Mitä tarkoittaa liveksiä-verbi? Sana esiintyy esimerkiksi Merlin Sheldraken teoksessa Näkymätön valtakunta: ”- - ja muurahaiskarhut liveksivät.”
Svar
Sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta eikä Suomen murteiden sanakirjasta. Verkosta hakemallakaan ei selviä, mitä sillä voitaisiin yksiselitteisesti tarkoittaa. Sitä on käytetty ainakin verbien elättää ja mielistellä tai "nuoleskella" sijaan, mutta en tiedä, sopiiko kumpikaan muurahaiskarhujen tapaukseen, koska lainaus on niin lyhyt.
Kommentarer
Vaivautuisipa kysyjä antamaan pitempiä sitaatteja teksteistä, joissa sanaa on käytetty. Onko kyseisissä teoksissa muualla joltakin murteelta kuulostavia sanoja?
"esiintyy esimerkiksi" = esiintyy muuallakin, muissakin teoksissa
Sheldrake ei ole kirjoittanut tekstiään suomeksi. Sana on siis kääntäjä Ulla Lempisen valitsema.
https://outi.finna.fi/Record/outi.2305100?sid=4240310826
Irrallinen sana tuo mieleen samantapaista kuin kirjastonhoitaja löysi. Voisiko se liittyä lipoa- ja lipostella-sanoihin? Siis nuoleksia, maistella kieltään lipoen.
Sheldraken alkuperäisessä tekstissä tuo kohta kuuluu: "– – and anteaters licked". Kyse siis todella on nuolemisesta, nuoleksimisesta, lipomisesta.
Kiitos, Tommi. Tuo "tajunnan räjäyttävä" (HS 14.2.24) sienikirja on kotikaupungin kirjastosta lainassa, kaikki kappaleet, ja suomennoksen jono näyttää lähes vuoden mittaiselta (engl. puoli vuotta). Tuntematta tekstiä kummallakaan kielellä tulee hämmästelleeksi, minkä vuoksi englannin perussanastoon ja pieneenkin sanakirjaan sisältyvä verbi "to lick" on suomennettu epätavallisella, mistään sanakirjoista tms. löytymättömällä ilmauksella. Suomentajan nimi löytyy kirjaston tietokannasta: parinkymmenen vuoden aikana lukuisia teoksia, lastenkirjoista tietokirjallisuuteen, lähdekielinä englannin lisäksi ainakin ruotsi ja ranska.
Minustakin tuo oli kyllä varsin epäonnistunut valinta lick-verbin käännösvastineeksi. Mutta kyllä sana tietyssä mielessä on puuttumatta sanakirjoista, koska se ei ole oma verbinsä vaan lipoa-verbin ns. frekventatiivimuoto, joka ilmaisee toiminnan toistuvaa tai jatkuvaa luonnetta: lipoa : liveksiä, kuten esim. tunkea : tungeksia tai lukea : lueksia.
Sanakirjoissa on tämäntyyppisistä verbimuodoista omina hakusanoinaan vain kaikkein yleisimmät ja vakiintuneimmat. Iso suomen kielioppi toteaa kuitenkin, että vaikka "ksi-johdostyyppi ei ole produktiivinen" (ts. sitä ei voi soveltaa noin vain mihin verbiin tahansa), niin "satunnaiset uudismuodosteet ovat mahdollisia".
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=353
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=364
Näin suomentajana sanoisin yleisemmällä tasolla, että kaikilla suomentajilla on jossain määrin omat maneerinsa, minullakin. Lisäksi lopputulokseen saattaa vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi se, kuka suomennoksen editoi kustantajan puolesta kustannustoimittajana ja millainen hänen oma tyyli-ihanteensa on. Suomentajalla kyllä hyväksytetään kustannustoimittajan tekemät muutokset, mutta jos niitä on kovin paljon ja ne on tehty suoraan tiedostoon eikä paperille, niiden hylkäämisessä on isompi vaiva kuin hyväksymisessä.
Kommentera svaret