Kuopiota pommitettiin jatkosodan aikana vain kerran, 1.7.1941. Tapausta käsittelee Sirpa Kähkösen romaani Lakanasiivet. Kuopiossa toimi jatkosodan aikana 50. Ilmavalvontakomppania. Komppanian sotapäiväkirjoista voi seurata sotavuosien ilmavalvontahavaintoja alueella.
Veden valtakunta -sarjan musiikin ovat tehneet Perttu Hietanen, Veera Voima ja Roope Aarnio. Sarjan musiikkia ei ole julkaistu nuottina.
https://www.vedenvaltakunta.fi/
Kyseessä näyttäisi olevan YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden rintamerkki.
https://shop.undp.org/products/sdg-lapel-pins
https://www.un.org/sustainabledevelopment/news/communications-material/
Kirjastojen ollessa suljettuina varauksia ei voi noutaa. Tämänhetkisen ohjeen mukaan noutamattomat varaukset pidetään odottamassa noutoa vielä pari päivää kirjastojen avaamisen jälkeen.
Jos sinulla on Rutakko-kirjastoverkon kirjastokortti, voit etsiä tällaisia aarioita Naxos Music Library -palvelussa (https://iisalmi.naxosmusiclibrary.com/page.library_cardno.asp). Hakukenttään (oikeassa yläkulmassa oleva Keyword Search) voit kirjoittaa hakusanoiksi esimerkiksi "cantata soprano".
Omia suosikkejani ovat esimerkiksi Johann Sebastian Bachin Auch mit gedampften, schwachen Stimmen sekä Georg Friedrich Händelin Ombra mai fu (oopperasta Serse).
Suomen kielessä on sellaisia onomatopoeettis-deskriptiivisiä sanoja kuin savolais- ja karjalaismurteiden rankua (itkeä, huutaa, parkua), satakuntalainen ranguta (pyytää, mankua) ja rankuttaa (rääkyä, mankua, jankuttaa). Näitä lähellä olevia sanoja ovat esimerkiksi rinkua (kimeällä äänellä huutaa ja itkeä) ja rinkaista (kiljaista, kirkaista, parahtaa).
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Kirjaston henkilökunta hakee varauksia useita kertoja päivässä (tosin nyt sulun aikana tilanne on eri). Voi olla useita syitä, miksi toinen kirja lähtee matkaan nopeammin kuin toinen. Esimerkiksi viikonloppuna henkilökuntaa on vähemmän, jolloin aikaa varausten hakemiselle ei ole niin paljon kuin arkipäivinä. Joskus asiakaspalvelutilanne saattaa keskeyttää varausten haun. Joskus taas varattu kirja ei löydy helposti, vaan sen paikallistamiseen täytyy nähdä vaivaa.
HelMet-alueen kirjastoissa varattu nide siirtyy matkalla-tilaan, kun hakija löytää varauslistalla olevan niteen ja lukee sen tarkoitukseen suunnitellulla puhelimella. Fyysisesti varaukset lähtevät kirjastoista arkisin kerran päivässä.
Julkaisussa Maasta, kivestä ja hengestä : earth, stone and spirit : Markus Hiekkanen festschrift (Turku : Kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia 2009) on Janne Harjulan artikkeli nimeltä Valoa ja varjoa. Keskiaikainen soihtu Åbo Akademin päärakennuksentontin kaivauksista (s. 314-321). Tässä artikkelissa nimetään erilaisia soihtutyyppejä. Artikkelin mukaan joidenkin kasveista tehtyjen kimppusoihtujen paloaika voi olla pari tuntia. Johonkin palavaan aineeseen kastetut kasvit voivat soihtuina palaa varttitunnin tai kauemmin. Soihtuja on valmistettu myös erilaisista kasveista kyllästämällä ne tervan sijasta mehiläisvahalla ja rasvalla, jolloin ne ovat pikemminkin kynttilöitä tai lamppuja kuin soihtuja. Näiden...
Turun kaupunginkirjastossa ei ole asiakaskäyttöön paperisilppuria kuten joissakin muissa kirjastoissa https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/paperisilppuri
Lounais-Suomen jätehuolto ottaa vastaan tietoturvajätettä, mutta se on maksullista
https://www.lsjh.fi/fi/jatelaji/tietoturvajate/
https://www.lsjh.fi/wp-content/uploads/vastaanottomaksut-pienille-jate-erille-2020-fin.pdf
En tuosta kuvasta osaa varmasti sanoa, mutta saattaapa olla. Kannattaa ottaa yhteyttä isännöitsijäänne. Hän varmaan osaa neuvoa mitä tehdä seuraavaksi.
Lude
Kyseisessä digitreenit-jutussa on kattavasti käsitelty wifi-verkkojen ominaisuuksia. Hyvä nyrkkisääntö tosiaan on, että wifi kannattaa ottaa pois päältä, jos sitä ei tarvitse. Avoimien wifi-verkkojen kanssa tulee noudattaa varovaisuutta, sillä akun kulutuksen lisäksi niiden käyttöön liittyy suuria tietoturvariskejä.
Viestintäviraston sivuilla on lukuisia artikkeleita wifi-verkkojen käytöstä ja niiden turvallisuudesta:
https://legacy.viestintavirasto.fi/kyberturvallisuus/tietoturvanyt/2014/09/ttn201409171602.html
https://legacy.viestintavirasto.fi/viestintavirasto/blogit/2017/mitawifi-verkkojenturvattomuudestaseuraakayttajalle.html
Voitte lukea Tekniikan maailman vuoden 1978 numeroita 1-10 ja 11-20, vuoden 1977 numeroita 1-10 ja 11-20 ja vuoden 1976 sidottua teosta, osa 1 ja osa 2 Tikkurilan kirjastossa. Näitä pitää mennä siis Vantaan Tikkurilaan lukemaan. Teoksia ei voi varata eikä lainata kirjaston ulkopuolelle. Kirjastossa voi ottaa valokopioita.
Tässä linkit teoksiin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109493__Stekniikan%20maailma__P3%2C97__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109547__Stekniikan%20maailma__P3%2C98__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109495__Stekniikan%20maailma__P3%2C99__Orightresult__U__X6?...
Autofiktiivinen ja omaelämäkerrallinen romaani ovat lähikäsitteitä, joiden käytössä on jonkin verran koulukuntaeroja ja erimielisyyttä siitä, milloin voidaan puhua omaelämäkerrasta, milloin elämäkerrallisuudesta ja milloin autofiktiosta.
Arkikielessä kirjallisuudenlajeista puhuttaessa autofiktiivinen ja omaelämäkerrallinen romaani esiintyvät synonyymeina, ja esimerkiksi kirja-arvosteluissa termien näkee jossain määrin limittyvän. Kirjallisuustieteen todellisuudessa termit eivät kuitenkaan merkitse samaa.
Autofiktio-käsitteeseen liitetään usein minä-muotoinen kerronta ja se, että kirjan minä-päähenkilö on samanniminen kuin kirjailija. Autofiktion käsitteen keksi Serge Doubrovsky, joka käytti sitä omasta romaanistaan vuonna 1977....
Fobia tarkoittaa pelkoa, kauhua tai kammoa. Psykiatriassa fobialla tarkoitetaan erityistä voimakasta pelkoa, johon ei liity mitään todellista vaaraa ja jota ei voi järkeilemällä hallita. Tällainen pelko saa ihmisen välttelemään pelkonsa kohdetta ja rajoittaa hänen tekemisiään.
Tavallisimpia fobioita ovat esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko, julkisten paikkojen pelko ja yksittäiset spesifit fobiat. Isaac M. Marksin mukaan fobian voi laukaista melkein mikä tahansa ja lista fobioista olisi lähes loputon. Varsinaisia musiikkiin liittyviä fobioita hän ei mainitse, mutta joillakin ihmisillä fobia on liittynyt tiettyihin (koviin) ääniin, esimerkiksi viheltämiseen tietyllä taajuudella tai korkeaan sopraanoääneen.
Lähteitä:...
Se on peräisin kreikan kielen X-kirjaimesta (äännearvo kh). Kyseinen khii-kirjain esiintyy usein kristillisissä symboliikassa, sillä se on Kristus-nimen kreikankielisen muodon (Χριστός, khristos) ensimmäinen kirjain.
Yritin tuloksetta etsiä vastausta sanojen alkuperiin Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta sekä Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/). Kiinnostava artikkeli maitojuomien nimityksistä on Maija Länsimäen vuonna 1975 ilmestynyt artikkeli "Kurnaali on kummallista" (Virittäjä 79 (3), 267-278). Artikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1975_267.pdf. Jeongdo Kim käsittelee väitöskirjassaan Hulisemisesta hulinaksi (s. 153-154) lyhyesti myös kuoritun maidon nimityksiä. Hänen väitöskirjansa löytyy osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304891.
Kyllä, jos olet lainannut kirjan jostain Espoon, Helsingin tai Vantaan kirjastoista, niin sen voi palauttaa mihinkä tahansa muuhun näiden alueiden kirjastoon takaisin. Esimerkiksi Espoon kirjan voi palauttaa Vantaalle. Helmet kun on iso pääkaupunkiseudun kirjastoverkko, joka kattaa aikaisemmin mainitsemani alueiden kaikki kirjastot. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Mika_Helmet_on
