Näin äitinä muistan, että lapset aloittivat pienenä usein puheensa juuri noin. Jos joskus arvasi/tiesi, mistä on kyse ja erehtyikin "arvaamaan" ja kertoi oikean vastauksen, lapsi oli harmissaan, koska häneltä meni kertomisen riemu.
Ehkä tuo "no?" on tullut siitä, että näkee toisen innon päästä kertomaan jotain ja antaa hänen sitten tehdä se.
Näin äitinä muistan, että lapset aloittivat pienenä usein puheensa juuri noin. Jos joskus arvasi/tiesi, mistä on kyse ja erehtyikin "arvaamaan" ja kertoi oikean vastauksen, lapsi oli harmissaan, koska häneltä meni kertomisen riemu.
Ehkä tuo "no?" on tullut siitä, että näkee toisen innon päästä kertomaan jotain ja antaa hänen sitten tehdä se.