Hei
Alla löydät muutaman listan, joissa on vähän erilaisia kirjoja. Listaan romaaneja, joista löytyy kuva melkein joka sivulta, sekä kaksi kirjasarjaa, joissa on enemmän kuvia kuin Pate-kirjoissa (mutta kuitenkin vähemmän kuin melkein joka sivulla). Listaan myös kuvakirjoja ja muutaman helppolukuisen kirjasarjan.
Seuraavissa romaaneissa on kuvia melkein joka sivulla:
Jørn Lier Horst "Etsiväkaksikko"-sarja
Elias Våhlund "Käsikirja supersankareille"-sarja
Paula Noronen "Yökoulu"-sarja
Roald Dahl "Kekseliäs kettu" tai "Nilviöt"
Andy Griffiths ja Teddy Denton "Puumaja"-sarja
Dav Pilkey "Kapteeni kalsari"-sarja
Martin Widmarkin "Lasse-Maijan etsivätoimisto"-sarja
Jens Lapidus "Tillililän liiga...
Inducks-tietokannasta (https://inducks.org/index.php) löytyi kaksi Paul Murryn piirtämää tarinaa, joissa Mikki ja Hessu toimivat veturimiehinä:
The Vanishing Railroad (suom. Mikki Hiiri ja junanryöstäjät) ilm. Aku Ankka -lehdessä 11/1958 sekä mm. vuosikerran 1958 näköispainoskirjoissa (https://inducks.org/story.php?c=W+WDC+185-08P)
The Iron Horse to Lonesome Gulch (suom. Rautahevolla Vilkkilään) ilm. Aku Ankka -lehdessä 48/1979 sekä mm. vuosikerran 1979 näköispainoskirjojen osassa 2 (https://inducks.org/story.php?c=W+CID+++1-03)
Erkka Pehkonen on tutkinut väitöskirjassaan rintamamiesten kirjeitä ja niiden sisältämiä unikuvauksia.
Yhdessä Pehkosen lainaamassa kirjeessä viitataan rauhan ennustamiseen unessa:
"Eräs kaverikin näki unta että hän sai kirjeen, jossa sanottiin rauhan tulo toukokuuksi, mutta ei sanonut pahus sitten muuta kun että kesän aikana se loppuu. Sanoi että samoin ilmoitti tulleen unessa talvisodan alun ja lopun sekä tämän sodan alun." (Pehkonen 213)
Pehkosen mukaan ennenunien kuvaukset olivat kirjeissä sotaikana yleisiä, mutta enimmäkseen niissä ei esiintynyt sodan suurten linjojen kuvauksia, vaan pikemminkin yksilöön ja hänen tunteisiinsa liittyvää kuvausta (Pehkonen 226).
Lähteet:
Pehkonen, E. 2013. "Poikasi täältä jostakin":...
Leikkokukkien ekologiseen tuotantoon, mm. niiden ympäristövaikutuksiin, voi liittyä monia ongelmia. Esim. Kirkko ja kaupunki -lehden artikkelista (3.2.2016) voi aiheesta lukea:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kukkakimpun-alkuperan-jaljil-1#fd8f92…
Koersiivisuudesta on Wikipedia-artikkeli, joka selvittää ilmiötä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koersiivisuus
Peda.net-kouluverkossa on tietoa magneettisista ilmiöistä, mm. magneettisesta poistovoimasta:
https://peda.net/varkaus/repokankaan-koulu/am/el1/fyke/vkl2/mjsl
Lukion magnetismia käsittelevistä fysiikan kirjoista saa myös tietoa aiheesta. Alla linkki Helmet-kirjastojen kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6%20ja%20mag…;
Kyseessä voisi olla Raili Mannisen kirja Renesto Angelico Aragonialainen (WSOY, 2003). Kirjasampo-sivustolla kerrotaan kirjasta näin: "Erilaiseksi itsensä tunteva Hanna aloittaa koulunkäyntinsä Tampereella pienessä alakoulussa Hämeenpuiston kulmassa. Koulusta tulisi iso koetinkivi aralle tytölle ellei Renesto, suuri sekarotuinen puhuva koira asettuisi Hannan suojelusenkeliksi. Hanna saa luvan pitää koiran lemmikkinään, ja Hannan ja Reneston ystävyydestä muodostuu ainutlaatuinen. Kirjassa seurataan Hannan elämää kahden vuoden ajan: kotielämää ja vanhempien vaikeuksia sodanjälkeisessä Suomessa, koulunkäyntiä ja kouluruokailun aiheuttamia traumoja, kesänviettoa maalla, kirjastossa käyntiä, taustana tamperelainen kaupunkilaiselämä 1940-luvun...
Emme valitettavasti löytäneet ajatelman alkuperää. Ambrosiukselta on julkaistu kolumnien kokoelma "Aika ei johda unohdukseen -uskosta, kristityn tiestä ja kirkosta" (Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö, 2015), jossa tämän kaltaisia ajatelmia saattaisi olla. Emme saaneet kirjaa käsiimme, mutta kirjaa löytyy myös Satakirjastojen kokoelmista:
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.382199
Jos joku kysymysen lukija tunnistaa ajatelman alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä voisi olla suomalaisen merimiehen ja muukalaislegioonalaisen Ensio Tiiran tarina, joka tosin sijoittuu Intian valtamerelle. Tiira pakeni vuonna 1953 ruotsalaisen toverinsa Fred Ericssonin kanssa legioonasta ja päätyi ajelehtimaan pienellä lautalla 32 päivän ajaksi. Ericsson menehtyi 18. päivänä, ja Tiiran oli pakko pudottaa ruumis mereen, vaikka he olivatkin sopineet, että toisen kuollessa toinen kuljettaa ruumiin maihin haudattavaksi. Tiira kirjoitti koettelemuksestaan kirjan, joka julkaistiin suomeksi nimellä Epätoivon lautta vuonna 1954. Siitä on otettu toinen painos vuonna 2006.
Ensio Tiiran haastattelu YLEn Elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/06/27/palkkasoturin-pakomatka
Ensio Tiira Wikipediassa: https...
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy työvoimatutkimukseen kuuluva tilasto "Työlliset ja palkansaajat sekä työllisten ja palkansaajien tehdyt työtunnit toimialan (TOL 2008) mukaan ja sukupuolen mukaan, 15-74-vuotiaat, 2000-2020": https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti__vv/st….
Lisää työelämää koskevia tilastoja löytyy tämän listauksen kohdasta "työmarkkinat": https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/.
Kirsti Arajärven kirjassa Vesilahden historia (1950) on luku Vesilahden kantatilojen historiaa (sivut 639-673). Siinä on jonkin verran tietoa myös torpista. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1140538__SVesilahden%20hi…;
Minna Valkaman kokoamalta Torpparitietoa Vesilahdesta -sivustolta löytyy tietoa mm. joistakin Laukon torpista:
https://www.narvasoft.fi/vssts/torpparitietoja.html
Minna Valkaman sivulla Vesilahden torppariajan historiaa on myös tietoa torpista:
https://www.narvasoft.fi/laukko/torppahistoria.html
Tällä tarkoitetaan silkkikankaista otsa- tai hiusnauhaa, jonka avulla Ainon äiti kehottaa tytärtään koristautumaan. Tieto löytyy Raimo Jussillan teoksesta Kalevalan sanakirja (2009, Otava).
Hei,
vuosikymmenet Suomessa luettiin Jaakko Nousiaisen kirjaa Suomen poliittinen järjestelmä (WSOY). Tämä kirja sisälsi selkeät perustiedot kysymistäsi asioista. Alan klassikkona kirja on saatavissa varmaan jokaisesta suomalaisesta kirjastosta.
Viimeisen kerran tästä kirjasta on otettu uusi painos vuonna 1998. Ennen kuin Suomi liittyi Euroopan unioniin. Kirjassa on osittaisin siis vanhentunut, mutta sen tärkeimmät teemat käsittelevät suomen valtiollisen järjestelmät perusteita, eivätkä nämä tiedot edelleenkään ole ajasta jälkeen jääneitä.
Nousiaisen kirjan jälkeen vastaavia perusteoksia on julkaistu netissä. Eri yliopistojen laitokset ovat tehneet tällaisia perusteoksia.
Helsingin yliopiston verkkokirja: Suomen poliittinen järjestelmä...
Kanerva-kuoron ja soitinyhtyeen esittämä ”Huivi” on LP-levyllä Kanerva-kuoro: ”Soi laulumme” (Kanerva-kuoro ja soitinyhtye KAN-LP1, 1979). Laulu alkaa: ”Armas äitini mun huolen kaikesta kantoi”. Levyn takakannessa laulun säveltäjäksi on merkitty ”P. Maiborod”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kanerva-kuoron johtaja Mauno Saksanen. En löytänyt tätä sanoitusta mistään muualta kuin laulettuna tältä levyltä. Tämä levy löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston maakunnallisesta kotiseutukokoelmasta eli Pirkanmaa-kokoelmasta ja sen voi kuunnella Tampereen pääkirjastossa.
Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa ja Yleisradion Fono-tietokannassa ei ole laulusta tarkkoja tietoja. Discogs-tietokannan vihjeen perusteella laulun säveltäjä on...
Kirjasi kuvaus muistuttaa Tammen kultaiset kirjat -sarjan kirjaa 47 "Onnellinen perhe", vaikka kaikki yksityiskohdat eivät täsmää.
Kirjassa tyttö viettää syntymäpäivää, kakussa on kuusi kynttilää, ja hän saa lahjaksi polkupyörän. Isä menee autolla työhön yhdessä naapurin kanssa. Äidin kotipuuhia kuvataan paljon.
Amerikkalainen alkuteos on nimeltään "Happy Family", tekijöiksi on merkitty Corinne Malvern ja Nicole. Alkuteoksen kuvitusta löytyy näillä hakusanoilla internetistä.
Jos kyseessä ei ole tämä kirja, kannattaa katsoa Kirjasammosta kansikuvia muista Tammen kultaiset kirjat -sarjan kirjoista: Haku | Kirjasampo.
Kirjasarja on nimeltään Disneyn iloinen tietolukemisto. Sarja ilmestyi vuosina 1983-1995.
Kiinassa seikkailtiin ainakin kirjoissa Silkkiperhosten maa ja Leijonatanssi.
Kannabiksen käytön lainsäädännöllinen asema vaihtelee huomattavasti eri maissa. Tästä tietoa esim. Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kannabiksen_lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3…
Hampun viljelyllä elintarvikekasvina on eri maissa, Suomessakin, jo pitkät perinteet. Alla linkki MTK:n sivuille aiheesta:
https://www.mtk.fi/-/hamppu-kasvattaa-suosiotaan-viljelykasvina
Eri maiden tilanne ja lainsäädäntö vaihtelevat suuresti, eikä koottua tietoa aiheesta löytynyt.
Olisiko kyse Sakari Pälsistä ja teoksesta Bosna Ponosna: matkakuvia Bosniasta, Hercegovinasta ja Dalmacijasta vuodelta 1930? Jos kyse on tästä teoksesta niin se löytyy Kouvolan pääkirjaston varastosta.
Kyseessä oli Ranskan kuningas Henrik IV (1553 - 1610). Hänen valtaannousuaan leimasivat uskonsodat katolilaisten ja protestanttien välillä. Henrik IV oli protestantti, mutta ainakin näennäisesti kääntyi katolilaisuuteen, jotta hän saisi Pariisin haltuunsa. François Ravaillac -niminen katolilainen fanaatikko murhasi Henrik IV:n Pariisissa vuonna 1610.
Ranskaksi tämä lentävä lause kuuluu seuraavasti: "Paris vaut bien une messe". Ei ole varmaa tietoa, sanoiko Henrik IV näin todellisuudessa.
Kuvien perusteella kyseessä voisi olla riesakuoriaisen toukka. Tässä linkki Ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin tekemään hyvään kodin tuholaisesitteeseen, jossa on kuvat kodin hyönteisistä:
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Lisätietoa riesakuoriaisesta:
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.193675
