Miksi suomenkielessä muistetaan ulkoa tai asia on ulkomuistissa, kun tieto nimenomaa on muistajan pään sisällä eikä tallennettuna ulkoisesti paperilapulle tai vastaavaan?
Svar
Kannattaa lähettää kysymys Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle Kotukselle seuraavalla lomakkeella:
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Kommentarer
Ulkoa muistaminen on vastakohta sisäistämiselle.
Hm. Eli jos olet jotain sisäistänyt, osaat sen ulkoa?
Ei "eli" vaan ihan päinvastoin: joko sisäistää tai oppii ulkoa. Ulkoa muistaminen tarkoittaa, että muistaa mekaanisesti, vaikkei ymmärrä. Siis sisäistämisen VASTAkohta.
Onko "ulkoa muistaminen" erityisesti suomen kielen ilmaus?
Peruskouluikäluokat ja osa vanhemmistakin on saanut koulussa eväät sen havaitsemiseen, että "ulkoa oppiminen" tai "ulkoluku" muistuttavat ruotsin ilmauksia "lära [sig] utantill", "kunna utantill": Sanakirjassa mm. "han kunde priserna utantill" = hän muisti hinnat ulkoa. Utanläsning = ulkoluku. Utantilläxa = ulko[luku]läksy.
Muissa skandinaavisissa kielissä: utenat, udenad, uttanat.
Saksassa "etwas auswendig lernen" = oppia (opetella) ulkoa
vrt. auswärts = ulos, ulkona; Ausland = ulkomaa(t); ausgehen = mennä ulos
Kotimaisten kielten keskuksen vastaus kotus.fi-sivustolla lähdeviitteineen: suomeen ilmaus on tullut käännöslainana, alkuperänä saksa. Vastaava ilmaus on myös ruotsissa, norjassa ja tanskassa, joissa on muutenkin runsaasti saksalaisperäistä sanastoa.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s…
Auswendig saksan sanakirjassa, myös etymologiaa, ‘ohne Vorlage, aus dem Gedächtnis’ (16. Jh.), exakt aus dem Gedächtnis abrufen können
https://www.dwds.de/wb/auswendig
Kommentera svaret