Milloin Suomessa yleistyi kraanaveden käyttö, eli vesijohtoverkosto alkoi olla kattava? Kuinka kauan Suomessa tähän meni?
Svar
Suomen ensimmäinen vesilaitos perustettiin Helsinkiin vuonna 1876. ”Kaksikymmentä vuotta myöhemmin jo noin 70 prosentissa Helsingin asunnoista oli vesijohto ja viemäri.” ( Siik, s. 13).
Vuonna 1900 kolmessa Suomen kaupungissa oli kunnallinen vesi- ja viemärilaitos (Helsinki, Viipuri, Tampere). Ennen 1. maailmansotaa perustettiin useita kunnallisia vesilaitoksia, esim. Lahteen 1910. Maaseudulla perustettiin yksityisiä vesiyhtymiä, myöhemmin vesiosuuskuntia. Kauppaloihin saatiin vesi- ja viemärilaitokset maailmansotien välissä tai vasta 2. maailmansodan jälkeen. (Katko: Hanaa!, s. 27, 29).
Yleisten vesihuoltolaitosten asiakkaina oleva väestö (%):
1970: vesijohto 57 %, viemäröinti 53 %
1992: vesijohto 84 %, viemäröinti 76 %
2012: vesijohto 92 %, viemäröinti 81 %
(Katko: Hanaa!, s. 432)
Lähteet:
Tapio Katko: Hanaa! : Suomen vesihuolto – kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys, 2013.
Tommi Siik: Väliaikaisen vesityksen järjestäminen katusaneeraushankkeessa, 2015. Opinnäyte Oulun amk.
Kommentarer
Mainittuja kunnallisia vesilaitoksia taisi kaikkialla olla rakentamassa yksi ja sama firma, jonka nimeä moni nykyäänkin käyttää juomaveden synonyyminä.
Sivun https://fi.wikipedia.org/wiki/Huber_(yritys) ensimmäinen viite on linkki PDF-tiedostoon, jonka otsikkona on "Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917–2017". Sieltä saa eri käsityksen asiasta. Robert Huber oli _asiantuntija_, jota isoimmissa kaupungeissa (mukaan lukien Sortavala) käytettiin hankkeiden _valmistelussa_, mutta mistään ei saa sellaista käsitystä, että hänen firmansa olisi tehnyt kaikki rakennustyöt Suomessa, vaikka sillä olikin (etenkin tukkuliikkeenä) paljon haarakonttoreita.
Kommentera svaret