Mikä yhteys on tsekin ja suomen kielen joo sanalla? Molemmissa kielissä lausutaan juuri samalla tavalla ja merkitys on sama (kyllä).
Svar
Suomeen 'joo' sana on tullut ruotsalaisena lainana. Kantana on nykyruotsin 'jo' ja varhaisempi muoto 'jå'. Samasta ruotsalaisesta lähteestä on peräisin myös suomen 'juu'.
Tsekkiin 'joo'-sana on tullut todennäköisesti germaanisena lainana, onhan ruotsinkin 'jo' samaa kantaa kuin saksan 'jawohl' (=kyllä).
Sanat ovat siis samaa germaanista alkuperää, mutta ovat tulleet kieliin eri kautta.
Lähde:
"Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 1" (SKS, 1992)
Kommentarer
Etymologisen sanakirjan verkkoversiossa
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_78cf7e048de48d11e…
mainitaan kaksi ruotsin ja kaksi saamen kielten ilmausta, joilla suomen joo-sanan alkuperää on selitetty. Siellä ei kuitenkaan käsitellä ruotsin jo-sanan saksalaista kantaa - mikä olisi lähdeviite tähän kohtaan?
Hyvä kysymys. Selityksessä mainittiin "jå", joten etsin sitä ruotsalaisesta etymologisesta sanakirjasta: https://svetym.se/search?q=jå vaan eipä tärpännyt. Ei myöskään "ja".
En osaa saksaa, joten jouduin käyttämään google-käännöstä kun yritin ottaa tolkkua tästä: https://woerterbuchnetz.de/?sigle=DWB&lemid=J00002
Siinä viitataan ensin goottiin, sitten muinaissaksaan. Pian luetellaan muinaisnorjan, ruotsin ja tanskan variaatioita samasta sanasta, ja vasta niiden jälkeen mainitaan saksan eri murteita. Mitenkähän tuota pitäisi tulkita?
Ikivanha satusetä-kielentutkijaveljesten kirja lähteenä 2020-luvulla?
Kommentera svaret