Rubrik

Silloin kun kaikilla palkansaajilla oli kuusipäiväiset työviikot, oliko Eduskunnassa istuntoja myös lauantaisin?

Suomessa lauantaista tuli vapaapäivä suurimmalta osin 1960-luvun lopulla, kun siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. 

Tuohon aikaan eduskunnan toimintaa ohjasi valtiopäiväjärjestys ja eduskunnan työjärjestys vuodelta 1928. Niissä kansanedustajan tehtävä määriteltiin yhteiskunnalliseksi luottamustehtäväksi ja eduskunta lakiasäätäväksi instituutioksi, ei tavalliseksi työpaikaksi. Edustajan tehtävässä ei koskaan ole noudatettu työehtosopimuksissa tai työaikalaissa määriteltyä työaikaa, koska kansanedustaja ei ole työntekijä vaan poliittisen luottamustoimen haltija. 

Lisäksi valtiopäiväjärjestyksessä oli tuolloin pykälä, jonka mukaan eduskunta on vuodessa koolla korkeintaan 120 vuorokautta. Vuosisadan alusta aina 1960-luvulle saakka monella edustajalla oli kansanedustajan työn ohella myös virkatyö tai muu työpaikka. Eduskunta saattoi vuodessa olla koolla vain kolme kuukautta. Muun ajan edustajat tekivät työtä omassa työpaikassaan. 

Eduskunnan puhemiesneuvosto laatii eduskunnan työjärjestyksen. Vuosien aikana se on joustanut tarpeen mukaan. Eduskunta on joskus kutsuttu koolle lauantaiksi, joskus myös sunnuntaiksi. Viime vuosinakin on tapauksia, että eduskunta on kutsuttu koolle keskellä kesää kesken istuntotauon. 

Lähtökohtaisesti eduskunta ei siis ole kokoontunut lauantaisin, mutta puhemiesneuvoston näin päättäessä se on voinut niin tehdä.