Rubrik

Äitiysloman pituus vuonna 1943? Miten äitiysloman pituus on kehittynyt tämän jälkeen vuoteen 1965 mennessä?

Kansainvälinen työjärjestö ILO kiinnitti jo 1900-luvun alussa huomiota ansiotyössä käyvien ja raskaana olevien naisten asemaan. Synnytysvapaista ja niiden aikaisista irtisanomissuojista säädettiin aluksi palkattomina ja pakollisina poissaolovapaina. Suomessa teollisuustyöasetus (1917) takasi teollisuustyössä työskenteleville naisille neljän viikon palkattoman äitiysloman. Liiketyöntekijäin vastaava synnytysloma oli kuusi viikkoa.
Ennen lakisääteistä sairausvakuutusta vapaaehtoiset sairaskassat eivät yleensä maksaneet korvauksia synnytyslomilta. Esimerkiksi vuonna 1937 Suomessa oli 330 vapaaehtoista sairaskassaa, ja niissä yhteensä 70 000 jäsentä. Kassoista vain noin joka viides myönsi avustusta synnyttäjille.
Vasta 1964 voimaan tullut sairausvakuutuslaki (L 364/1963) turvasi äideille 9 viikon (54 arkipäivää) pituisen äitiysrahakauden. Työsopimuslakien mukaiset synnytyslomat olivat kuitenkin tuohon aikaan työehtosopimuksesta riippuen vain 4 ja 6 viikon pituisia ja koskivat vain synnytyksen jälkeistä aikaa. Äitiysrahan maksukausi oli siis monilla sopimusaloilla pidempi kuin lakisääteinen vapaa. Äitiysrahakausi ja lakisääteinen synnytysloma tulivat samanpituisiksi vasta vuonna 1971.
Vuonna 1943 äitiysloman pituus määräytyi siis alalla voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan.