Miksi Jumalaa puhutellessa sinutellaan? Raamatussa, kun Jumalaa puhutellaan, jopa Isä Meidän rukouksessa käytetään yleensä "sinä" muotoa esim. "anna meille..". Ilmeisesti myös monissa muissa uskonnoissa on samalla tavalla. Mutta, kun Jumala tai Jumalan edustaja on fyysisesti maan päällä, esim. keisari (Kiina, Japani), faarao (egypti) tai kuningas, niin silloin käytetään teitittlyä, "teidän korkeutenne", "teidän Jumaluutenne" jne. Kysymys kuuluu, miksi? Eikö nuo maalliset Jumalan edustajat ole ns. alempiarvoisia, jolloin sinuttelu olisi paremmin paikallaan. Mistä tämä tapa juontuu, että itse Jumalaa sinutellaan?
Svar
Useimmissa Raamatun käännöksissä näytetään käyttävän sinuttelumuotoa, esimerkiksi
Lutherin käännöksen tekstissä Du/Dein, jota Mikael Agricola käytti kreikankielisen ja latinankielisen Raamatun tekstin ohessa, https://www.biblegateway.com/passage/?search=Matthaeus%206&version=LUTH…. Latinan kielessä teitittelyä ei ole.
Käännöksiä eri kielillä voi tutkia esimerkiksi Biblegatewayssa, https://www.biblegateway.com/
Aivan kaikki kielet eivät kuitenkaan ole päätyneet sinutteluun, esimerkiksi hollanninkielinen rukous teitittelee, https://www.cgkrijnsburg.nl/sites/default/files/kerkdienst/2021-03/VERK…
Valitettavasti en löytänyt syvällistä tutkimusta aiheesta, verkossa suurin osa asiaan liittyvistä löydöistä ovat mielipidekeskusteluja. Yksi ranskankielinen artikkeli käsitteli asiaa hieman objektiivisemmin. Siinä katsottiin sinuttelun tuovan jumalanpalvelukset ja rukoukset ihmisen tasolle ja lähemmäs häntä, https://www.la-croix.com/Definitions/Priere/Pourquoi-tutoyer-Dieu-vouvo…
Kirjallisuutta aiheesta en oikein haulla löytänyt, mutta tässä hakutulos teoksista asiasanoilla jumala ja olemus, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Jumala+olemus&type=AllFields
Apua voisi kysyä esimerkiksi Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta, https://www.helsinki.fi/fi/teologinen-tiedekunta. Raamatuntutkijain liiton Kysy Raamatusta https://rll.fi/kategoria/kysy-raamatusta/ vaikuttaisi osoitteelta, josta tätä asiaa kannattaa kysyä.
Agricolan Uuden testamentin reunahuomautukset saattavat sisältää kiinnostavia huomiota käännösten pohjalle, https://oa.finlit.fi/site/books/10.21435/su.206/read/?loc=Mikael_Agrico…
Blogitekstissä Isä meidän vanhaksi kirjasuomeksi käsitellään käännösratkaisuja, mutta ei puututa sinutteluasiaan, http://filologogrammata.blogspot.com/2013/06/isa-meidan-vanhaksi-kirjas…
Kommentarer
Yksijumalaisuutta korostavassa uskonnossa voi olla vaikea perustella teitittelyä.
Teitittelyn aloittivat roomalaiset 300-luvulla, mahdollisesti siksi, että keisareita oli kaksi, yksi Roomassa ja toinen Konstantinopolissa. Roomalaisilta tapa levisi Eurooppaan. Teitittelyn yleistyminen monenlaiseen käyttöön kuitenkin teki siitä arkisen, vesitti sen alkuperäisen ajatuksen, joka oli osoittaa kunnioitusta erittäin korkea-arvoisille yksilöille.
Kommentera svaret