Etsin runoa, jonka lausuin koulun raittiuskilpailussa lapsena. Muistaakseni siinä oli sanat vesiastiaas kannan ja ehkä runon loppupuolella kukkuu, kukkuu -- tauko. Mitään muuta en muista, mutta oli ehkä vähän uskonnollinen runo
Svar
Voisiko kyseessä olla Einari Vuorelan runo Kaivotiellä? Runon viimeiset säkeet menevät näin:
-Ihana äiti, ethän itke, kun annan kaikki nää kukkaset sulle ja vesiastiaas kannan?
Runo löytyy kokonaisuudessaan teoksista:
Kommentarer
Mitä olivat raittiuskilpailut, joissa lausuttiin runoja? Minä muistan raittiuskilpakirjoitukset, siis koulun ainekirjoituksen tapainen kirjoitelma raittius-aiheesta. Mikä vuosikymmen?
Olivatkohan ne jotain koulukohtaisia, eli vähän joka koulussa eri tavalla? Itsekin voitin raittiuskilpakirjoituksella kertotaulukynän. Siinä oli reikiä sivussa, josta näki kynää pyörittämällä kymmenen kertotaulun. Kynä oli keltamusta. Muuta en muistakaan, enkä koko kirjoituksestakaan, vaan sen että tulin toiseksi. En muista mikä oli ykköspalkinto. Tapahtui joskus 60-luvun lopulla tai ehkä sittenkin 1970.
Meidän kansakoulustamme osallistuttiin lähialueen koulujen yhteisiin "henkisiin kilpailuihin", jotka eivät olleet minkään raittiusjärjestöjen puuhia (henkinen erotuksena fyysisistä eli urheilukilpailuista). Sielläkin oli ainekirjoitusta, mutta erilaisista aiheista - ja muun muassa runonlausuntaa. Moni oli valinnut samalla kerralla emojänis-runon.
Kommentera svaret