Mistä on peräisin ilmaus "pilkkopimeä".
Svar
Pimeä-sanan yhteydessä tavattavat pilkko ja pilkkoinen ('pilkkoinen pimeä') on tulkittu alkusointuun perustuviksi vahvistussanoiksi: pilkkopimeä ja pilkkoinen pimeä tarkoittavat aivan pimeää, täysin pimeää. Alkuperältään pilkko liittynee sanaan pilkottaa, 'näkyä vähän, pilkistää'. Pilkkopimeä on siis täydellistä pimeyttä, jossa pilkottaa pelkkää pimeyttä.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. L-P
Kommentarer
Itse olen ollut siinä käsityksessä, että sana liittyy vanhaan tapaan merkitä kaadettavia puita, tehdä niihin kirveellä pilkka. Pilkkopimeässä puista erottuu siis vain pilkat.
Esimerkiksi italiaksi käytetään ilmaisua "buio pesto", joka viittaa erittäin tiheään pimeyteen, sillä pesto on tiiviisti hakattua tai murskattua, eikä sen läpi näe. Suomen kielen "pilkkopimeä" saattaa vastaavasti juontua sanasta "pilkkoa"; meilläkin pilkkominen on yleistä, ja kun esimerkiksi rosolliaineksia pilkotaan tarpeeksi, ei astian pohja enää näy.
Myös pilkkosen pimeä, pilkkoisen pimeä:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
pilkottaa
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
Alkuääneet ovat samoja, pi ja pi.
^ Siis kuten edellä kommenteissa jo mainittu, ref. pilkottaa
"Alkusointuun perustuva vahvistussana, joka alkuperältään liittynee pilkottaa sanaa."
- < https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i… >
< https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pilkkopime%C3%A4 > puolestaan ei tunne ^ edellä kommentin sanaa pilkkoisen (pimeä), vaan ainoastaan pilkkosen pimeän.
Kommentera svaret