Viimeisinä vuosina ennen peruskouluja oli isoimmilla paikkakunnilla sekä yhteiskouluja tai -lyseoita että tyttökouluja, -lyseoita. Molempiin sai pyrkiä neljän kansakoululuokan jälkeen noin 11-vuotiaana. Kaikille samansisältöinen ylioppilastutkinto oli edessä kahdeksan, mutta tyttökouluissa vasta yhdeksän luokan jälkeen. Mihin tyttöjen kouluttamisessa käytettiin yhden lisävuoden oppitunnit?
Svar
Tammerkosken koulun (vuosina 1956–73 Tammerkosken tyttölyseo) 90-vuotishistoriikissa tiivistetään 9-luokkaisen tyttökoulun lukusuunnitelma seuraavasti: " -- kieliä sekä taito- ja taideaineita opetettiin enemmän kuin yhteiskouluissa."
Tyttölyseoiden opetussuunnitelman ajatuksellinen tausta on nähtävissä jo vuonna 1918 muotoillussa opetussuunnitelmassa, jonka pyrkimyksenä oli saada "tyttölyseon oppijakso enemmän erikoisen naissivityksen vaatimuksia vastaavaksi ja vähemmän rasittavaksi".
Lähteet:
Tammerkoski 90
Kyösti Kiuasmaa, Oppikoulu 1880–1980
Kommentarer
Tässä olisi 1970-luvulla korkeakouluopintojen alkuvaiheessa opittua.
Useimmat meistä olivat suorittaneet kotimaisten kielten lisäksi 7-vuotisen oppikurssin "pitkää kieltä" (englanti tai saksa) ja lukiossa 3-vuotisen oppimäärän "lyhyttä kieltä" (useimmiten saksa tai englanti). Tyttökoulusta tullut kurssitoveri oli lukenut pitkää kieltä 8 vuotta, lyhyttä 3 - ja lisäksi "puolipitkänä kielenä" peräti 5 vuotena kolmatta vierasta kieltä. Se alkoi siis jo tyttökoulun kuusivuotisen keskikoulun puolella. Lisäksi heillä oli ollut pitempään mm. käsitöitä ynnä muuta sellaista millä ei ollut merkitystä kielipainotteisissa yliopisto-opinnoissa.
Voikohan sadan vuoden takainen opetussuunnitelman "vähemmän rasittava" viitata sellaiseen mahdollisuuteen, että koulupäivät olivat hieman lyhyempiä kuin poika- ja sekakouluissa? Siten kuuteen kouluvuoteen saataisiin sama tuntimäärä kuin naapurikoulussa viiteen vuoteen...
Kommentera svaret