Vaimo, vaimo! sit’ ei kuri kaada,
Jok’ ei hylkää toista hädässänsä.
Pane leipään puoli petäjätä,
Veihän vilu tou’on naapurimme”.
Mitä tarkoittaa Saarijärven Paavo-runossa sana "kuri"?
Svar
Saarijärven Paavo -käännöksen "kuri"-sanalla lienee tavoiteltu sen itsehillintää, pidättyväisyyttä ja harkitsevaisuutta tarkoittavaa merkitystä.
"Hyvän vuoden tullessa vaimo tahtoisi leipoa puhtaasta viljasta - muistettakoon, että sitä pidettiin sydänmaan kansan keskuudessa upporikkauden todistuksena - , mutta Paavo palauttaa hänen mieleensä lähimmäisrakkauden velvoituksen kovaonnisempaa naapuria kohtaan ja kehoittaa jälleen sekoittamaan leipään puoleksi pettua."
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja
Lauri Viljanen, Runeberg ja hänen runoutensa : 1804-1837
Kommentarer
Alkuperäinen:
Paavo tog sin hustrus hand och sade:
Kvinna, kvinna, den blott tål att prövas,
som en nödställd nästa ej förskjuter.
Blanda du till hälften bark i brödet
ty förfrusen är vår grannes åker.
Onkohan teoksesta muita suomennoksia - tai mukaelmia selkoruotsilla, klarspråk?
... vain se (ihminen) kestää (sietää) koettelemuksen, joka ei hylkää (torju) hätään joutunutta ...
Se vaan koetuksen yksin kestää,
Joka muita ilossansa muistaa;
Petäjäistä leivo puoli leipään,
Naapurin on halla pannut pellon.
He endureth trials only,
Who a needy neighbour never forsaketh;
Mix thou in the bread a half of bark still,
For all frost-nipped stands our neighbour´s cornfield.
Risto Ahti (WSOY 2004):
Paavo sulki vaimon kädet omiinsa ja sanoi:
Nainen, nainen, se kestää koettelemukset,
joka ei lähimmäistään hylkää hädässä;
laita leipään puolet petäjäistä,
sillä kylmän polttamana seisoo naapurimme vilja.
Kommentera svaret