Joskus ennen vanhaan homoseksuaalisuus oli laissa kielletty, mutta homoja silti oli olemassa ja he etsivät silloin seuraa. Tiedän, että silloin oli jotain…

Frågan ställd

Joskus ennen vanhaan homoseksuaalisuus oli laissa kielletty, mutta homoja silti oli olemassa ja he etsivät silloin seuraa. Tiedän, että silloin oli jotain paikkoja, missä he saattoivat tavata ja heillä saattoi olla vaikka salaisia käsimerkkejä tai jotain, jolla he näyttivät toisille, että haluavat tämän seuraa, jos tämäkin haluaa. Vanhempi ja kokeneempi mies saattoi nuo paikat ja käsimerkit tietää, mutta entä nuori mies, joka on vasta huomannut olevansa homo? Eihän hän voinut kysyä keneltäkään, että mistä löytää toisten homojen seuraa kun se oli rikos. Miten hän sitten sai tietää, mistä löytää seuraa?

Svar

Besvarad

Homoseksuaalisuutta käsittelevän kirjallisuuden joukosta esimerkiksi seuraavat teokset saattaisivat tarjota jonkinlaista valaistusta asiaan:

Melanko, Valdemar, Puistohomot : raportti Helsingin 1960-luvun homokulttuurista
Sateenkaari-Suomi : seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa

2 röster
Fann du informationen nyttig?
 
Vill du lämna en ny fråga? Skicka din fråga här.

Kommentarer

Myös Jonas Gardellin kolmiosaisen romaanin "Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin" osa 1 "Rakkaus" käsittelee tätä aihetta, tosin Ruotsista käsin 80-luvun alussa jolloin asia ei enää ollut laitonta, mutta ei myöskään yleisesti hyväksyttyä.

Kommentera svaret

Ei muotoiluja

  • Tillåtna HTML-taggar: <i> <b> <s>
  • Rader och stycken bryts automatiskt.
  • Webbadresser och e-postadresser görs automatiskt om till länkar.