Ex- kansanedustaja
Eino Aaltio sai maanpetostuomion.
Menettikö hän myös sotilasarvonsa?
Svar
Aaltion maanpetostuomiota olikin puitu aiemmassa vastauksessa, ja Tommi Uschanov oli sitä kommenteissa hienosti täydentänyt aikalaislehtien tiedoilla.
Uutisoinneissa ei nähdäkseni otettu kantaa sotilasarvon menettämiseen. Toukokuussa 1948 annetun korkeimman oikeuden tuomion perusteella Aaltion vankeusrangaistus alennettiin 9 kk:ksi vankeutta, ja pitkän tutkintovankeuden takia rangaistuksen mitaksi jäi 6 kk.
Tämän ns. Sallin jutun taustoja avaa laajasti ja asiakirjalähteitä siteeraten Juha Pohjonen väitöskirjassaan Maanpetturin tie: Maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut (Otava 2000). Myöskään Pohjosen tutkimuksessa ei mainita, että Aaltiolle olisi koitunut vankeusrangaistuksen lisäksi muita lisäseuraamuksia.
Sotilasarvon menettämisseuraamista käsittelevässä väitöskirjassaan '... ja lisäksi tuomitaan menettämään sotilasarvonsa' : rikoslain 2 luvun 14a §:ää (L 21.4.1995/578) koskeva oikeustieteellinen tutkimus (Lapin yliopistokustannus 2011) Jussi Koskinen avaa lisäseuraamuksen taustoja. Sallin jutun aikoihin voimassa olleen vuoden 1944 rikoslain mukaan sotilasarvon menetys saatettiin tuomita kansalaisluottamuksen menetyksen lisäksi, eräänlaisena lisärangaistuksen lisärangaistuksena. Koska myöskään kansalaisluottamuksen menetykseen ei Aaltiota mainita tuomitun em. lähteiden perusteella, pitäisin epätodennäköisenä että sotilasarvon menetystäkään olisi hänelle lisärangaistukseksi tuomittu.
Juha Pohjonen on käyttänyt lähteinään esimerkiksi valtiollisen poliisin kuulustelupöytäkirjoja, Turun hovioikeuden päätöstä 19.12.1947 ja korkeimman oikeuden päätöstä 27.5.1948. Nämä kaikki asiakirjat ovat nykyään Kansallisarkiston hoteissa, ja sanoisin että lopullinen vastaus löytyy viimeistään niistä:
- Turun hovioikeus | Arkistojen Portti
- Korkein oikeus | Arkistojen Portti
- Valtiollinen poliisi | Arkistojen Portti
Aineistoista voi tehdä myös tietopyynnön Kansallisarkistolle: Tietopyyntö | Kansallisarkisto
Kommentarer
Sotilasarvosta ei aiemmin viittaamissani lehtiuutisissakaan ole mainintaa.
Aaltiolla ei välttämättä ylipäänsä edes ollut mitään sotilasarvoa, koska hän oli syntynyt vuonna 1889. Kun hän oli parikymppinen nuori mies vuoden 1910 tienoilla, Suomi oli vielä osa Venäjää, eikä suomalaisilla ollut enää asevelvollisuutta, joka oli ollut edellisen kerran voimassa 1881–1901. Vuonna 1901 Suomen armeija yritettiin liittää osaksi Venäjän armeijaa, mikä suomalaisten osoittaman vastarinnan (ns. kutsuntalakkojen) vuoksi epäonnistui, ja vuonna 1905 koko Suomen armeija päinvastoin lakkautettiin.
Kommentera svaret