Kääntäjä, joka kielsi nimensä käyttämisen, oli englantilaistaustainen suomalainen Alex Matson, joka tunsi Väinö Linnan samoista kirjallisista piireistä Pirkanmaalta. Käännös ilmestyi alun perin jo vuonna 1957, ei 1975, kuten vastauksessa yllä väitetään.
Tapani Kilpeläinen on käsitellyt tuota epäonnista englanninnosta ja sen huonoutta yksityiskohtaisesti artikkelissaan "Anteeksi, mutta onko tämä sama kirja? Tuntemattoman sotilaan englanninnoksesta", teoksessa Antti Arnkil ja Olli Sinivaara (toim.), Kirjoituksia Väinö Linnasta (2006). Asiaa sivutaan lyhyesti myös Yrjö Varpion tuoreessa teoksessa Elää, kokea, ymmärtää: Alex Matsonin elämä (2023).
Kääntäjä, joka kielsi nimensä käyttämisen, oli englantilaistaustainen suomalainen Alex Matson, joka tunsi Väinö Linnan samoista kirjallisista piireistä Pirkanmaalta. Käännös ilmestyi alun perin jo vuonna 1957, ei 1975, kuten vastauksessa yllä väitetään.
Tapani Kilpeläinen on käsitellyt tuota epäonnista englanninnosta ja sen huonoutta yksityiskohtaisesti artikkelissaan "Anteeksi, mutta onko tämä sama kirja? Tuntemattoman sotilaan englanninnoksesta", teoksessa Antti Arnkil ja Olli Sinivaara (toim.), Kirjoituksia Väinö Linnasta (2006). Asiaa sivutaan lyhyesti myös Yrjö Varpion tuoreessa teoksessa Elää, kokea, ymmärtää: Alex Matsonin elämä (2023).