Mitä runouden klassikoita kannattaisi lukea? Olen avoin kaikille ehdotuksille, mutta onko jotain ”täytyy lukea”-osastoa runouteen?

Runouden kaanon vaikuttaa olevan vaikea määritellä. Googlettamalla ei löydy listoja "sadasta parhaasta/tärkeimmästä" runosta. Suomalaisen runouden osalta lähteenä voisi käyttää teosta Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia, mutta se on ilmestynyt jo 80-luvulla. Tai Pekka Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia (2009)

Toinen tapa voisi olla aloittaa lukeminen erilaisista runokokoelmateoksista eli antologiosta. Yhtenä esimerkkinä Jenni Haukion kokoama Katso pohjoista taivasta: runoja Suomesta. Jos näitä lukemalla oppisi tuntemaan omaa makua ja sitten lukea kiintoisilta vaikuttavilta runoilijoita enemmän.

Kirjallisuutta ja erityisesti runoutta kannattanee lähestyä niin, että oikeaa vastausta paremmuudesta / täytyy lukea -osastosta ei ole. Se mikä puhuttelee lukijaa, tuntuu hänestä tärkeältä ja merkitykselliseltä, aikaansaa hänessä tunnereaktion, on siinä hetkessä se täytyy lukea -teos/runo.