää etunimeä Satu taiteilijanimenään. "Menolipun" hän levytti vuonna 1979.
Tämä ei täysin vastaa kuvaustasi, mutta ehkä jollakulla tämän lukijoista on parempia ehdotuksia.
Satu Pentikäisen esitys Youtubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=eQ3FwAhsaVo
Pääkirjoituksen kirjoittaa päätoimittaja, erillinen pääkirjoitustoimittaja tai se voi olla useamman toimittajan yhteistyötä. Yleensä päätoimittaja kuitenkin hyväksyy kirjoituksen.
https://juttutyypit.fi/juttutyypit/paakirjoitus/
Mikäli haluat tietää juuri näiden päivien pääkirjoitusten kirjoittajat voit kysyä sitä palautelomakkeella https://oma.media.fi/ess/yhteystiedot/anna-palautetta/ .
Hei,
kaikki, joita kiinnostaa sanaristikoiden laadinta kiinnostaa, voivat niitä tehdä. Internetistä löytyy muutamia sivustoja, joita voi hyödyntää ristikoiden laadinnassa. Kannattaa tutustua esimerkiksi Sanaris oy:n sivustoon ja Generistik-sivustoon. Jälkimmäinen on tietokoneohjelma ristikoiden laadintaan. En pysty sanomaan millainen se käytännössä on. Rekisteröityminen maksaa 50 €. Internetistä voi löytyä myös muita sanaristikoiden laadintaan tehtyjä ohjelmia.
Ristikoiden laadinnassa on tärkeää hyvä ja monipuolinen suomenkielentaito. Ristikoiden laadintaan on julkaistu erilaisia sanaristikkokirjoja. Kirjat ovat pääasiassa sanastoja ja niitä ovat laatineet esimerkiksi Erkki Vuokila ja Veijo Wirén. Näitä kirjoja kannattaa tiedustella...
Astronautti-nimitystä käyttävät Yhdysvaltojen, Kanadan, Euroopan ja Japanin avaruusjärjestöt (NASA, CSA, ESA ja JAXA). Venäjän avaruusjärjestö (Roscosmos) käyttää temiä kosmonautti ja Kiinassa taas käytössä on taikonautti-nimitys. Lisäksi ranskan kielessä tunnetaan myös rinnakkainen nimitys "spationaute ".
France Culture: https://www.franceculture.fr/sciences/cosmonaute-spationaute-ou-astrona…
WordlAtlas: https://www.worldatlas.com/articles/what-is-the-difference-between-an-a…
Hei!
Osoitepalvelut Fonecta ja Digi- ja väestötietovirasto.
https://www.fonecta.fi/henkilohaku-ja-puhelinnumerot
https://dvv.fi/fi/osoitepalvelu
Myös sosiaalista mediaa voi yrittää: www.facebook.com tai www.koulukaverit.com tai www.linkedin.com
