Mitä tarkoittaa useamman suomenkielisen sanan etuliite ”aitto”? Näin kesällä voi mennä uimaan Aittolampeen, ajaa autolla Aittolammentietä, ja kylläpä joissain…

Frågan ställd

Hei,

mitä tarkoittaa useamman suomenkielisen sanan etuliite ”aitto”?

Näin kesällä voi mennä uimaan Aittolampeen, ajaa autolla Aittolammentietä, ja kylläpä joissain sukunimissäkin tuo etuliite esiintyy, mm. Aittoniemi, Aitto-oja, jne.

Kiitos!

Svar

Besvarad
Uppdaterat

Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, joten lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontaan. Kotuksen nimineuvonnasta vastattiin kysymykseesi näin:

"Aitta-sana voi paikannimien alkuosassa olla myös muodossa aitto (Aittolampi). Kyseessä on suomen kielen piirre, jossa muutamalla kaksitavuisella a/ä-vartaloisella substantiivilla on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto, esimerkiksi jalka -> jalkopää, lehmä -> lehmihaka.

Tämä näkyy paikannimissä vaihteluna, esim. Jalkasuo ~ JalkosuoHeinäaho ~ HeiniahoSikamäki ~ SikomäkiLeppäsuo ~ LeppisuoAittalampi ~ Aittolampi, joista tapauksittain ja osin alueellisestikin toinen on vakiintunut paikalliseen käyttöön. Aitto-alkuiset nimet näyttäisivät olevan yleisempiä kuin Aitta-alkuiset: MML:n Karttapaikasta (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/) löytyy mm. 13 Aittalampea ja 49 Aittolampea, 31 Aittaniemeä ja 87 Aittoniemeä.

Paikannnimissä aitta voi viitata esimerkiksi (usein nyt jo hävinneeseen) kala-aittaan, riista-aittaan, verkkoaittaan tai vilja-aittaan."

10 röster
Fann du informationen nyttig?
 
Vill du lämna en ny fråga? Skicka din fråga här.

Kommentarer

Kysyjän mukaan useammassa suomenkielisessä sanassa on etuliite "aitto".

Haku Vanhan kirjasuomen sanakirjasta, Suomen murteiden sanakirjasta, Nykysuomen sanakirjasta ja Kielitoimiston sanakirjasta ei löytänyt ainotakaan aitto-alkuista sanaa.

Sanakirjoissa ei ole (useimpia) erisnimiä, mutta nekin ovat suomenkielisiä sanoja. Kysyjän mainitsemat esimerkit ovat kaikki erisnimiä.

Erisnimetkin ovat kielen sanoja, tiedetään. Kysyjä puhui kuitenkin "useammasta suomenkielisestä SANAsta" ilman rajausta erisnimiin. Nehän ovat rajallinen osa sanastoa - vielä rajallisempi jos käsitellään vain sellaisia erisnimiä, joiden kaltaisia sanoja ei ole kielessä myös yleisniminä (kuten Lahti, Niemi, Seppä, Suutari).

Kommentera svaret

Ei muotoiluja

  • Tillåtna HTML-taggar: <i> <b> <s>
  • Rader och stycken bryts automatiskt.
  • Webbadresser och e-postadresser görs automatiskt om till länkar.